10. Naapuruston merkitys

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä  kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita. 

***

Aluei­den hin­taerot eivät riipu vain itse alueen fyy­si­sistä olo­suhteista. Myös naa­pureil­la on merk­i­tys­tä. Asun­not ovat varakkaiden asuinalueil­la kalli­impia kuin niiden objek­ti­ivisia olo­suhtei­ta ajatellen pitäisi olla, kos­ka asun­non osta­jat ovat halukkai­ta mak­samaan mielei­sistään naa­pureista. Samas­ta syys­tä vuokrat­alo­val­taisil­la alueil­la kovan rahan asun­not ovat nor­maalia halvem­pia. Michelle Oba­ma kuvasi muis­tel­makir­jas­saan Min­un tari­nani, miten mustien muut­ta­mi­nen Chicagon keskilu­okkaisille asuinalueille sai aikaan valkoisen keskilu­okan paon alueelta ja hin­to­jen rom­ah­tamisen. Hyv­in­voivan keskilu­okan ennakkolu­u­loisu­ud­es­ta on vaikea puhua, kos­ka se tulk­i­taan ilmiön hyväksymisek­si. On kuitenkin eri asia tun­nus­taa jokin asia reali­teetik­si kuin hyväksyä se eet­tis­es­ti oikeak­si. Tässä esimerkissä he tosin saa­vat ran­gais­tuk­sen­sa: menet­tävät paljon rahaa myy­dessään asun­ton­sa halvalla.

Asuinalueen hyvät fyy­siset olo­suh­teet johta­vat toisaal­ta alueen hin­tata­son nousu­un ja kar­si­vat asukkaik­seen hyvä­tu­loisia. Niin­pä naa­pu­rus­to-efek­ti ja fyysi­nen ympäristö vahvis­ta­vat toisi­aan. Itse tun­nen tämän hyvin lap­suuteni Munkkiniemestä. Alue oli aluk­si hyvin sekoit­tunut­ta asu­jaimis­toa ja siel­lä oli paljon vuokrat­alo­ja, mut­ta ajan myötä vähem­män varakkaat ihmiset muut­ti­vat pois. Tästä voi syyt­tää Eliel Saarisen hyvää suun­nit­telua. Nyt Munkkinie­mi on kaut­taal­taan hyvä­tu­loista aluet­ta, johon hyvä­tu­loiset pyrkivät, ei vain Eliel Saarisen onnis­tuneen kaupunkisu­un­nit­telun vaan myös naa­pu­rus­ton vuoksi.

Helsingis­sä on havait­tu, että alueen koulun maineel­la on suuri merk­i­tys asun­to­jen hin­toi­hin. Koulupi­irin rajal­la asun­to­jen hin­nat voivat olla kadun toisel­la puolel­la selvästi korkeampia kuin toisel­la puolel­la.[1]

Naa­pu­rus­ton vaiku­tus asun­to­jen hin­toi­hin kiihdyt­tää seg­re­gaa­tio­ta, kos­ka se valikoi hyväo­saisia hyväo­sais­ten ja huono-osaisia huono-osais­ten alueille.

Eivät vain rikkaat hakeudu tois­t­en­sa naa­pureik­si. Taval­laan samas­ta ilmiöstä on kysymys hip­sterei­den Kallios­sa, jos­sa asukkaat mak­sa­vat selvää lisähin­taa asumis­es­taan päästäk­seen saman­mielis­ten naapureiksi.

Seu­raa­va luku tästä

Kir­jan alku­un tästä.

[1] Best Edu­ca­tion Mon­ey Can Buy? Cap­i­tal­iza­tion of School Qual­i­ty in Fin­land. CESi­fo Eco­nom­ic stud­ies, Voly­me 64, Issue 2, 2018