39. Autoilun ulkoiset kustannukset

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

===

Käy seu­raavas­sa läpi keskeisim­mät autoilun ulkoiset kus­tan­nuk­set. Lista ei edes yritä olla täydellinen.

Ter­vey­delle vaar­al­liset ilmansaasteet

Autos­ta tulee pakokaa­su­ja niin maal­la kuin kaupungeis­sa, mut­ta kaupungis­sa niiden toden­näköisyys pää­tyä ihmisen keuhkoi­hin on sato­ja, ellei tuhan­sia ker­to­ja suurem­pi kuin haja-asu­tusalueil­la. Ben­si­inis­sä ei ole enää lyi­jyä, mut­ta sil­loin kun oli, ne vaikut­ti­vat keskush­er­mostoon niin, että las­ten kog­ni­ti­iviset kyvyt kehit­tyivät vilkkaiden katu­jen var­rel­la heikom­min kuin puh­taam­mil­la alueil­la. Tämä yksin oli riit­tävä syy muut­taa kaupunkien keskus­toista raikkaan ilman äärelle metsälähiöihin.

Sähköau­tot eivät tuo­ta pakokaa­sua, mut­ta niiden renkaat, eri­tyis­es­ti nastarenkaat, jauha­vat asfalt­tia myrkyl­lisek­si pölyk­si. Akku­jen vuok­si paina­vat sähköau­tot ovat tältä kannal­ta jopa polt­to­moot­to­ri­au­to­ja pahempia. Auto­jen renkaat ovat tärkein vesistöi­hin pää­tyvän mikro­muovin lähde.

Ilmas­ton­muu­tos

Polt­to­moot­to­ri­au­tot tuot­ta­vat ilmas­toa muut­tavaa hiilid­iok­sidia yhtä lail­la maal­la ja kaupungeis­sa. Ajok­ilo­metriä kohden kaupungeis­sa polt­toainet­ta kuluu enem­män, mut­ta maal­la matkat ovat pidem­piä. Sähköau­to­jen päästöt ovat hyvin pieniä Suomes­sa, jos­sa 90 % tuote­tus­ta sähköstä on päästötön­tä. Todel­la pieni­in päästöi­hin sähköau­toil­i­ja pääsee lataa­mal­la akut hal­van sähkön aikana. Kun sähkö on hal­paa, se tehdään päästöttömästi.

Auto­jen tuot­ta­ma hiilid­iok­si­di on samaa hiilid­iok­sidia kuin öljyläm­mi­tyk­sen tuot­ta­ma, mut­ta autoil­i­joi­ta kan­nuste­taan vähen­tämään päästöjä paljon tehokkaam­min kuin öljyläm­mit­täjiä.  Dieseliä verote­taan paljon polt­toöljyä kovem­min, minkä lisäk­si autoil­i­joi­ta kan­nuste­taan vähäpäästöisyy­teen por­ras­ta­mal­la sekä auto- että ajoneu­voverot omi­nais­päästö­jen mukaan. Kokon­aisuute­na 750 €/tonni. (Tämä pitää päivittää)

Melu

Pakokaa­sus­ta kär­sivien tavoin melus­ta kär­siviä on kaupungeis­sa paljon enem­män kuin maal­la, mut­ta toisaal­ta ihmi­nen ais­tii äänen voimakku­u­den log­a­r­it­misen asteikon mukaise­na. Yhdenkin auton moot­torin suri­na voi peit­tää alleen kau­ni­in lin­nun­laulun, mut­ta kun auto­ja on jo paljon, yhden auton tuo­maa lisäys­tä ei pysty aistimaan.

Uusien auto­jen moot­torit ovat nyky­isin suh­teel­lisen hil­jaisia, mut­ta ren­gas­melu on ennal­laan. Nastarenkaiden käyt­tö lisää melua pait­si nas­to­jen takia myös sik­si, että Suomes­sa on niiden takia käytet­tävä karkeam­paa ja siis meluisam­paa asfalt­tia kuin muual­la. Siir­tymi­nen sähköau­toi­hin ei vaiku­ta henkilöau­to­jen tuot­ta­maan melu­un juuri mitään, mut­ta bussien ja kuor­ma-auto­jen diesel­moot­tor­ei­den ärjyn­nän se poistaa.

Ruuhkat

Viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten mat­ka Itäkeskuk­ses­ta Helsin­gin keskus­taan kesti aamu­ru­uhkas­sa noin 45 min­u­ut­tia, kos­ka auto­ja oli liikaa suh­teessa Itäväylän kap­a­siteet­ti­in. Sen jäl­keen liiken­nepoli­ti­ikkaa järkevöitet­ti­in panos­ta­mal­la joukkoli­iken­teeseen, eikä täl­laisia ruuhkia enää esi­in­ny. Todet­takoon, että mitat­tuna ruuhkissa menetet­tynä aikana Helsin­gin liikenne on paljon Tukhol­man liiken­net­tä ruuhkat­tomam­paa, mitä voidaan pitää liiken­nepoli­ti­ikan onnis­tu­mise­na. (Tästä on tul­lut viimeaikoina ris­tiri­itaisia tieto­ja.) Pysäköinti­normia Teol­lisu­uskadul­la koskevas­sa selvi­tyk­sessä Helsin­gin kaupun­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa las­ket­ti­in simu­loin­ti­mallil­la, että yksi autol­la Teol­lisu­uskadulle aamu­ru­uhkas­sa tule­va hidas­taa muiden matkan­tekoa yhteen­sä 20 min­uu­til­la. Hidas­tus kohdis­tuu satoi­hin autoil­i­joi­hin. Se on yhtä hai­tan kär­si­jää kohden joitakin sekun­te­ja, mut­ta tuhat saman­laista autoil­i­jaa hidas­taa kaikkien menoa merkit­tävästi – yhteen­las­ket­tuna aikana sato­ja tunteja.

Ruuhkat ovat läh­es yksi­no­maa kaupunkien ja niiden sisään- ja ulos­menotei­den ongel­ma. Pääteil­lä esi­in­tyy kaut­ta maan ruuhkia juh­lapy­hinä, viikon­lop­puisin ja lomakau­den alka­es­sa. Haja-asu­tusalueil­la liikenne ei tuo­ta mainit­tavia ruuhkia.

Tilankäyt­tö

Autot vievät tilaa niin maal­la kuin kaupungeis­sa, mut­ta kaupungeis­sa maa on sato­ja, ellei tuhan­sia ker­to­ja kalli­im­paa. Tilaa, joka jää kaupungeis­sa liiken­teen alle, tarvit­taisi­in kiihkeästi mui­hin tarkoituk­si­in. Sen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on siten suurem­pi. Helsingis­sä oli vuon­na 2024 liiken­nekäytössä ole­via henkilöau­to­ja 225 000. Lisäk­si mui­ta auto­ja on noin 50 000 [tark­ista!]. Pelkästään pysäköin­ti­ti­laa ne vaa­ti­vat tois­takym­men­tä neliök­ilo­metriä. Yhden pysäköin­tiru­udun vaa­ti­ma tila ajo­ramppei­neen on noin 30 m^2.  Työssäkäyn­ti­in käytet­ty auto tarvit­see kak­si pysäköin­tipaikkaa, toisen kotona ja toisen työ­paikan luona. Kol­mas pysäköin­tipaik­ka on kau­pan yhtey­dessä, mut­ta kaup­po­jen pysäköin­tipakat palvel­e­vat päivän aikana usei­ta auto­ja. Maan hin­ta on kan­takaupungis­sa yli tuhat euroa neliöltä ja esikaupunkialueil­lakin sato­ja euroja.

Ruu­tukaa­va-alueel­la katu­verkko vie 30 pros­ent­tia pin­ta-alas­ta. On tulkin­nan­varaista, kuin­ka suuri osa tästä las­ke­taan autoilu vaa­ti­mak­si pin­ta-alak­si. Onhan jokaiseen kort­teli­in joka tapauk­ses­sa olta­va katuy­hteys. Ennen kuitenkin riit­tivät paljon kapeam­mat kadut, minkä voi tode­ta Tukhol­man van­has­sa kaupungis­sa. Järkev­in­tä on laskea autoilun vaa­ti­mak­si tilak­si lisäti­la, joka vaa­di­taan sik­si, että auto­ja on paljon eikä vähän – siis kadun lev­eys siltä osin kuin se ylit­tää kuusi metriä.

Moot­tori­ti­et ovat varsi­naisia tilasyöp­pöjä, kos­ka ne estävät melun ja saastei­den takia maankäytön lev­eäl­lä vyöhyk­keel­lä. Laske­mal­la moot­tori­tien viemän tilan lev­ey­dek­si 500 metriä, kilo­metri moot­tori­ti­etä vie tilaa 50 hehtaaria.

Lisäk­si moot­toritei­hin liit­tyvät eri­ta­soli­it­tymät vievät kym­meniä hehtaare­ja. Helsingis­sä on suun­nitel­tu sisään tule­vien moot­toritei­den muut­tamista kaupunkibule­vardeik­si, mikä tek­isi mah­dol­lisek­si rak­en­taa asun­not 80 000 asukkaalle. Näin vapau­tu­van raken­nu­soikeu­den arvo on toista mil­jar­dia euroa. Kaupunkibule­vardit oli­si­vat mah­dot­to­mia, ellei olisi siir­ryt­ty lyi­jyt­tömän ben­si­inin eikä autois­sa olisi katalysaattoreita.

Ratikkalin­ja pystyy kul­jet­ta­maan ihmisiä suun­nilleen yhtä paljon kuin nelikaistainen moot­tori­tie. Sen raiteille riit­tää 7 metriä lev­eä alue.

Liiken­teen vaa­ti­ma tila ja tilan lop­pumis­es­ta johtu­va ruuhkaisu­us on vihe­liäisin autoi­hin liit­tyvä ongel­ma suuris­sa kaupungeis­sa. Melu, saas­teet ja ilmas­tokuor­ma helpot­tuvat sähköau­toi­hin siir­ryt­täessä, mut­ta tilaa sähköau­tot vievät yhtä paljon.

Talous­te­o­reet­tis­es­ti syynä ongelmi­in auton tilankäytössä on, että tila on ilmaista, vaik­ka kyse on niukas­ta hyödykkeestä.

Seu­raa­va luku toden­näköis­es­ti 16.11

Kir­jan alku­un tästä.