Maahanmuuttajat vauhdittavat kansasuomalaisten luokkanousua

Muis­tan lap­su­ud­estani, kuin­ka mon­et kokoomus­laiset vas­tus­ti­vat perusk­oulua, kos­ka jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si, mis­tä saamme enää ihmisiä yksinker­taiseen suorit­tavaan työhön? Se ei jäänyt viimeisek­si ker­rak­si, kun kokoomus on vas­tus­tanut suo­ma­lais­ten koulu­tus­ta­son nousua. Tämä oli yksi niistä syistä, jot­ka antoi­vat min­ulle elinikäisen roko­tuk­sen kokoomus­laisu­ut­ta vastaan.

Eivät kokoomus­laiset tietenkään tehneet tästä julk­i­lausumaa. Viralli­nen syy vas­tus­taa perusk­oulua oli, että uud­is­tus on kallis ja tarpee­ton. Mut­ta oli min­ul­la kor­vat joil­la kuunnella.

Tietysti tuos­sa argu­men­tis­sa on tot­takin, jos asi­aa kat­soo ylem­män keskilu­okan etu­jen kannal­ta. Kaik­ista ei voi tul­la keskilu­okkaa, kos­ka yhteiskun­ta ei toi­mi, ellei kukaan tee työväen­lu­okkaisia töitä.

Moni Län­si-Euroopan maa ratkaisi asian 1960-luvul­la tuo­ma­l­la maa­han pro­le­tari­aat­tia tekemään töitä, joista kan­taväestö halusi koho­ta parem­pi­in töi­hin. Vierastyöläiset tekivät mah­dol­lisek­si suurelle osalle sak­salai­sista nous­ta työväen­lu­okas­ta keskilu­okkaan. Saman sai­vat aikaan 300 000 suo­ma­laista 1960-luvul­la Ruotsissa.

Olisi asia voitu ratkaista myös mak­samal­la työväen­lu­okkai­sista töistä parem­paa palkkaa, mut­ta sil­loin elämi­nen olisi ollut kalli­im­paa ja kan­taväestön elin­ta­sos­ta alempi.

Tämän päivän tilanteessa kokoomuk­sen 1960-luvun ana­lyysi näyt­tää täy­deltä hudil­ta. Maas­sa on kyl­lä paha osaamisvi­nouma, mut­ta toisin päin kuin kokoomus­laiset kuvit­te­liv­at. Vähän koulute­tu­ista on yli­tar­jon­taa ja korkeasti koulute­tu­ista ylikysyn­tää. Kokoomus­laiset pelkä­sivät perusk­oulun tekevän suo­ma­lai­sista ylik­oulutet­tu­ja, mut­ta suo­ma­laises­sa työelämässä pelkkä perusk­oulu ei riitä enää oikein mihinkään.

Pekka Vuoren tilas­to­jen mukaan (hänen twi­it­te­jään kan­nat­taa seu­ra­ta) työl­lis­ten määrän nousu 127 500 hen­gel­lä vuodes­ta 2010 vuo­teen 2023 tapah­tui niin, että koti­maisia kieliä äidinkie­lenään puhu­vien määrä las­ki 30 000 hen­gel­lä ja vierask­ielis­ten määrä nousi 157 500 hengellä.

Vierask­ieliset tuli­vat voit­top­uolis­es­ti mata­la­palkkaisi­in töi­hin, joskin esimerkik­si Espooseen tullei­den intialais­ten tulota­so oli selvästi keskimääräistä espoolaista korkeampi.

Helsin­gin seu­tu on ollut täysin riip­pu­vainen vierask­ielis­es­tä työvoimas­ta. Raken­nuk­sil­la, bus­sikuskeina ja taksinkul­jet­ta­ji­na esimerkik­si on yhä enem­män maa­han­muut­ta­jia tai vierask­ielisiä, jot­ka eivät ole viral­lis­es­ti edes muut­ta­neet maa­han – Wolt-kuskeista nyt puhu­mat­takaan. Meil­läkin on käynyt kuten Ruot­sis­sa. Maa­han­muut­ta­jat ovat aut­ta­neet kan­ta­suo­ma­laisia luokkaretkel­lä ylöspäin.

Onko sosi­aalis­es­ti väärin, että mei­dän elin­ta­somme on nous­sut sen ansios­ta, että maa­han­muut­ta­jat ovat töis­sä matalapalkka-aloilla?

Tämä ei ole mitään ver­rat­tuna siihen, mitä tapah­tuu tavaratuotan­nos­sa. Kun ostat­te viidel­lä eurol­la t‑paidan, minkälaista palkkaa luulette mak­se­tun puuvil­lapel­lois­sa ja vaatete­htais­sa, kun paidan hin­ta on viisi euroa rahdin, kau­pan palkkion, arvon­lisäveron ja tullin jäl­keen? Mut­ta heitähän riis­tetäänkin muis­sa mais­sa. Pois­sa silmistä, pois­sa mielestä.

Paa­vo Teit­tisen kuvaa­mat mod­ernin orju­u­den muodot ovat asia erik­seen, mut­ta suurin osa (toivoak­seni) maa­han­muut­ta­jista on lail­li­sis­sa työ­suhteis­sa. Me hyödymme heistä niin kuin hyödymme Etelä-Aasian hikipa­jois­takin, mut­ta niin hyö­tyvät myös nuo maa­han­muut­ta­jat. He hyö­tyvät todel­la paljon.

Teit­tisen kir­jas­sa joku kyse­likin, mitä nuo valit­ta­vat säädösten vas­tais­es­ta palka­s­taan, sil­lä onhan se kuitenkin paljon korkeampi kuin hei­dän kotimaissaan.

Seu­raavas­sa kir­joituk­ses­sa nos­tan kissan pöy­dälle ja kysyn, voisiko maa­han­muut­ta­jille mak­saa jopa vähän pienem­pää palkkaa kuin kan­ta­suo­ma­laisille. Sen ver­ran pal­jas­tan jo nyt, että vaik­ka kysymyk­seen tulee vah­va vas­taus selkäran­gas­ta, tarkem­min tarkastel­tuna kysymys on monitahoinen.