Kuinka rakennetaan vihreä kaupunki (kirja-arvostelu)

Moni on sanonut, etteivät kun­nal­lis­vaalit ole niin tärkeitä, kos­ka val­tu­us­tot eivät päätä juuri mis­tään. Kun sote on alue­val­tu­us­toil­la, kun­nal­lis­vaalit ovat lähin­nä koulu­vaalit. Näin voi olla muut­to­tap­pioalueil­la, mut­ta pääkaupunkiseudul­la ja suuris­sa kaupungeis­sa kun­nal­lis­vaalit ovat ennen kaikkea kaupunkisu­un­nit­telu­vaalit. Tähän on kak­si syytä.

Koulu on tietysti tärkeä, mut­ta koulu­jen osalta kun­nat lähin­nä toteut­ta­vat val­tio­val­lan päätök­siä. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa on val­ta­van paljon enem­män harkintavaltaa.

Lisäk­si kaupunkisu­un­nit­telus­sa tehtävät päätök­set vaikut­ta­vat paljon kauem­min. Sain aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä omas­ta mielestäni aikaan todel­la paljon, mut­ta ei niistä päätök­sistä ole jäl­jel­lä enää juuri mitään. Olen ollut pitkään myös kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taavis­sa lau­takun­nista. Kaupungilla kävel­lessäni voin osoitel­la, että tuon sain aikaan ja tuonkin. Raken­nuk­set kestävät noin sata vuot­ta, mut­ta yhdyskun­tarakenne sato­ja vuosia – riip­puen tietysti vähän siitä, kuin­ka nopeasti meren­pin­ta nousee.

Hyvä kaupunkisu­un­nit­telu ratkaisee myös Suomen taloudel­lisen tule­vaisu­u­den, sil­lä nyky­isin taloudelli­nen kasvu tapah­tuu kokon­aan suuris­sa kaupungeis­sa. Muual­lakin tapah­tuu, mut­ta se muu menee valitet­tavasti paljolti otsikon Euroopan Kon­go alle.

Otso Kivekäs on kir­joit­tanut per­hanan hyvän vaa­likir­jan. Rohke­nen kut­sua sitä vaa­likir­jak­si, kos­ka vaalei­hin on nyt on alle kak­si viikkoa. Toise­na ajanko­htana julka­istu­na se olisi jotain aivan muu­ta kuin vaalikirja.

Min­ul­la on työn alla vähän saman­lainen kir­ja. Kat­son samo­ja asioi­ta hie­man eri suun­nas­ta tarkastele­mal­la talous­teo­ri­an suhdet­ta suun­nit­telu­ide­olo­giaan. Kun kuulin Otson kir­jas­ta, päätin lykätä omaani. Tosin kus­tan­ta­jal­lakin oli vaiku­tus­ta asiaan.

Kun luin Otson kir­jaa, vähän harmis­sani totesin, että tuonkin se sanoo nyt ennen min­ua. Mut­ta Otso sanoo myös laa­ja-alaisem­min ja monipuolisem­min. Tek­sti on kiihko­ton­ta ja viisasta.

Ei kaupunkia keskivertoihmisille

Min­ulle Otson kir­jan keskeinen viesti sisäl­tyy virk­keeseen, jon­ka mukaan kaupunkia ei pidä suun­nitel­la keskiveroih­misille, kos­ka sel­l­aisia ei ole ole­mas­sa. Hyvässä kaupungis­sa on eri­laisia asuinympäristöjä eri­laisille ihmisille.

Otson kir­ja on ylistys tiivi­ille kaupunki­rak­en­teelle. Tiivis kaupun­ki on ekoteko tai ainakin sen vas­tako­h­ta eli laa­jalle alueelle hajaan­tunut autokaupun­ki on ympäristörikos.

Otso sanoo hyvin, ettei ihmisiä tarvitse pakot­taa tiivi­iseen kaupunki­in. Riit­tävän moni halu­aa sinne.

Voin täy­den­tää. Käytän­nössä asukas joutuu val­it­se­maan toisaal­ta run­saiden ja monipuolis­ten palvelu­jen ja lyhyi­den etäisyyk­sien sekä toisaal­ta väljyy­den tuomien hyvien omi­naisuuk­sien, mut­ta pitkien etäisyyk­sien ja heikko­jen palvelu­jen väliltä. Tämä on se todel­li­nen val­in­ta. Emme tee mitään tiedoil­la, että moni halu­aisi molem­mat ja halu­aisi asua suurel­la ton­til­la omakoti­talos­sa keskel­lä Punavuor­ta. Se ei ole valit­tavis­sa tai jos olisi, se olisi vain yhden koti­talouden valittavissa.

Otson kir­jas­sa on hyvä luku siitä, kuin­ka eri taval­la tiivis kaupun­ki voidaan toteut­taa: torneina tai vaikka­pa Kalliona ja Kru­u­nun­hakana. Lisäisin tähän Eiran. Väljä taas voi olla kuten Pohjois-Vuosaari tai Pakila.

Hin­nat pal­jas­ta­vat, että pref­er­enssit ovat muut­tuneet nopeasti tiivi­in kaupun­gin hyväk­si. Vuodes­ta 2000 vuo­teen 2023 men­nessä asun­to­jen hin­nat Helsin­gin kan­takaupungis­sa ovat nousseet 69 % suh­teessa niiden hin­taan kehyskun­nis­sa. Kehyskun­nis­sa ne ovat laske­neet reaalis­es­ti ja kan­takaupungis­sa nousseet.

Demarien virheet

Demareil­la on kaupunkisu­un­nit­telus­sa vas­tu­ul­laan kak­si isoa virhet­tä. He tekivät aikanaan lähiöitä keskiver­toih­misille – tai oikeas­t­aan keskiver­tode­mareille. Tulok­se­na oli tyl­sää kaupunkia.

Lisäk­si lähiöt raken­net­ti­in maa­ta haaskat­en väljän autokaupun­gin mukaisek­si. Vain demareista demarein, Mauno Koivis­to, osasi varoit­taa siitä, että tämä myös pakot­taa han­kki­maan auton, kos­ka matkat ovat liian pitk­iä käveltäviksi.

Toisek­si he päät­tivät joskus 1990-luvul­la, että Helsin­ki on nyt valmis. Tästä eteen­päin väestönkasvu menkööt kehyskun­ti­in, Espooseen ja Van­taalle. Kuten san­ot­tu, hajaan­tunut kaupunki­rakenne on ympäristörikos.

Pelkään seu­rauk­sia, jos demarien rooli Helsin­gin kaavoituk­ses­sa koros­tuu. Ale­taan tekemään taas tyl­sää ja kun­ni­an­hi­mo­ton­ta kaupunkia.

Elvis­telemät­tä voin sanoa, että pitkälti vihreät muut­ti­vat asun­torak­en­tamisen suun­nan Helsingis­sä 2000-luvun alus­sa. Nyt kaupunki­in on tul­lut jo läh­es 200 000 uut­ta asukas­ta. Tämän ansios­ta asun­to­jen hin­to­jen nousu on ollut kohtu­ullista ver­rat­tuna mui­hin euroop­palaisi­in pääkaupunkei­hin, esimerkik­si Tukhol­maan. Niin kuin Otso kir­jas­saan sanoo, Tukhol­man asun­toti­lanne on huonon­tunut paljon suh­teessa Helsinkiin.

Kun kat­soo Espoon valmis­tel­la ole­vaa uut­ta yleiskaavaa, ymmärtää kuin­ka tärkeätä on rak­en­taa asun­to­ja Helsinki­in. Espoos­sa niiden tieltä kaadet­taisi­in sumeilemat­ta neliök­ilo­me­tre­it­täin met­sää. Aivan hirveätä.

Nimbyt ja tulevaisuus

Pitäisikö kaupunkisu­un­nit­telus­sa ottaa huomioon nyky­is­ten asukkaiden lisäk­si tule­vat? On paljon esimerkke­jä nim­by­i­lyn tuhoisas­ta vaiku­tuk­ses­ta eri puo­lil­la maail­maa. Kos­ka talot pysyvät pystyssä vähin­tään sata vuot­ta, pitäisikö ottaa huomioon myös tule­van kaupunki­rak­en­teen tarpeet? Lähiörak­en­tamises­sa ei sitä ole tehty (demar­it!), vaan lähiöt on raken­net­tu aivan liian väljik­si maa­ta haaskat­en. Nyt olisi parem­pi tiivistää lähiöitä kuin kaataa met­sää uusien asun­to­jen tieltä. Otso pohtii talo­jen väli­in rak­en­tamista ja purkamista tiivi­im­män kaavoituk­sen tieltä. Molem­pia on tehty.

Liikennevaalit

Kokoomus on tekemässä näistä vaaleista liiken­nevaale­ja vaa­ti­mal­la, että keskus­tas­sa rai­vataan tilaa autoille. Tilaa ei voi ottaa kuin kuin jalankulk­i­joil­ta ja joukkoli­iken­teeltä, sil­lä tuskin kokoomuskaan ryhtyy Espan puis­toa asfal­toimaan. Tämä olisi tuhoisaa keskustalle, sil­lä henkiläau­toilu on teho­ton­ta tilan käyt­töä ja keskus­tas­sa on pulaa tilas­ta. Liiken­teen käytössä olev­as­ta tilas­ta menee 70 % autoille, vaik­ka niiden osu­us liiken­nesuorit­teesta on vain 15 %. Yhden autol­la keskus­taan tule­van tilan­tarve on siis 13-ker­tainen muil­la tavoil­la tule­vi­in näh­den. Tosi­asi­as­sa suhde on vielä huonom­pi, sil­lä keskus­tan autoil­i­joista merkit­tävä osa ei ole tulos­sa keskus­taan vaan aja­mas­sa läpi.

Tämä myös tarkoit­taa, että tilan raivaami­nen jalankulk­i­joil­ta ja joukkoli­iken­teeltä autoille näivet­tää keskustaa.

Demar­it, eri­tyis­es­ti Eveli­ina Heinälu­o­ma eivät ole sanoneet tästä ris­tiri­idas­ta mitään. Epäilen suuresti.

Kirjan merkityksestä

Kuten san­ot­tu, Otson kir­ja on merkki­teos. Sik­si har­mit­te­len, ettei se ilmestynyt jo syksyl­lä. Se olisi sil­loin vaikut­tanut vaali­naluskeskustelu­un paljon enem­män. Nyt vain val­is­tuneim­mat ehtivät lukea sen ennen vaaleja.

Toivosin silti, että mah­dol­lisim­man moni luk­isi. Toivoisin, että nekin, jot­ka ovat eri mieltä, nos­taisi­vat oman argu­men­tointin­sa samal­la tasolle.

Kir­jaa voi tila­ta Vision kir­jakau­pas­ta ja ostaa Rose­budin myymälästä Kaisaniemessä. Sen voi lada­ta se ilmaisek­si (!) PDF-tiedos­tona tästä linkistä:  Kuin­ka raken­netaan vihreä kaupun­ki (2025)