16. Teolliset työpaikat eivät sovi kalliille maalle

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

On aika esitel­lä yksi taloudelli­nen ter­mi lisää: vai­h­toe­htoiskus­tan­nus. Alueen varaami­nen tiet­tyyn tarkoituk­seen mak­saa vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­se­na sen tulon mene­tyk­sen, joka koetaan, kun sitä ei voi­da käyt­tää johonkin muuhun, jos­sa se tuot­taa parem­min. Aikanaan Helsin­gin sata­ma säi­lyt­ti tyhjiä kont­te­ja Helsin­gin ran­noil­la. Se oli hei­dän mielestään kan­nat­tavaa, kos­ka sata­malle kaavoitet­tu maa ei tuot­tanut mis­sään kaa­van­mukaises­sa käytössä sen parem­min. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nus muo­dos­tuikin siitä käyt­tö­tarkoituk­ses­ta, mihin maa oli järkevää kaavoit­taa. Nyt ne alueet ovat asuinkäytössä, mikä on paljon kan­nat­tavam­paa kuin säi­lyt­tää tyhjiä kont­te­ja ihaile­mas­sa merinäköalaa.

Teol­lisu­us on per­in­teis­es­ti sijoitet­tu erilleen asumis­es­ta ja mielu­um­min tuulen ala­puolelle. Teol­lisu­us haisee, melu­aa ja tuot­taa raskas­ta liiken­net­tä – tai teki niin ainakin ennen. Kehit­tyvälle kaupungille teol­lisu­us kuitenkin on tai ainakin oli vält­tämät­tömyys, jolle oli pakko osoit­taa tilaa.  Nyky­isin teol­lisu­u­den ympäristöhai­tat ovat olen­nais­es­ti pienem­piä. Eril­lisiä teol­lisu­usaluei­ta pide­tään silti yhä yllä, eikä asum­ista ja teol­lisu­ut­ta juuri osoite­ta samoille alueille. Vaik­ka muut teol­lisu­u­teen liit­tyvät ongel­mat ovatkin pois­tuneet, raskas­ta liiken­net­tä se yhä syn­nyt­tää, eikä sitä halu­ta asuinkaduille.

Helsin­gin päät­täjil­lä on nos­tal­gi­nen suhde teol­lisu­u­teen. Teol­lisu­us­tont­te­ja säi­lytetään arvokkail­la paikoil­la, vaik­ka mon­et sovel­tu­isi­vat parem­min muuhun käyt­töön, esimerkik­si asumiseen. Eri­tyisen kum­mallise­na pidän Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta ja autokaup­po­jen keskit­tymää kah­den metroase­man läheisyy­dessä. Kum­malli­nen on myös  Pitäjän­mäen teol­lisu­usalue tule­van Vihd­in­tien pikaratikan var­rel­la. Teol­lisu­u­den tuot­ta­ma liikenne on tavar­ali­iken­net­tä, eikä sitä joukkoli­iken­teel­lä hoide­ta. Toki teol­lisu­udessa työsken­telee ihmisiä, joiden on päästävä työ­paikalleen, mut­ta heitä on pin­ta-alaa kohden olen­nais­es­ti vähem­män kuin toimis­tois­sa tai asun­nois­sa on asukkaita.

Helsin­gin seu­tu tarvit­see kyl­lä myös teol­lisia työ­paikko­ja pitääk­seen väestön sosi­aalisen rak­en­teen monipuolise­na, mut­ta en tui­jot­taisi tässä kun­tien rajo­ja. Jos olisin itse perus­ta­mas­sa teol­lisu­usyri­tys­tä pääkaupunkiseudulle, lait­taisin sen jon­nekin Kehä III:n tienoille, toden­näköis­es­ti siis Van­taalle. Se olisi logis­tis­es­ti järkeväm­pää kuin sijain­ti Pitäjän­mäel­lä tai Hert­toniemessä. Näin näyt­tävät yri­tyk­setkin ajat­tel­e­van. Sik­si ton­tit ovat Helsin­gin teol­lisu­usalueil­la niin vajaakäyt­töisiä. Nyky­i­sistä Helsin­gin teol­lisu­usalueista Tat­tarisuo sovel­tuu hyvin teol­lisu­u­teen ja varas­toin­ti­in, ainakin toistaiseksi.

Helsin­ki menet­tää huo­mat­tavia maan­vuokrat­u­lo­ja vuokraa­mal­la tont­te­ja ali­hin­taan Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la. Tämä ei näy kaupun­gin bud­jetis­sa menona vaan menetet­tynä tulona, jos­sa se hukkuu val­tavaan vuokratuo­tot moment­ti­in. Kovin pitkään tätä piilo­sub­ven­tio­ta ei kat­sot­taisi, jos se näky­isi bud­jetis­sa menona ja kil­pail­isi vaikka­pa kouluille osoitet­tu­jen määrära­ho­jen kanssa.

Ton­tin anta­mi­nen ale­hin­taan teol­lisu­udelle – siis vai­h­toestoiskus­tan­nus­ta alem­mal­la hin­nal­la – on selvää yri­tys­tukea. Kuten vääristävät yri­tystuet yleen­säkin, se heiken­tää tuot­tavu­ut­ta kansan­taloudessa, sil­lä sub­ven­toi­han se huonom­paa sijain­tia parem­paa sijain­tia vas­taan. Hal­vas­ta vuokras­ta naut­ti­vat tietysti säi­lyt­tävät tämän edun mielel­lään. Jos kaupun­ki lahjoit­taisi kyseiset ton­tit vuokralaisilleen, nämä oli­si­vat seu­raa­vana aamu­na jonos­sa kaupunkiym­päristön toimi­alan oven edessä vaa­ti­mas­sa tont­tien­sa kaavoit­tamista asun­tokäyt­töön. Näin on myös käynyt. Yksi­ty­is­ten omis­ta­mat ton­tit Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la on muutet­tu asun­to­ton­teik­si omis­ta­jien­sa aloit­teesta. Samoin kiin­teistön­o­mis­ta­jat Pitäjän­mäen teol­lisu­usalueel­la esit­tävät kaava­muu­tos­ta asunnoiksi.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä