42. Hiljaisen ajan liikenne

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

===

Toinen tilanne, jos­sa voi luop­ua täy­den mak­sun per­im­is­es­tä joukkoli­iken­teessä on keskipäivän hil­jaisen ajan liikenne.  Vaik­ka vuoro­ja on keskipäiväl­lä vähem­män kuin ruuh­ka-aikoina, niis­sä on hyvin tilaa. Kap­a­siteet­tia ei voi eri syistä laskea matkus­ta­jamääriä vas­taavak­si. Sil­loin lip­pu voisi olla huo­mat­ta­van paljon halvem­pi tai peräti ilmainen.

HSL kokeili tätä eläkeläisil­lä. He sai­vat ostaa lipun puoleen hin­taan, mut­ta se oli voimas­sa vain klo 10 – 14. Aikara­joi­tus ärsyt­ti eläkeläisiä niin paljon, että pahan mie­len tor­ju­misek­si HSL luopui koko lipusta.

Täl­laiseen hin­noit­telu­un voi pää­tyä myös markki­nae­htois­es­ti. VR ja lentoy­htiöt hin­noit­tel­e­vat vuorot jyrkästi ajanko­hdan mukaan. Esimerkik­si VR:n toisen luokan lip­pu Helsingistä Tam­pereelle mak­saa saman päivän aikana ja samaan aikaan ostet­tuna vähim­mil­lään 5,90 € ja enim­mil­lään 23,90 €. Tämä on lisän­nyt junien matkus­ta­jamääriä huo­mat­tavasti, kos­ka ennen läh­es tyhjinä kulke­vi­in hil­jaisen ajan juni­in riit­tää nyt matkus­ta­jia. Ruuhkavuoro­jen matkus­ta­jamäärät taas eivät ole vähen­tyneet, kos­ka hin­noit­telu tähtää siihen, että ne myy­dään liki täy­teen. Toisin kuin ennen, nyt jokaiseen vuoroon saa toden­näköis­es­ti lipun. Myös matkus­ta­jat ovat voit­ta­neet, kos­ka lipun keskimääräi­nen hin­ta on laskenut. Monia vai­htel­e­vat hin­nat har­mit­ta­vat. He halu­aisi­vat, että liput oli­si­vat halpo­ja aina. Jos dynaamis­es­ta hin­noit­telus­ta luovut­taisi­in, hin­nat eivät olisi aina halpo­ja vaan aina kalli­ita ja junat tyhjempiä.

Dynaamisen hin­noit­telun ansios­ta lentokoneet kulke­vat nyt paljon täy­demp­inä, minkä ansios­ta liput ovat keskimäärin halvem­pia ja ilmas­tokuor­ma matkus­ta­jaa kohden on laskenut.

Mut­ta palatkaamme metron hin­noit­telu­un. Se, ettei metro­matkus­ta­jil­ta kan­na­ta per­iä kuin muut­tuvat kus­tan­nuk­set nojasi ajatuk­seen, että kap­a­siteet­tia on tarpeek­si. Ruuh­ka-aikoina ei ole. Metroliput voisi­vat olla hyvin halpo­ja, mut­ta eivät ruuh­ka-aikoina ruuhkan suun­taan. Opti­maa­li­nen hin­noit­telu edel­lyt­täisi siinäkin ajanko­hdan mukaan vai­htele­via hin­to­ja, joskin halpo­ja tun­te­ja voisi olla paljon enem­män kuin opti­maalises­sa bus­sili­iken­teessä. Tämä tuot­taisi suuria hyö­tyjä, mut­ta jär­jestelmästä tulisi mon­imutkainen ja eripu­raa aiheut­ta­va. Eiväthän eläkeläisetkään pitäneet heille myön­netys­tä hil­jais­ten aiko­jen alennuksesta.

Ruuh­ka-aiko­jen korkeampia hin­to­ja vas­taan voi esit­tää kak­si argu­ment­tia. Sitä voi pitää vääränä, kos­ka työssä käyviä ran­gais­taan. Hehän eivät voi mitään sille, että ruuh­ka-aikana on matkustet­ta­va. Kaik­ki eivät voi, mut­ta jotkut voivat. Monil­la on liuku­va työai­ka. Vaik­ka työai­ka olisi kiin­teä, sen ei tarvitse alkaa klo 8. Jos henkilökun­nan on halvem­pi tul­la töi­hin yhdek­säk­si ja lähteä iltavi­ideltä, yri­tys ehkä vai­h­taa töi­den alkamisajan.

Joku voi taas sanoa, että kus­tan­nus­vas­taavu­us edel­lyt­täisi, että hin­to­jen on olta­va ruuh­ka-aikoina halvem­pia. Ovathan bus­sit sil­loin täy­dem­piä, eli bus­sikuskin palkkaa on jaka­mas­sa use­ampi. Mon­en mielessä on täl­lainen mekaa­ni­nen kus­tan­nus­vas­taavu­us ja monia yhteiskun­nal­lisia palvelu­ja jopa hin­noitel­laan sen mukaan, mut­ta kokon­aisu­ut­ta ajatellen sel­l­ainen ei olisi järkevää. Samal­la peri­aat­teel­la voisi sanoa, ettei autoil­ta pidä per­iä ruuhka­mak­sua kaupungeis­sa vaan päin­vas­toin lisä­mak­sua ajamis­es­ta haja-asu­tusaluei­den vähäli­iken­teisil­lä teil­lä.  Siinä ei olisi mitään järkevää. Tiev­erkon rak­en­t­a­mi­nen haja-asu­tusalueille on kallista, mut­ta kun tiet on raken­net­tu, niil­lä ajami­nen ei tuo­ta mainit­tavaa lisäkustannusta.

Jos ei tarvit­sisi ajatel­la transak­tiokus­tan­nuk­sia ja jär­jestelmä mon­imutkaisu­ud­es­ta aiheutu­via mui­ta hait­to­ja, joukkoli­iken­teen suurestikin vai­htelevil­la hin­noil­la voitaisi­in saa­da paljon tehokku­ussäästöjä, mut­ta näin mon­imutkaiseen jär­jestelmään ei ole mah­dol­lista men­nä. Sik­si mah­dol­liset hil­jaisen ajan alen­nuk­set oli­si­vat opti­moin­nin kannal­ta parhaim­mil­laankin vain ”sinne päin”.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä.