Sarjan ensimmäiseen artikkeliin pääsee tästä.
Pitäisikö vanhuksen omaisuus ottaa huomioon hoitomaksua määrättäessä? Suomi on tässä poikkeus. Useimmissa maissa omaisuus vaikuttaa tulojen ohella hoitomaksuun. Muinoin lukiessani kansantaloustiedettä kirjassa kerrottiin, että ihmisen varallisuus on suurinta hänen työuransa lopulla. Sitten varallisuutta aletaan syödä. Kirjan maailmassa eläkkeet olivat huonoja ja hoito piti maksaa suurelta osin itse.
Suomessa hoitomaksu vanhainkodeissa on 85 prosenttia vanhuksen tuloista. Tähän vaikuttavat myös omaisuustulot, mutta ei itse omaisuus. Kukaan ei tietenkään myy metsää, jos tuloista menee 85 % kunnalle.
Jos päätettäisiin, että omaisuus vaikuttaa maksuihin, syntyy kaksi ongelmaa.
- Omaisuus kannattaa jakaa ennakkoperintönä lapsille. Tähän kuitenkin löytyy keinot, jos niin halutaan.
- Jos omaisuuden jakaminen lapsille ennakkoperintönä estetään tai sen vaikutus eliminoidaan, ainahan omaisuuden voi itse törsätä. Maailmanympärysmatka eläkkeelle menon kunniaksi nyt esimerkiksi.
Keskustelussa on myös sanottu, ettei omaisuus saisi vaikuttaa hoitomaksuun, koska omaisuudesta useimmat ovat maksaneet aikanaan veroa ja omaisuus kuuluu siten lapsille. Logiikka ei minulle oikein aukea, sillä eiväthän ne lapset ole veroa maksaneet.
Ajatus kansankapitalismista kärsisi, jos vanhempien omaisuus ei siirtyisikään perintönä lapsille.
Olen itsekin ajatellut, että markkinatalous toimisi paremmin, jos tulojen pohjalla olisi pieni perustulo. Perustulo tekisi markkinaehtoisista palkoista inhimillisempiä pienituloisten kohdalla. Markkinaehtoiset palkat taas saisivat työmarkkinat toimimaan olennaisesti paremmin. Jos jokainen omistaisi asuntona itse, olisi se sama kuin että pohjalla olisi vuokran suuruinen perustulo. Ei niillä pienipalkkaisilla sitä perittyä omaisuutta kuitenkaan olisi. Minulle on myös sanottu, että perustulo laiskistaisi. Jostakin syystä peritty omaisuus ja sen mukanaan tuoma pääomatulo ei kuitenkaan laiskista.
Yhden asian kuitenkin muuttaisin omaisuuden vaikutuksesta. Vanhuksen tyhjilleen jäävän asunnon laskennallisen vuokratulon pitäisi vaikuttaa hoitomaksuun.
Vaikka vanhuksella olisi omistusasunto, se ei jää aina tyhjäksi, koska puoliso jää siihen asumaan. Usein asunto kuitenkin jää tyhjilleen. Jos sen panee vuokralle, vuokratulosta 85 % menee hoitomaksuun. Siksi asuntoa ei oikein kannata vuorata. Minulla olisi ymmärrystä sille, että tällaisessa tapauksessa laskennallinen vuokratulo vaikuttaisi hoitomaksuun samalla tavalla kuin opintolaina vähentää opiskelijan toimeentulotukea, vaikka hän ei olisi opintolainaa nostanutkaan. Vanhainkodeissa asuvien tyhjät asunnot ovat haaskausta.
Jotain samanlaista voisi ajatella metsänmyyntitulojen kohdalla.