Jos on siis järkevää tukea pieni­palkkaisia, miten tämä tuki pitäisi tehdä?

Tärkein­tä on tehdä se jotenkin. Sil­lä miten se tehdään, ei ole niin suur­ta väliä ver­rat­tuna siihen, että se ylipään­sä tehdään.

Huono­tuot­toises­sa työssä hin­ta ei saa olla työ­nan­ta­jalle niin korkea, ettei työn teet­tämi­nen kan­na­ta, mut­ta toisaal­ta palk­ka ei saa olla tek­i­jälle niin huono, ettei pal­ka­lla elä. Ero­tus on paikat­ta­va tulon­si­ir­tona joko työ­nan­ta­jalle tai työntekijälle.

Suomes­sa vero­tus tasaa tulo­ja suu­rit­u­lois­t­en ja pien­i­t­u­lois­t­en välil­lä, mut­ta pien­i­t­u­lois­t­en ja vielä pienem­pit­u­lois­t­en välil­lä ei ole mitään tasausta.

Joku sanoo tähän, että henkilön pitää siir­tyä tuot­tavam­paan työhön, mut­ta se ei ole valitet­tavasti kaikille mahdollista.

Ran­skas­sa työ­nan­ta­jat on vapautet­tu palka­n­mak­sun sivuku­luista min­imi­palkan tasol­la. Sak­sas­sa sovel­letaan mini­jobs-jär­jestelmää, joka on sään­nöiltään hyvin sak­salainen, siis mon­imutkainen ja seka­va. Yhdys­val­lois­sa on kehut­tu Earned Income Tax Cred­it ‑jär­jestelmä, joka on lisän­nyt merkit­tävästi työl­lisyyt­tä ja tor­junut lap­siköy­hyyt­tä mata­la­palkkaista työtä teke­vien kesku­udessa. Ruot­sis­sa mak­se­taan tukea työ­nan­ta­jalle tämän palkates­sa vaikeasti työl­lis­tet­tävä. Suomes­sa on saman­lainen palkkatu­ki kuin Ruot­sis­sa, mut­ta sitä käytetään olen­nais­es­ti vähemmän.

Min­ul­la on omas­ta mielestäni ansioi­ta sinä, että asum­is­tu­keen tuli aikanaan suo­jaosa palkkat­u­loille. Teimme vuon­na 2013 Juhana Var­ti­aisen kanssa raportin val­tioneu­vos­ton kanslialle toimista, joil­la voidaan paran­taa heikosti koulutet­tu­jen työl­lisyyt­tä. Tuon raportin suosi­tuk­sista on toteutet­tu häm­mästyt­tävän suuri osa. Esitimme erään­laise­na köy­hän miehen mata­la­palkkatuke­na asum­is­tu­keen 400 euron suo­jao­su­ut­ta palkkatyölle. Se toteu­tui 300 euron suu­ruise­na. Perus­teenamme oli tukea mata­la­palkkaista työtä. (Tuos­sa on link­ki val­tioneu­vos­ton sivuille, jos­sa löy­tyy raport­ti Mata­la­palkkatyö Suomes­sa.  Mei­dän osu­utemme on julka­isun loppupuolella)

Oli kus­tan­nuste­hokas­ta sitoa se asum­is­tu­keen, kos­ka näin tuki suun­tau­tui korkei­den asumiskus­tan­nusten alueil­la vuokral­la asuville, eli niille, joille pienet palkat eivät riitä elämiseen. Pienet palkat riit­tivät parem­min haja-asu­tusalueil­la ja omis­tusasun­nois­sa hal­val­la asu­vien kesku­udessa. Jos olisimme ajatelleet asi­aa asun­topoli­it­tise­na väli­neenä, olisimme esit­täneet paran­nus­ta myös työt­tömien asum­is­tu­keen, mut­ta me halusimme tukea pieniä palkkat­u­lo­ja saavia. Nykyi­nen hal­li­tus poisti asum­istuen suo­jaosan heiken­täen näin vähän koulutet­tu­jen työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia. Arrrgh!

Perustulo matalapalkkatuen muotona

Kuten moni tietää, olen itse tykästynyt perus­tu­loon tai negati­iviseen tuloveroon. Perus­tu­lo on väline, jol­la voidaan para­me­treista riip­puen tuot­taa läh­es kom­mu­nisti­nen tai hyvin dar­win­isti­nen yhteiskun­ta. Myös Mil­ton Fried­man kan­nat­ti negati­ivista tuloveroa, eikä hän­tä ole kukaan syyt­tänyt vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta. Hän oli sitä mieltä, että jos köy­hiä on pakko tukea, tehdään se edes rationaalisesti.

Suomes­sa Vasem­mis­toli­it­to on pilan­nut perus­tu­lon maineen. Tuo haaveku­vien avul­la men­estys­tä tavoit­tel­e­va puolue on esit­tänyt niin korkeaa perus­tu­loa, ettei se ole toteutet­tavis­sa. Perus­tu­lon kan­nat­ta­jana asia risoo min­ua suuresti.

Min­unkin haaveis­sani on perus­tu­lo, joka riit­täisi takaa­maan niukan mut­ta riit­tävän kulu­tus­ta­son ilman velvol­lisu­ut­ta osal­lis­tua työhön. Äver­iäämpi elämä edel­lyt­täisi sil­loinkin mui­ta tulo­ja. Nyt on kuitenkin rahat lop­pu ja on pakko käyt­tää julk­isia raho­ja säästeliäästi. Real­is­tisen perus­tu­lo­ma­llit ovat jakau­man oikeis­to­lais­es­ta päästä eli niukkia.

Perus­tu­lo­ma­lli on hyvin yksinker­tainen. Jokainen saa kuukausit­tain tililleen pienen sum­man rahaa – suun­nilleen net­tomääräisen työ­markki­nat­uen tai toimeen­tu­lotuen peru­sosan ver­ran. Kaik­ista ansio­tu­loista, pienistäkin, menee veroa, san­o­taan vaik­ka 43 %. Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa on lisäk­si tuloverossa 10 pros­ent­tiyk­sikön koro­tus suu­rit­u­loisille. En usko, että se tuot­taisi san­ot­tavasti lisää vero­tu­lo­ja, joten jät­täisin sen pois.

Yksinker­taisu­us on sinän­sä hyvä asia. Sosi­aal­i­tur­van mon­imutkaisu­us tuot­taa paljon todel­lisia tai kuvitel­tu­ja kan­nustin­loukku­ja. Tämä sai Mil­ton Fried­manin kan­nat­ta­maan negati­ivista tuloveroa.

Huo­mat­takoon, että perus­tu­lon kanssa täs­mälleen samaan tulok­seen päädytään negati­ivisen tuloveron mallil­la, jos­sa on kiin­teä verotet­ta­van tulon alara­ja. Sen ylit­tävistä tuloista menee veroa ja jos tulot jäävät sen alle , saa tulon­si­ir­tona negati­ivista veroa. Jos muis­taa vielä jotain perusk­oulun matem­ati­ikas­ta, voi tode­ta itse, että tämä johtaa samaan tulok­seen. Jos matem­ati­ik­ka on päässyt uno­h­tu­maan, ei auta kuin uskoa mitä sanotaan.

Perus­tu­lo­ma­llis­sa menee rahaa enem­män edestakaisin kuin negati­ivises­sa tuloverossa, joten brut­tomääräisiä rahavir­to­ja laske­mal­la malli on kalli­impi kuin nyky­malli, kun taas samal­la taval­la lask­ien negati­ivi­nen tulovero on nykyjär­jestelmää halvem­pi, kos­ka siinä menee vähem­män rahaa edestakaisin; ovathan mon­et tulon­si­ir­rot verotet­tavaa tuloa. Samas­ta mallista perus­tu­los­sa ja negati­ivises­sa tuloverossa on kuitenkin kyse. Mar­gin­aaliv­erot ovat molem­mis­sa samat.

Aiem­min pidin perus­tu­loa selvästi parem­pana, kos­ka se olisi hallinnol­lis­es­ti niin paljon yksinker­taisem­pi. Vaik­ka tulot vai­htel­e­vat  kuukausit­tain, perus­tu­los­sa saa aina oikean määrän rahaa tililleen, kun taas negati­ivi­nen tulovero tuot­taa saman­laisia vaikeuk­sia kuin esi­in­tyy  sovitel­lun päivära­han mak­samises­sa. Tulorek­isterin ansios­ta negati­ivi­nen tulovero olisi nyt toteutet­tavis­sa aiem­paa paljon helpommin.

Negati­ivisen tuloveron hyvi­in puoli­in kuu­luu, että siinä mak­set­tavalle tulon­si­ir­rolle voidaan luon­te­vam­min aset­taa ehto­ja. Se on myös helpom­min ymmär­ret­tävis­sä nykyjär­jestelmän pohjalta.

Perus­tu­lo kan­nat­taa joka tapauk­ses­sa nivoa yhteen vero­tuk­sen kanssa, jot­ta sitä olisi luon­te­vaa mak­saa vain veron­sa Suomeen maksaville.

Perus­tu­lo ei helpot­taisi työt­tömän ase­maa, kos­ka se ei olisi työ­markki­natukea suurem­pi. Merkit­tävä ero tulee siitä, että työtön voi paran­taa taloudel­lista ase­maansa tekemäl­lä työtä, vaik­ka sat­un­naisia keikka­hom­mia. Tämä paran­taa hei­dän ase­maansa merkit­tävästi. Kun hal­li­tus on korostanut sosi­aal­i­tur­vas­sa toimeen­tu­lotuen ase­maa, se on samal­la tehnyt mah­dot­tomak­si tuen varas­sa ole­vien paran­taa ase­maansa. Min­un logi­ikkani mukaan tämä heiken­tää työl­lisyyt­tä ja on jo heikentänytkin.

Voit­ta­jia perus­tu­los­sa oli­si­vat pieni­palkkaiset kokoaikatyötä tekevät, jot­ka saisi­vat samankaltaisen täy­den­tävän tulon­si­ir­ron kuin osa-aikatyötä tekevät nyt saa­vat tai ainakin sai­vat ennen sovitel­lus­ta päivära­has­ta. (Minus­ta sovitel­lus­ta päivära­has­ta pitäisi pois­taa ehto, että tekee korkein­taan 80 pros­ent­tista työaikaa. Palkan voimakkaan alen­tu­misen esimerkik­si paperite­htaan sulkeutues­sa pitäisi riittää.)

Tämä vaiku­tus on tarkoitet­tu. Taloudelli­nen kehi­tys johtaa palkkaero­jen kasvu­un ja se on taas jo johtanut kaik­keen ikävään kuten Brex­i­ti­in, Trumpi­in ja perus­suo­ma­laisi­in. Pieni­palkkaisia on tuet­ta­va, jot­ta kansa pysy­isi edes kohtu­ullis­es­ti yht­enäisenä. On min­ul­la tähän tietysti myös ide­ol­o­gisia perusteita.

Perus­tu­lo tekee nyky­istä markki­nae­htoisem­mista palkoista sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävämpiä, mikä taas paran­taisi työllisyyttä.

Kun joidenkin henkilöi­den tuot­tavu­us on osaamista pain­ot­tavas­sa nyky­maail­mas­sa mata­la, hei­dän työ­panos­taan on tuet­ta­va tai he eivät käy töis­sä lainkaan.

Kak­si taha­ton­ta tulon­jako­vaiku­tus­ta jää. Niihin ei nyky­olois­sa ole oikein varaa. Opiske­li­joil­la perus­tu­lo olisi suurem­pi kuin opin­tora­ha. Tämä on neu­traloitavis­sa hel­posti lukukausi­mak­suil­la, joista olisi paljon muu­takin hyötyä.

Toinen ryh­mä oli­si­vat kotiäid­it. Tähänkin kek­sitään keinot. Kotiäid­it eivät mak­sa nyt eläke­mak­su­ja, mut­ta saa­vat itselleen kuitenkin kansaneläk­keen. Entä jos laitet­taisi­in kotiäid­it eläke­tur­van piiri­in ja määrät­täisi­in heille sitä vas­taa­va eläkemaksu?

Kuten san­ot­tu, perus­tu­lo­ma­lli­ni on varsin oikeis­to­lainen. Myös Mil­ton Fried­man kan­nat­ti negati­ivista tuloveroa. Oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa ajaa myös maamme hal­li­tus, mut­ta sen yhteiskun­nalli­nen insinööriosaami­nen on vaa­ti­ma­ton­ta ja sik­si sen hal­li­tuk­sen tekemiset tuot­ta­vat  tahat­to­mia negati­ivisia seurauksia.

Aivan näin oikeis­to­laista kokon­aisu­ut­ta en ole kuitenkaan esit­tämässä. Niuk­ka perus­tu­lo tarvit­see tuek­seen syy­po­h­jaisen sosi­aal­i­tur­van, esimerkik­si ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van, vaik­ka se tekeekin jär­jestelmästä mon­imutkaisem­man ja työlääm­män. Sen mak­samat kor­vauk­set oli­si­vat tietysti perus­tu­lon ver­ran pienem­piä, vero­tus tietysti huomioon ottaen. Työ­markki­nat toimi­vat parem­min, jos ihmiset uskalta­vat ottaa riske­jä. Talouskin voi parem­min, jos ei tarvitse kerätä suur­ta puskuria pahan päivän var­alle, vaan yhteiskun­ta tulee vas­taan pahana päivänä.

Kun poh­jal­la on perus­tu­lo, työt­tömyys­tur­vaan voisi liit­tyä huo­mat­tavasti ankarampi työn vastaanottovelvollisuuteen.

Minus­ta on oikein, että karenssin vaiku­tus­ta lieven­netään perus­tu­lol­la. Sil­loin ei tarvitse ottaa vas­taan ihan mitä työtä tahansa. Enää ei nuo­ria naisia pakote­ta karenssin uhal­la yläosat­tomik­si tar­joil­i­joik­si tis­si­baarei­hin, mut­ta sel­l­ais­takin on tapah­tunut. Mah­dol­lisu­us kieltäy­tyä alen­tavas­ta työstä on arvokas asia.

Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va ei saisi katke­ta heti, kun on kieltäy­tynyt ensim­mäis­es­tä mis­tä hyvän­sä työ­tar­jouk­ses­ta. Koulu­tus on kallista ja sik­si koulutet­tu­jen pitää voi­da odot­taa vähän aikaa osaamis­taan vas­taa­van työti­laisu­u­den aukeamista.

En pysty suun­nit­tele­maan täy­del­listä sosi­aal­i­tur­va­mallia, mut­ta uskon kuitenkin, että tältä poh­jal­ta on kehitet­tävis­sä nyky­hal­li­tuk­sen esi­tyk­siä parem­pi malli, joi­ta pidän osoituk­se­na heikos­ta yhteiskun­nal­lis­es­ta insinööritaidosta.

Vaik­ka esit­tämäni kokon­aisu­us on joidenkin mielestä oikeis­to­lainen, se on parem­pi kuin se, mitä kohden ajaudumme.