21. Kuka pääsee kaupunkiin?

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

Miten vali­ta ne, jot­ka pää­sevät kaupunki­in asumaan, kun men­estyvi­in kaupunkei­hin pyrkii muut­ta­maan enem­män asukkai­ta kuin sinne mah­tuu, eikä asun­to­tuotan­toa saa­da nos­te­tuk­si kas­va­van kysyn­nän vauhdissa,

Mak­sukyky ratkaisee, jos ei tehdä mitään. Mon­en mielestä näin tulee ollakin, kos­ka he usko­vat, että suu­rit­u­loiset hyödyt­tävät kaupunkia eniten.

Eniten kaupun­ki kuitenkin hyö­tyy luo­vas­ta luokas­ta ja luo­va luok­ka kaupungista. Lon­toon ase­ma Bri­tann­ian talouden moot­to­ri­na on heiken­tynyt, kos­ka rikkaat työn­tävät luo­vaa luokkaa ulos kaupungista. Lon­toon erikoisuute­na on, että nämä rikkaat ovat tule­vat usein ulko­mail­ta, eivätkä ole muut­ta­mas­sa kaupunki­in pysyvästi.

Vuosi­tuhan­nen vai­h­teen Berli­inis­sä oli 150 000 tyhjää asun­toa, kos­ka yhdis­tyneen Sak­san pääkaupun­ki ei houkutel­lutkaan muut­ta­jia niin paljon kuin oli kuvitel­tu. Asun­to­ja oli raken­net­tu aivan liikaa. Asum­i­nen oli hal­paa jopa kaupun­gin keskus­tan tun­tu­mas­sa. Yhdis­telmä urbaa­nia kaupunkia sekä edullisia asun­to­ja ja toimis­to­ja teki Berlin­istä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten suuren startup-hautomon.

Nyt vuokrat ovat nousseet siel­läkin. Men­estyneim­mät star­tupit men­estyvät yhä, mut­ta uusia ei juuri syn­ny, kos­ka Berli­i­ni ei asumisen kallis­tut­tua enää houkut­tele luo­vaa luokkaa samal­la taval­la kuin ennen.

Kuu­lu­vatko työt­tömät kaupunki­in, vai pitäisikö hei­dän tehdä niis­sä tilaa työssä käyville? Sil­loin he ainakin pysy­i­sivät työt­töminä, ja on heil­läkin ystävän­sä ja sukulaisensa.

Jo kak­si­tuhat­ta vuot­ta sit­ten Aris­tote­les selit­ti, mik­si Ateenas­sa oli slum­mi. Työt­tömien ja maat­tomien oli järkevää muut­taa kaupunkei­hin, kos­ka kaupungeis­sa he saat­toi­vat löytää edes jotain työtä. Maakun­tien työt­tömiä ei muu­ta enää suurin joukoin Helsinki­in, kos­ka eivät löy­dä järkevän hin­taista asun­toa, mut­ta Tam­pereelle heitä muut­taa run­saasti. Työt­tömien osu­us työvoimas­ta on Tam­pereel­la suurem­pi kuin muual­la maas­sa huoli­mat­ta kaupun­gin vilkkaas­ta kasvus­ta – tai juuri sen takia.

On vaa­dit­tu hin­tasään­nöste­lyä, jot­ta kaikil­la olisi mah­dol­lisu­us muut­taa halutes­saan kaupunki­in, mut­ta se ei toisi yhtään asun­toa lisää. Seu­rauk­se­na olisi vain asun­to­jono. Ennen ihail­imme Tukhol­man edullisia vuokria. Vuokra-asun­not ovat siel­lä yhä edullisia, mut­ta niihin on yli kymme­nen vuo­den jono. Mikään kaupun­ki ei voi toimia niin, että kaupunki­in voi muut­taa vas­ta viiden­toista vuo­den kulut­tua työ­paikan löy­tymis­es­tä. Tukhol­man pelas­tuk­se­na ovat pimeät markki­nat ja omis­tusasun­not. Omis­tusasun­not ovat Tukhol­mas­sa selvästi kalli­impia kuin Helsingis­sä. Osa seli­tyk­ses­tä on tosin Ruotsin elinikäi­sis­sä asuntolainoissa.

Omis­tusasun­to­jen hin­nat ovat nousseet Helsin­gin kan­takaupungis­sa niin korkeik­si, ettei tavalli­nen palka­nsaa­ja voi ostaa asun­toa palka­s­taan säästämäl­lä. Sik­si mah­dol­lisu­us asua siel­lä kul­kee osit­tain perintönä.

Pari­isi antaa rahan ratkaista pääsyn itse kaupunki­in. Pieni­palkkaiset ovat ter­ve­tullei­ta radan­var­silähiöi­hin. Seu­rauk­se­na ovat val­ta­vat seg­re­gaa­tio-ongel­mat. Keltali­ivimie­lenosoituk­set läh­tivät polt­toaineen hin­nas­ta, mut­ta kään­tyivät nopeasti pari­isi­laiseli­itin vastustamiseksi.

Helsingis­sä on tois­taisek­si seka­muo­to, jos­sa jotkut onnekkaat pää­sevät edullisi­in ARA-asun­toi­hin ja muut ovat markki­navoimien armoil­la. Kaik­ista epälo­ogisuuk­sis­taan huoli­mat­ta se pelit­tää jotenkuten. Paikko­ja ei jae­ta jonot­ta­mal­la, vaan tuli­jat val­i­taan. Toinen vai­h­toe­hto olisi, että pieni­palkkaiset saisi­vat selvästi korkeam­paa palkkaa ja mak­saisi­vat markki­navuokraa. Ei ole yllä­tys, että elinkei­noelämä kan­nat­taa ARA-asuntoja.

ARA-asun­to­jen ongel­mallisu­u­teen palataan luvus­sa ARA-asun­to­ja vai asumistukea?

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä