Arto Satonen (8) Perustulo

Arto Sato­nen ilmoit­taa vas­tus­ta­vansa jyrkästi perus­tu­loa. Hänen perustelun­sa osoit­ta­vat, ettei hän ymmär­rä perus­tu­losta mitään.

Lyhyt ker­taus. Perusu­loa on esitet­ty kaut­ta his­to­ri­an jonkin muo­toise­na. Ensim­mäisen seikkaperäsin esi­tyk­sen perus­tu­losta teki kuitenkin Mil­ton Fried­man, jota ei ole koskaan syytet­ty  vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta. Hän kut­sui sitä negati­ivis­sek­si tuloveroksi

Fried­manin aloitet­ta tutkit­ti­in kokeel­lis­es­ti Yhdys­val­lois­sa, mut­ta päädyt­ti­in sille sukua ole­vaan malli­in nimeltä Earned Income Tax Cred­it (EITC), työ­tu­losta tehtävään verovähen­nyk­seen, joka voi olla selvästi veroa suurem­pi, mut­ta jota ei saa, ellei ole ansio­tu­lo­ja lainkaan. Se lisäsi olen­nais­es­ti työl­lisyyt­tä ja pienen­si tulo­ero­ja Yhdys­val­lois­sa. Eri­tyis­es­ti se paran­si köy­hien yksi­huolta­jien asemaa.

Perus­tu­lo on sama asia kuin negati­ivi­nen tulovero, jos tarkastelee lop­putu­los­sa. Perus­tu­los­sa kul­kee rahaa enem­män edes takaisin, mut­ta se on huo­mat­tavasti yksinker­taisem­pi toteut­taa kuin negati­ivi­nen tulovero.

Para­me­tre­ja muut­ta­mal­la perus­tu­lon avul­la voidaan pää­tyä hyvin eri­laisi­in yhteiskun­ti­in alka­en läh­es sosi­aal­i­dar­win­is­ti­sista (Mil­ton Fried­man) pää­tyen läh­es kom­mu­nis­tisi­in (Vasem­mis­toli­it­to). Väitän, että val­i­taan miten tasainen tai miten eri­ar­voinen tulon­jako malli hyvän­sä, se on aina ratio­naal­is­in­ta toteut­taa perus­tu­lon avul­la. Mil­ton Fried­man käyt­ti samaa perustelua.

Vihreät julka­isi­vat parikym­men­tä vuot­ta sit­ten oman maltil­lisen mallinsa, jon­ka hin­ta las­ket­ti­in eduskun­nan tietopalvelus­sa. Se ei olisi muut­tanut tulon­jakoa nor­maal­i­t­u­lois­t­en kohdal­la tuskin lainkaan eikä se hyödyt­tänyt työt­tömiä ja sel­l­aisi­na pysyviä, mut­ta hyödyt­ti huo­mat­tavasti pieni­palkkaisia ja aut­toi työ­markki­noiden toim­intaa, kos­ka työn vas­taan otta­mi­nen oli oikeasti aina kan­nat­tavaa. Perusu­lo ei siinä mallis­sa voin­ut olla kovin run­sas, 560 euroa/kk, inflaa­tioko­r­jat­tuna nyt noin 800 euroa kuussa.

Sato­nen on tain­nut lukea Vasem­mis­toli­iton perus­tu­loaloit­tei­ta. Sitä ei ole edes tarkoitet­tu toteutet­tavak­si eikä puolue ole laskenut tai ainakaan julk­istanut, mil­laiseen vero­tuk­seen se johtaisi. Vihrei­den malli on toteutet­tavis­sa 42 pros­entin tasaverol­la, Vasem­mis­toli­it­to panee parem­mak­si ja lupaa nykyra­has­sa tuhan­nen euron perus­tu­loa. Se edel­lyt­täisi olen­nais­es­ti korkeam­paa vero­tus­ta, jopa 70 %;n mar­gin­aaliv­eroa. Min­ua vähän risoo, että Vasem­mis­toli­it­to on men­nyt pilaa­maan perus­tu­lon maineen toteut­tamiskelpoise­na ajatuk­se­na, mut­ta se on puolueelle omi­nainen tapa toimia.

Perus­tu­lo eroaa pohjo­is­mais­es­ta mallista, jos­sa työt­tömyysko­r­vaus on suurem­pi mut­ta työ­tar­jouk­ses­ta kieltäy­tymi­nen lopet­taa kaiken tuen.  Satosen seka­malli sisältää  työn pakol­lisen vas­taan­ot­tamisen yhdis­tet­tynä Suomen mata­laan työttömyyskorvaukseen.

Men­neisyy­dessä pohjo­is­mainen malli on ollut parem­pi, mut­ta sen suh­teelli­nen etu on heiken­tymässä ja ennus­tan sen heiken­tyvän edelleen. Työelämä on muut­tumas­sa taval­la joka merk­it­see, että

1. yhä harvem­paan työ­paikkaan halu­taan halut­to­mia ihmisiä, jot­ka eivät työ­paikkaa halua vaan otta­vat sen vas­taan vain karenssin pakottamana.
2. Henkilöko­htaiset tuot­tavu­userot kas­va­vat, kos­ka ahkeru­u­den paino työ­suorituk­ses­sa vähe­nee ja osaamisen paino lisääntyy.

Ensim­mäi­nen koh­ta tarkoit­taa, että työ­paikan on paran­net­ta­va työn­tek­i­jän taloudel­lista ase­maa. Työ­markki­nat eivät oikein toi­mi, jos työhön ei päästä vaan joudu­taan ja se koetaan ran­gais­tuk­se­na. Kun työt­tömyysko­r­vaus on 90 % edel­lisen hyvä­palkkaisen työ­paikan palka­s­ta, juuri edel­listä huonopalkkaisem­paa työtä ei kan­na­ta ottaa vas­taan. Jostain syys­tä hal­li­tus on meil­lä heiken­tänyt työn tekemisen kan­nat­tavu­ut­ta pienituloisilla.

On hyväksyt­tävä se, että joidenkin palkat ovat huono­ja tai palkkaa ei ole lainkaan. Sil­loin tarvi­taan täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja. Ruot­sis­sa, jol­la on rahaa, mak­se­taan paljon enem­män palkkatukea kuin Suomessa.

Sato­nen ei var­maankaan hyväksy aja­tus­tani, mut­ta minus­ta ei ole oikein pakot­taa ihmistä mil­laiseen  työ­paikkaan hyvän­sä. Tosin enää nuoret naiset eivät saa Suomes­sa niskaansa karenssia, jos kieltäy­tyvät työstä yläosat­tomana tar­joil­i­jana tis­si­baaris­sa, mut­ta on muitakin työ­paikko­ja ja eri­tyis­es­ti joitakin yrit­täjiä, joiden armoille en ketään pakottaisi.

Marginaalisten tuottavuuserojen kasvu

Olen tästä kir­joit­tanut tois­tu­vas­ta vuodes­ta 1985 alka­en. Kun osaamisen merk­i­tys kas­vaa, työ­markki­nat jakau­tu­vat sosi­aalis­es­ti ikäväl­lä taval­la. Joidenkin huip­puyk­silöi­den työ­panok­ses­ta ollaan valmi­it mak­samaan melkein mitä tahansa ja toi­sista ei juuri mitään.

Tähän voidaan vas­ta­ta kolmel­la eri tavalla:

• Estetään alimpi­en palkko­jen alen­e­m­i­nen ay-poli­ti­ikalla, jol­loin rak­en­teelli­nen työt­tömyys kas­vaa ja on jo kas­vanut erit­täin paljon. Työstä syr­jäy­tyneistä muo­dos­tuu yhteiskun­nan poh­jak­er­ros, jon­ka toimeen­tu­lo on erit­täin niukkaa.
• Annetaan alem­pi­en palkko­jen laskea kysyn­nän mukana, jol­loin maa­han muo­dos­tuu työssäkäyvien köy­hien luok­ka, joista moni joutuu tekemään kah­ta työtä.
• Annetaan alem­pi­en palkko­jen laskea mut­ta tue­taan niitä täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la, jol­loin tulo­erot pysyvät hallinnas­sa samal­la kun työt­tömyys pysyy matalana.

Kan­natan tietysti vai­h­toe­htoa 3). Siihen perus­tu­lol­la tähdätään. Tuleeko se julkiselle taloudelle edullisem­mak­si vai kalli­im­mak­si kuin nykyi­nen malli 1) riip­puu työn kysyn­nän ja tar­jon­nan hin­ta­jous­toista. Hyvä arvaus on, että lyhyel­lä aikavälil­lä vai­h­toe­hto 3) tulee kalli­im­mak­si mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä halvemmaksi.

Perus­tu­lo siirtäisi vas­tu­u­ta ihmiselle itselleen. Se on niukem­pi kuin nykyiset tulon­si­ir­rot, mut­ta palk­it­se­vampi sille, joka pyr­ki tekemään itsekin jotain. Nyky­malli ei vaa­di eikä mah­dol­lista pon­nis­telu­ja oman ase­man paran­tamisek­si, jos resurssit ovat pienet.  Se ajaa passiivisuuteen.

Ylhäältä alkava negatiivinen tulovero

Negati­ivi­nen tulovero ja perus­tu­lo ovat samo­ja malle­ja. Vihrei­den aikanaan esit­tämä perus­tu­lo oli inflaa­ti­olle kor­vat­tuna 800 euroa kuus­sa jokaiselle käteen ja kaik­ista tuloista 42 pros­ent­tia veroa. 1900 euron tuloil­la mak­saisi veroa yhtä paljon kuin saisi perus­tu­loa ja sitä suurem­mil­la tuloil­la tietysti enem­män veroa. Se ei olisi lisän­nyt pro­gres­sio­ta kesi­t­u­loisil­la vaan olisi pikem­minkin vähen­tänyt sitä. Kos­ka suu­rit­u­loiset oli­si­vat hyö­tyneet selvästi, ylimpi­in tuloi­hin esitet­ti­in 52 pros­entin mar­gin­aaliv­eroa. Se on sat­tumal­ta sama kuin hal­li­tuk­sen nyt alen­ta­ma yli marginaalivero.

Työ­markki­natu­ki on meil­lä 800 euroa kuus­sa. Jos saa euronkin ansio­tu­loa, ansio­tu­lo pienen­tää työ­markki­natukea 50%:lla palka­s­ta. Efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on siis 50 % eli vähän suurem­pi kuin 42%. Se suure­nee edelleen, jos tulot nou­se­vat niin suurik­si, että niistä joutuu mak­samaan veroa. Työ­markki­natu­ki lop­puu kokon­aan, kun ansio­tu­lot ovat 1600 euroa kuus­sa tai kun tekee työtä yli 80% sään­nöl­lisen työn työajasta.

Voisimme ajatel­la saman tehtäväk­si negati­ivisen tuloveron kaut­ta niin, että vero­tus alka­isi 1900 euron tuloista vaikka­pa 42 pros­entin verona. Jos tulot oli­si­vat alle 1900 euroa kuus­sa, saisi kor­vauk­se­na ero­tuk­ses­ta 42%. Lop­putu­los olisi täs­mälleen sama  kuin tuos­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa, tosin vähän mon­imutkaisem­pi toteuttaa.

Kuriosi­teet­ti­na huo­mautet­takoon, että negati­ivi­nen tulovero pienen­täisi veroast­et­ta kun perus­tu­lo kas­vat­taisi sitä. Kan­nat­taa tarkkail­la keskimääräistä rajaveroastetta.

Kun valmi­ut­ta näin suureen muu­tok­seen ei ole, voitaisi­in ajatel­la, että toteutetaan tuos­ta yläosa. Verotet­ta­van tulon alara­ja olisi 1900 euroa, Alle 1900 euron ansio­tu­loista mak­set­taisi­in negati­ivista veroa 42 %  ero­tuk­ses­ta, mut­ta korkein­taan 200 euroa kuus­sa. Jos halu­taan säi­lyt­tää täysin kon­trol­li työt­tömi­in, tätäkin negati­ivista tuloveroa saisi­vat vain ansio­tu­loa saavat.

Noin 1400 euron ja sitä pienem­pää palkkaa tuet­taisin siis 200 eurol­la. Jos tämä pelit­täisi, voisi 200 euron rajan nos­taa 300 euroon ja niin edelleen.

Tämä ei tietenkään toi­mi, ellei työ­markki­noil­la ote­ta muu­tos­ta huomioon.

Tässä tuloverol­la tarkoite­taan val­tion ja kun­tien vero­ja ja työn­tek­i­jän sosi­aal­i­tur­van­mak­su­ja. En puu­tu tässä siihen, miten rahat jaet­taisi­in veron­saa­jien kesken.