Ne alueet, jotka otetaan rakennettavaksi, kannattaa rakentaa tiiviisti ja paikasta riippuen myös aika korkeasti. Toisaalta alueiden väliin kannattaa jättää kunnon viheralueet.
Suomessa pääsi 1960-luvulle valloille amerikkalainen harvaan rakennettu autokaupunki-ideologia. Syntyivät metsälähiöt. Tiiviisti rakennetusta kantakaupungista haluttiin valoisiin ja väljiin lähiöihin, koska kantakaupungissa asuminen oli epäterveellistä. Auringon valon puute tuotti riisitautia, talokohtainen koksilämmitys, roskanpolttouunit ja autojen pakokaasut pilasivat hengitysilman. Tapiolassa asunnoista maksettiin enemmän kuin Kruununhaassa.
Tämän seurauksena Helsinki on aivan olennaisesti harvemmin rakennettu kuin Tukholma, Kööpenhamina tai Oslo. Se vastaa ympäristörikosta. Harvaan rakennetussa kaupungissa rakentamisen ja tieverkon alle jää paljon enemmän maata ja luontoa, Sipoossa asukasta kohden kymmenen kertaa niin paljon kuin Helsingin kantakaupungissa.
Riisitaudin uhka on vaihtunut ihosyövän uhaksi, roskanpolttouunit on kielletty, talokohtainen lämmitys on vaihtunut kaukolämpöön, lyijy on kielletty polttoaineissa ja katalysaattorit tulleet pakollisiksi. Tiivis on taas terveellistä – ja haluttua.
Ekonomistikoulutuksen saaneena katson, että asumisen hinta eri alueilla paljastaa alueiden suhteellista haluttavuutta. Miksi joku maksaisi asumisesta enemmän paikassa A kuin paikassa B, jos itse asiassa asuisi mieluummin paikassa B. Tarkkaan ottaen hinnat kertovat, minkälaista kaupunkia tarvitaan lisää, sillä onneksi ihmisten toiveet vaihtelevat.
Hinnat puolustavat asuinalueiden tiivistämistä. Tiiviit asuinalueet näin mitattuna halutumpia.
Tiivis kaupunkirakenne toimii paremmin. Palvelut ovat parempia ja enemmän asioita on kävelymatkan säteellä. Lisää asukkaita tarkoittaa parempaa joukkoliikennettä, parempia palveluja, enemmän elämää. Kun jotain asuinaluetta tiivistetään, siitä tulee alueena halutumpi ja asuntojen arvo nousee.
Olen ollut yhteensä 12 vuotta kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunkiympäristölautakunnassa. Siellä olen toiminut niin kuin olen puhunut. Kun aloitin, Hernesaareen kaavailtiin 4 300 asukasta. ja valtuuston hyväksymässä kaavassa asukkaita on 7 800. Tein aikanaan palautusesityksen Keski-Pasilan kaavasta esittäen korkeampaa rakentamista. Kaava tulisi takaisin yli 1 500 asukasta suuremmalla asukasmäärällä.
Emme hyväksyneet Kivinokan rakentamista, mutta näin menetetyn asukasmäärän korvasimme enemmän kuin kokonaan sijoittamalla noin 3 400 asukasta metroaseman lähelle Herttoniemen teollisuusalueelle.
Tiivistäminen suojelee luontoa, koska vähemmän luontoa jää rakentamisen alle. Joskus kuitenkin syntyy vaikeita rajanvetoja, kuten Riistavuoressa Haagassa tai Vuosaaressa. Näistä myöhemmissä kirjoituksissa.