Uusi hyvinvointivaltio 7: markkinaehtoisempia palkkoja

Uskon työelämän kehit­tyvän siihen suun­taan, että vähän ammat­ti­taitoa vaa­ti­va perustyö vähe­nee, kos­ka se on hel­posti automa­ti­soitavis­sa, ja pysyvä kokoaikatyö saa tehdä tilaa osa-aikatyölle ja lyhy­ille työ­suhteille. Eri­tyis­es­ti palvelu­aloil­la asi­akkaat eivät suos­tu käyt­tämään palvelu­ja tasais­es­ti klo 8–16 eivätkä ylipäätään tasais­es­ti. Pro­jek­tilu­on­toiset työte­htävät lisään­tyvät suh­teessa tasaiseen tuotan­toon. Tehdaskin työl­listää eniten väkeä sen rakennusaikana.

Pääsään­töis­es­ti tuot­tavu­userot rahas­sa mitat­tuna kas­va­vat. Julkisel­la sek­to­ril­la työn tuot­tavu­us esimerkik­si hoitoaloil­la on vähän eri asia, mut­ta yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, eri­tyis­es­ti palveluis­sa, tuot­tavu­ut­ta mitataan sil­lä, paljonko asi­akas on valmis maksamaan.

On myös niin, että työu­ran aikana oman työ­panok­sen arvo työ­markki­noil­la voi muut­tua – sekä nous­ta että laskea.  Osaami­nen, joka oli ennen hyvinkin halut­tua, voi menet­tää merk­i­tyk­sen­sä teknolo­gian muuttues­sa tai vaik­ka kan­sain­välisen työn­jaon muu­tosten takia. Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us lisään­tyy myös elinkaaren aikana.

Min­un silmis­säni tämä kaik­ki tarkoit­taa, että palkko­jen pitäisi määräy­tyä enem­män markki­noil­la ja vähem­män tuloehtisopimuksilla.

Toimivat työmarkkinat suojaavat palkansaajaa

Tähän teen heti poikkeuk­sen. Kasvukeskusten ulkop­uolel­la ei ole toimivia työ­markki­noi­ta. Yksit­täisel­lä työ­nan­ta­jal­la on kohtu­u­ton monop­o­livoima. Siel­lä työe­htosopimusten taulukkopalkat ovat todel­la tarpeeseen.

Useim­mil­la aloil­la kasvukeskuk­sis­sa todel­liset palkat ovat pääsään­töis­es­ti taulukkopalkko­jen yläpuolel­la. Ne siis määräy­tyvät markki­nae­htois­es­ti jo nyt.

Tosin sopimusko­ro­tuk­set koske­vat näitäkin palkko­ja. Se on asia, jos­ta kan­nat­taisi päästä eroon.

Palka­nsaa­ja­jär­jestöt väit­tävät, että sopimusko­ro­tusten ansios­ta kasvukeskuk­sis­sakin palkat nou­se­vat. En oikein usko, että he usko­vat tähän itsekään, vaan halu­a­vat vain perustel­la omaa tarpeel­lisu­ut­taan. Jos markki­nat ovat nos­ta­neet palkat taulukkopalkko­jen yläpuolelle, mik­si ne eivät myös pitäisi niitä siellä?

Minä väitän, että käytän­tö, jos­sa sopimusko­ro­tuk­set koske­vat myös taulukkopalkko­jen yläpuolel­la ole­via palkko­ja, las­kee käytän­nön palkko­ja eikä nos­ta niitä, minkä lisäk­si ne vahin­goit­ta­vat merkit­tävästi työ­markki­noiden toim­intaa.  Onhan selvää, että yrit­täjä on varovainen nos­taes­saan palkko­ja yli sopimusten, jos joutuu mak­samaan kil­pail­i­joitaan korkeampia palkko­ja hamaan ikuisuuteen.

Palkkojen pitäisi ohjata kysyntää ja tarjontaa kuten hintojen hyödykemarkkinoilla

Paran­taisi työ­markki­noiden toim­intaa kasvukeskuk­sis­sa, jos työe­htosopimuk­sis­sa sovit­taisi­in vain taulukkopalkoista. Näin työn kysyn­tä ja tar­jon­ta sopeu­tu­isi­vat toisi­in­sa parem­min. Tästä tavoit­teesta voi olla eri mieltä, mut­ta minus­ta todis­tus­taak­ka on sil­lä, jon­ka mukaan olisi parem­pi, jos työ­markki­nat toimi­si­vat huonosti.

Toisaal­ta taulukkopalkois­sa voisi olla nyky­istä suurem­mat kalli­in­paikan lisät, sil­lä jotain tur­vaa kasvukeskuk­sis­sakin tarvitaan.

Kysyn­nän mukaan jous­ta­vat palkat houkut­tel­e­vat ihmisiä aloille, joil­la on tarvet­ta, ja kan­nus­ta­vat työ­nan­ta­jia käyt­tämään säästeliäästi sel­l­aista osaamista, jota eivät itse tarvitse, mut­ta jol­la on kysyn­tää muual­la. Tätä työ­markki­noiden parem­pi toim­inta tarkoit­taa. Näin on myös hyödyke­markki­noil­la, eikä kukaan kiistä sen tarpeel­lisu­ut­ta hyödykemarkkinoilla.

Nyt eri­laiset työvoima­pu­lat hait­taa­vat talouden toim­intaa. Mik­si työ­nan­ta­jat eivät mak­sa sil­loin parem­pia palkko­ja? Sik­si, että joutu­vat mak­samaan niitä hamaan ikuisu­u­teen. Muuten var­maankin mak­saisi­vat. Sik­si sopimusko­ro­tusten ulot­ta­mi­nen kaikki­in palkkoi­hin on ongelma.

Työ­marki­noil­la ollaan olev­inaan ymmärtämät­tä, mil­laisen suo­jan työn kysyn­tä tar­joaa palka­nsaa­jalle. Kun sun­nun­tain­työn kaksinker­taista palkkaa on pidet­ty huonona asiana, on san­ot­tu, että jos tätä palkan­lisää ei olisi, kukaan ei menisi enää rav­in­to­laan tai kaup­paan töi­hin? Eikö tämä ole vähän ris­tiri­itaista? Juuri sen taki­a­han tuo muu­tos ei voisi heiken­tää palkkata­soa näil­lä aloil­la, vaan jakaisi palkat eri päivien välil­lä eri taval­la. Työn kysyn­tä lisään­ty­isi ainakin rav­in­tolois­sa sun­nun­taisin, joten sen pikem­minkin nos­taisi palkkata­soa kuin lask­isi sitä.

Onhan tästä sun­nun­taityön kaksinker­tais­es­ta palka­s­ta toki jotain hyö­tyäkin. Jos halu­an tava­ta kaup­pi­aani, menen kaup­paan sun­nun­taina. Siel­lä hän istuu kassalla.

Sun­nun­taityön kaksinker­taises­sa palka­s­sa oli alun perin kyse kirkos­sa käymis­es­tä. Nyt luulen eri­tyis­es­ti nuorten arvosta­van enem­män vapai­ta per­jan­tai- ja lauantai-iltoja.

Pääosa palkoista määräytyy jo nyt markkinaehtoisesti

Olemme jo suurelta osin markki­nae­htois­es­ti määräy­tyvien palkko­jen maail­mas­sa, kos­ka kasvukeskuk­sis­sa melkein kaik­ki palkat ovat taulukkopalkko­jen yläpuolel­la ja kos­ka eri­tyis­es­ti akavalaisil­la aloil­la jär­jestö­jen välisil­lä sopimuk­sil­la ei ole yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la mitään tekemistä käytän­nön palkko­jen kanssa. Ei ole myöskään julkisen sek­torin lääkärien palkko­jen kanssa.

Ovatko markki­nae­htoiset palkat epäoikeu­den­mukaisem­pia kuin työe­htosopimuk­sil­la määräy­tyvät? Ne ovat eri­laisia, mut­ta vaikea sanoa, kum­mat ovat oikeu­den­mukaisem­pia. Onhan lakkoaseen tehokku­u­den mukaan määräy­tyvät palkkaerot aika ongel­mallisia eri­tyis­es­ti nais­val­tais­ten alo­jen osalta. AKT:n on helpom­pi pysäyt­tää maa kuin kir­jas­toa­pu­lais­ten ja se näkyy käytän­nön palkois­sa. Tästä saamme syyt­tää nais­val­tais­ten alo­jen huono­ja palkkoja

Markki­nae­htoisem­mat palkat tarkoit­ta­vat, että vähän tuot­tavas­ta työstä mak­set­taisi­in vähem­män. Siinä on kuitenkin se hyvä puoli, että siitä mak­set­taisi­in edes jotain. Tämä voi tun­tua väärältä, mut­ta on parem­pi tukea pieni­palkkaista työn­tek­i­jää täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la kuin työmarkkinatuella.

Entä ne, joiden työ­markki­na-ase­ma heikke­nee tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen myötä? Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme kan­tavia ajatuk­sia on ollut vaku­ut­taa saavutet­tu elin­ta­so. Mut­ta onko todel­la niin, että oikeu­den­mukaisu­us lisään­tyy sil­lä, että joka on ker­ran hyväo­sainen, on oikeus vaa­tia hyväo­saisu­ut­ta koko elämän­sä ajak­si, ja se, joka on aina ollut köy­hä, olkoon jatkos­sakin köyhä?

Jos palkois­sa siir­ry­tään kohti markki­nae­htoisu­ut­ta, vas­tuu taloudel­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta siir­tyy val­ti­olle ja tulon­si­ir­roille. Tämä on keskeistä.