Näin ratkaisisin sote-solmun

Sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­ta päät­ti tehdä uuden sote-mallin tiis­tai­hin men­nessä. Ja vielä san­o­taan, ettei julkises­sa sek­toris­sa ole tuottavuutta!

Malli tulee perus­tu­maan maakun­nan kokoisi­in yksiköi­hin. Tämä on tärkein­tä ja suuri paran­nus nykyti­laan. Ratkaista­vana on oikeas­t­aan vain neljä asiaa.

1. Mon­tako noi­ta aluei­ta on? Yleinen mielipi­de on, että 19 on liikaa, jos on kyse tuot­tamisen lisäk­si myös jär­jestämis­es­tä, siis siitä päät­tämis­es­tä, mitä mis­säkin tuote­taan.  En tiedä, voiko tämän jät­tää lais­sa auki, mut­ta olisi parem­pi, että voisi. Täl­lä aikataul­ul­la ei voi pää­tyä kuin 19 alueeseen. Voihan laki­in kir­joit­taa ”korkein­taan 19”. Lop­putu­los on tosi­asi­as­sa, että sairaan hoitopi­iri ottaa vas­tat­tavak­seen myös ter­veyskeskuk­sista ja sosi­aal­i­toimes­ta. Ymmärtääk­seni noi­ta 19 aluet­ta ei ole sote-lais­sa määrätty.
2. Hallinto. Olen voimakkaasti sil­lä kan­nal­la, että pitäisi men­nä suori­in vaalei­hin. Muuten tulee kaiken­laisia kak­soisen­em­mistöjä, jot­ka voivat johtaa päätök­sen­teon hal­vaan­tu­miseen. Tähän asti on kuvitel­tu, että Keskus­ta kan­nat­taa suo­ria vaale­ja ja muut kun­tay­htymä­mallia, mut­ta asia on ehkä juuri päin­vas­toin. Täl­lä aikavälil­lä var­maankin päädytään kun­tay­htymä­malli­in, jol­loin siihen tulee se haus­ka yksi­tyisko­h­ta, että bud­jetin takana on olta­va enem­mistö äänistä ja vähin­tään kak­si kun­taa. Maakun­nan pääkaupun­gin (enem­mistö äänistä yksinään) on liit­toudut­ta­va pien­im­män maalaiskun­nan kanssa, jolle voi luva­ta melkein mitä hyvän­sä. Tilanteeseen, jos­sa koko muu maakun­ta liit­toutuu keskuskaupunkia vas­taan, ei ole mitään ratkaisua. Toimii kuin Yhdys­val­tain hallinto.
3. Rahoi­tus. Oma vero­tu­soikeus olisi paras. Jos se ei ole poli­it­tis­es­ti mah­dolli­nen, pitäisi tehdä niin, että kun­tien nykyiset sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon val­tiono­su­udet mak­se­taan suo­raan sote-piir­ille. Kun­nan mak­su­o­su­u­den kannal­ta oikeu­den­mukaisin­ta on tehdä kuten Kain­u­us­sa. Mak­su on suh­teessa kun­nan vero­tu­loi­hin mukaan luet­tuna vero­tu­lo­jen tasaus. (Kain­u­us­sa se oli suh­teessa vero­tu­loi­hin ja val­tiono­suuk­si­in, mut­ta jälkim­mäiset meni­sivät siis suo­raan sote-piir­ille) Täl­löin Kau­ni­ainen tukee Karkki­laa, mut­ta onko siinä eroa siihen, että Kulosaari tukee Kon­tu­laa? Ter­vey­den edis­tämis­es­tä palk­it­sem­i­nen pitää jär­jestää erikseen.
4. Erikois­sairaan­hoidon työn­jako. Tähän ne viisi miljoon­api­ir­iä oli alun perin tarkoitet­tu. Nyt uhkaa tilanne, jos­sa työn­jaos­ta ei päätä kukaan, jol­loin seu­rauk­se­na on kallis kil­pavarustelu. Tekonivelkirur­giaa tehdään jo melkein 60 sairaalas­sa, mis­sä on ainakin 80 % liikaa. Ohjaus­val­ta pitäisi antaa min­is­ter­iölle, jol­la on jo nyt oikeus päät­tää esimerkik­si sydä­men­si­ir­roista. Mitä tähän sanoo perus­tus­la­ki, sitä ei perus­tus­valiokun­ta tietenkään sano etukäteen.

On viide­skin asia. Rahoituk­ses­ta uhkaa tul­la saman­lainen kuin oli sairaan­hoitopi­ireil­lä vielä 1980-luvul­la: kiin­teä euromääräi­nen mak­su jäsenkun­nil­ta, jon­ka puit­teis­sa työtä tehti­in omaan verkkaiseen tahti­in. Tahti parani huo­mat­tavasti, kun alet­ti­in mak­saa annetun hoidon määrän perus­teel­la. Tämä laisku­u­teen kan­nus­tamisen ris­ki on ratkaista­va sote-piirien sisäl­lä. Siitä ehkä jos­sain toises­sa postauksessa.