Miksi meillä on ennätystyöttömyys?

Kesäku­us­sa työl­lis­ten määrä oli Suomes­sa 60 000 vähem­män kuin vuot­ta aiem­min. Kuitenkin hal­li­tus ilmoit­taa lisän­neen­sä työl­lisyyt­tä sadal­latuhan­nel­la ver­rat­tuna siihen, mitä se olisi ollut ilman hal­li­tuk­sen toimen­piteitä. Hal­li­tus selit­tää työl­lisyy­den heiken­tymisen johtu­van suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä, jolle ei nyt vain voi mitään.

Kun opiske­lin kansan­talout­ta, koko tieteenala keskit­tyi lähin­nä suh­dan­nevai­htelu­jen hal­lit­semiseen. Miten suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä nyt on tul­lut täysin ulkoa annet­ta­va asia, jos­ta hal­li­tus ei voi olla mitenkään vastuussa?

Samat suh­dan­teet kohdis­tu­vat mui­hin mai­hin, mut­ta Suomes­sa ne nyt muka tuot­ta­vat paljon enem­män työt­tömyyt­tä kuin muis­sa mais­sa. Työt­tömyys on Suomes­sa EU:n toisek­si korkein heti Espan­jan jäl­keen. Tätä selitetään sil­lä, että Suomen teol­lisu­us on keskit­tynyt tuot­ta­maan investoin­ti­hyödykkeitä kulu­tus­tavaroiden sijas­ta. Investoin­tien volyy­mi vai­htelee paljon jyrkem­min kuin kulu­tus­tavaroiden. Seli­tys ei oikein pelitä, sil­lä työt­tömyys ei keski­ty mitenkään teol­lisu­u­teen. Itse asi­as­sa työt­tömiä on enem­män kuin väkeä on töis­sä teollisuudessa. 

Keskit­tymi­nen investoin­ti­hyödykkeisi­in, siis lähin­nä koneisi­in, on perua muinais­es­ta idänkau­pas­ta. Sil­loin vaki­in­tui käsi­tys, ettei tästä maas­ta kan­na­ta viedä ulko­maille mitään hevos­ta pienempää.

Keskit­tymi­nen pelkästään investoin­ti­hyödykkeisi­in on virhe pait­si suh­dan­nevai­htelu­jen vuok­si myös sik­si, että lisään­tyvä pro­tek­tion­is­mi kohdis­tuu eri­tyis­es­ti niihin. Pitäisi osa­ta muu­takin kuin insinööri­ti­eteitä. Nyt lisään­tyvässä net­tikau­pas­sa Suomen ja Ruotsin työn­jako on se, että Ruot­si valmis­taa tavaran ja Suo­mi pahvi­laatikon, johon tavara pakataan.

Hallituksen toimet ovat jarruttaneet työllisyyden kasvua

Väitän, että hal­li­tuk­sen toimet ovat osasyy heikkoon työl­lisyy­teen. Kun vien­ti vetää heikosti, kokon­aiskysyn­nässä koros­tuu koti­mainen kulu­tuskysyn­tä. Sitä hal­li­tus on ohjan­nut suh­dan­neke­hi­tyk­sen kannal­ta onnet­tomasti. On tehty koti­maista kysyn­tää vähen­täviä toimia. Siltä osin kuin ne ovat pitkäl­lä aikavälil­lä perustel­tu­ja, ne on ajoitet­tu tyh­mästi laskusuh­dan­teen aikaan jar­rut­ta­maan elpymistä. Ehkä hal­li­tus uskoo oikeasti, ettei sil­lä ole vas­tu­u­taa­ta suhdannekehitysestä.

Kun poli­ti­ikan suuri lin­ja on ollut ottaa köy­hiltä ja antaa rikkaille, kulu­tuskysyn­tä on vähen­tynyt, kos­ka rikkaat kulut­ta­vat pienemän osan tulois­taan kuin köy­hät. Lisäk­si rikkaiden kulu­tuskysyn­tä osuu vähem­män Suomeen ylipään­sä ja Suomes­sakin vähem­män koti­maisi­in tuotteisiin.

Toisek­si hal­li­tus on lisän­nyt taloudel­lista epä­var­muut­ta heiken­tämäl­lä esimerkik­si työt­tömyys­tur­vaa.  Taloudel­lisen epä­var­muu­den seu­rauk­se­na kansalaiset ovat alka­neet varautua pahan päivän var­alle eli ovat säästäneet sen sijaan että oli­si­vat kulut­ta­neet. On hyvä kan­nus­taa ihmisiä lisäämään puskuri­ra­has­to­ja, mut­ta tässäkin ajoi­tus on ollut onneton. Olisi tarvit­tu kulu­tuskysyn­tää eikä säästämistä. Lop­ut­tomi­in ihmiset tuskin paisut­ta­vat pankki­tile­jään ja osake­salkku­jaan, joten kulu­tuskysyn­tä käyn­nistynee aikanaan. Se voi osua harmil­lis­es­ti yksi­in vien­tikysyn­nän elpymisen kanssa, jol­loin joudu­taan ojas­ta allikkoon ja tais­tele­maan inflaa­tio­ta vastaan.

Rakentamista on nuijittu epäviisaasti

Pahiten meil­lä on kärsinyt talon­raken­nus, jon­ka volyy­mi on laskenut alle puoleen. Näin rajusti suh­dan­teet eivät noin yleis­es­ti heikkene. Tässäkin hal­li­tus syyt­tää suh­dan­tei­ta, mut­ta kyl­lä se on vaikut­tanut tähän itsekin sekä rak­en­tamista akti­ivis­es­ti vähen­tämäl­lä että laimin­lyömäl­lä tehtävän­sä tasoit­taa suhdannevaihteluja.

Huonoina aikoina omis­tusasum­is­tuotan­to vähe­nee, mut­ta ARA-rak­en­t­a­mi­nen tulee tilalle. Nyt on halut­tu lopet­taa sekä ARA-rak­en­t­a­mi­nen että asum­isoikeusasun­to­jen tuotan­to juuri, kun suh­dan­teet menevät muutenkin alas.

Rak­en­tamisen kap­a­siteet­tia on menetet­ty pitkäk­si aikaa, kos­ka raken­nus­miehet ovat vai­h­ta­neet alaa ja mon­et palan­neet Suomes­ta koti­mai­hin­sa. Kallis virhe.

Olisi pitänyt myös tukea talo­jen perusko­r­jauk­sia, jol­loin rak­en­tamis­es­ta työt­tömik­si joutuneet oli­vat löytäneet työtä peruskorjaamisesta.

Osa-aikatyön vähentämisessä onnistuttiin liiankin hyvin

Yksi hal­li­tuk­sen tavoite oli vähen­tää osa-aikatyön tekemistä. Siinä otet­ti­in käyt­töön järeät aseet. Pois­tet­ti­in suo­jao­su­us sekä työt­tömyys­tur­vas­ta että asum­istues­ta ja heiken­net­ti­in asum­is­tukea noin yleis­es­tikin. Pieni­palkkaista osa-aikatyötä teke­viä lyöti­in oikein lekalla päähän ja se toi­mi. Osa-aikatyön tek­i­jät ovat siir­tyneet joukol­la työt­tömik­si.  Hal­li­tus ehkä kuvit­teli hei­dän siir­tyvän kokoaikatyöhön. Jos tätä tavoitelti­in, toimet olisi pitänyt ajoit­taa hyvän eikä huonon työl­lisyy­den aikaan. Osa-aikatyön kan­nus­timis­sa oli kor­jat­tavaa, mut­ta se tehti­in todel­la taita­mat­tomasti niin, että mon­elle työt­tömyys on parem­pi vai­h­toe­hto kuin osa-aikatyö.

En usko, että hal­li­tus on tehnyt tätä kaikkea ilkeyt­tään. Sil­lä ei vain ole yhteiskun­nal­lista insinööriosaamista niin, että se osaisi suun­nitel­la toim­into­jaan järkevästi.