Maahanmuuton vaikeat kysymykset

Kysymys maa­han­muu­ton peri­aat­teista on asia, jos­ta Suomes­sa ei käy­dä mitään järkevää keskustelua. Perus­suo­ma­laiset ovat liit­täneet tämän asian erot­ta­mat­tomasti rasis­mi­in, mikä estää kaiken järkevän keskustelun siitä julk­isu­udessa. Yritän kuitenkin.

Asia on tulos­sa lähivu­osikym­meninä todel­la akuu­tik­si Afrikan väestöräjähdyk­sen vuok­si. Asi­aa pahen­taa se, että Afrik­ka muut­tuu monin paikoin elinkelvot­tomak­si ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si. Maat­alouden edel­ly­tyk­set Afrikas­sa heikkenevät – kuten heikkenevät myös Etelä-Euroopas­sa. Euroop­paan on pyrkimässä kym­meniä miljoo­nia pako­laisia Afrikas­ta. Osa pak­e­nee sotia ja kon­flik­te­ja, osa nälkää. Nälkään kuol­lut on yhtä kuol­lut kuin sodan seu­rauk­se­na kuollut.

Pitäisi olla jokin strate­gia, joka toimisi Afrikas­ta tule­van ihmis­tul­van olois­sa niin, että vas­taan­ot­tavien maid­en elin­voimaisu­us säilyisi.

Pakolaissopimus pitäisi uudistaa

Gen­even pako­lais­sopimus on van­hen­tunut. Se tehti­in Euroopan oloi­hin toisen maail­man­so­dan kauhu­jen pal­jas­tut­tua. Siinä lähtöo­le­tuk­se­na on vain­oa pakeneminen.

Tragikoomiselta tun­tuu nykyi­nen tulk­in­ta, jos­sa pako­laisia saa estää saa­pumas­ta Euroop­paan melkein miten tahansa, mut­ta kaik­ki on toisin, jos saa jalka­nsa maan sisälle. Nyt Turkille ja joillekin Afrikan maille mak­se­taan siitä, että ne estävät pako­laisia pääsemästä Euroop­paan. Olisin kiitolli­nen,  jos joku osaa selit­tää, mikä logi­ik­ka tämän kokon­aisu­u­den takana on.

Toisin kuin toisen maail­man­so­dan olois­sa, pako­laiset pyrkivät nyt siir­tymään pääsään­töis­es­ti köy­histä maista rikkaisi­in. Sik­si maail­man taloudelli­nen eri­ar­voisu­us liit­tyy pako­laisu­u­teen elimel­lis­es­ti, mut­ta pako­lais­sopimus ei tätä tun­nista.  Jo se tekee siitä toimimattoman.

Työpaikat työvoiman luo vai työvoima työpaikkojen luo?

Talousti­eteil­lä on asi­aan yksinker­tainen kan­ta. Ihmis­ten on järkevää muut­taa köy­hiltä alueil­ta varakkaille alueille ja työt­tömyysalueil­ta työvoima­pu­la-alueille niin maid­en sisäl­lä kuin niiden välil­läkin. Sen seu­rauk­se­na kaikkien elin­ta­so nousee. Tai ainakin melkein kaikkien.

EU:n peri­aate pääomien, tavaroiden ja työvoiman vapaas­ta liikku­vu­ud­es­ta perus­tuu tähän. Aika vähäisek­si on työvoiman liikku­mi­nen kuitenkin jäänyt ver­rat­tuna tavaroiden ja pääo­man liikku­vu­u­teen. Toisin sanoen, työ­paikat ovat liikkuneet enem­män työvoiman luo kuin työvoima työ­paikko­jen luo.

Maid­en sisäl­lä tilanne on aivan toinen. Kat­sokaa vaik­ka mitä on tapah­tunut väestön alueel­liselle sijoit­tumiselle Suomes­sa viimeisen kuu­denkymme­nen vuo­den aikana.

Väitän edelleen, että alue­poli­ti­ikan parem­pi onnis­tu­mi­nen EU:n sisäl­lä kuin maid­en sisäl­lä johtuu siitä, että maid­en välil­lä hyväksytään palkkaerot, joi­ta ei samas­sa määrin hyväksytä maid­en sisäl­lä. Tästä kir­joitin 23 vuot­ta sit­ten Suomen Kuvale­hteen. Voit lukea sen tästä.

Kun Ruot­si­in on siir­tynyt ihmisiä töi­hin köy­hem­mistä maista – kuten Suomes­ta – sekä ruot­salais­ten että Ruot­si­in muut­tavien elin­ta­so on nous­sut. Maa­han­muut­ta­jat tekevät mata­la­palkkaista työtä. Ruot­salais­ten on ollut näin mah­dol­lista erikois­tua korkean tuot­tavu­u­den hyvä­palkkaisi­in töi­hin. Ja ennen kuin alat­te vauhko­ta vuon­na 2015 tulleista irak­i­lai­sista, huo­mau­tan, ettei tässä ole puhe human­itääris­es­tä maa­han­muu­tos­ta vaan töi­hin tulemis­es­ta, siis esimerkik­si suomalaisista.

Maahanmuuttajille sama palkka?

Espan­jas­sa (lait­tomat?) maa­han­muut­ta­jat työsken­televät esimerkik­si tomaat­tia tuot­tavil­la tiloil­la järkyt­tävän pie­nil­lä palkoil­la. Suomes­sa maa­han­muut­ta­jille on mak­set­ta­va samaa palkkaa kuin suo­ma­laisille. Kävin viikon­lop­puna erääl­lä mar­jati­lal­la, jos­sa oli ukrainalaisia poim­i­joi­ta. Hei­dän yhden kuukau­den palkkansa vas­tasi vuo­den palkkaa Ukrainassa.

Ketä suo­jel­laan, kun Suomeen halu­avalle läh­es nälkäkuole­man var­jos­sa ole­valle san­o­taan, että kos­ka emme pysty takaa­maan sin­ulle samaa ansio­ta­soa kuin suo­ma­laisil­la on, on parem­pi, että jäät kuole­maan nälkään kotimaassasi?

Ennen kuin närkästyt kysymyk­ses­tä huo­mau­tan, että kun ostat Bangladeshissa valmis­te­tun T‑paidan, sen valmis­ta­jalle mak­se­taan tuskin sataa euroa kuussa.

Lähin­nä tässä tietysti suo­jel­laan suo­ma­laista työvoimaa. Mata­lasti koulutet­tu­jen on jo nyt vaikea saa­da töitä. Huonos­ti hei­dän kävisi, jos he jou­tu­isi­vat kil­paile­maa säätelemät­tömil­lä työ­markki­noil­la bangladeshi­lais­ten kanssa. Mut­ta ei pidä väit­tää, että täl­lä suo­jel­laan sitä kur­ju­udessa elävää, jon­ka pääsy Suomeen näin estyy.

Lib­er­aalin talous­teo­ri­an mukaan maa­han pitäisi päästää kaik­ki halukkaat tekemään työtä pal­ka­lla, jon­ka he saa­vat neu­votel­luk­si itselleen. Se toisi maail­man­laa­juisen eri­ar­voisu­u­den maamme rajo­jen sisälle. Kun se pysyy rajo­jemme ulkop­uolel­la, voimme elää rikkaina suo­ma­laisi­na parem­mal­la oma­l­latun­nol­la ja naut­tia halvoista T‑paidoista ajat­telemat­ta nälkä­pal­ka­lla työsken­tele­viä, kos­ka he ovat niin kaukana. Pois­sa silmistä, pois­sa mielestä.

En kuitenkaan kan­na­ta aja­tus­ta. Vuo­den sisäl­lä Suomeen on tul­lut näil­läkin sään­nöil­lä ihan riit­tävästi työvoimaa. Yhteiskun­nan vas­taan­ot­tokyvyl­läkin on rajansa. Minus­ta on parem­pi, että työ­paikat menevät työvoiman luo sen sijaan, että työvoima siir­tyy työ­paikko­jen luo vier­aaseen kult­tuuri­in. Sen eteen voi vaik­ka vähän tin­kiä taloudel­lis­es­ta tehokkuudesta.

Vaik­ka olisi vielä ajateltavis­sa, että Bangladeshista kotoisin ole­valle olisi parem­pi päästä Suomeen huonol­la pal­ka­lla sen sijaan, että jou­tu­isi jäämään Bangladeshi­in nälkä­pal­ka­lla, hänen lap­sis­taan toiv­otaan normisuo­ma­laisia ja se edel­lyt­tää normi­lap­su­ut­ta. Tässäkin siis ajat­te­len asi­aa suo­ma­laisen yhteiskun­nan kannalta.

On myös selvää, että maan sisälle päästet­ty köy­hyys tuot­taisi rikollisuutta.

Niin­pä on ihan järkevää, että köy­hät maat kil­pail­e­vat rikkaiden kanssa hal­val­la työvoimal­laan teol­lisu­us­tuot­tei­den valmis­tuk­ses­sa, mut­ta eivät rikkaiden maid­en sisäl­lä.  Teol­lisu­us­mais­sa tämä tarkoit­taa sitä, että koulut­tam­a­ton työvoima pää­tyy palvelu­aloille, jot­ka on näin suo­jat­tu köy­hien kil­pailul­ta toisin kuin teollisuustyöpaikat.

Kun on etuoikeus päästä Suomeen töi­hin, löy­tyy aina taho­ja, jot­ka halu­a­vat rahas­taa tästä etuoikeud­es­ta. Tästähän olemme saa­neet lukea viime aikoina paljon esimerkke­jä. Vaik­ka maa­han­muut­ta­jille siis mak­se­taan peri­aat­teessa samaa palkkaa kuin kan­ta­suo­ma­laisille, eivät he samalle kulu­tus­ta­solle pääse. Palka­s­taan he joutu­vat mak­samaan ”välit­täjille” (laiton­ta) tai lähet­tämään rahaa suku­laisilleen koti­in (lail­lista). Suku­laiset ovat usein investoi­neet hänen matkaansa Suomeen.

Maa­han­muut­ta­jien rikkaista maista koti­mai­hin­sa lähet­tämät rahat ylit­tävät selvästi kaiken maail­mas­sa mak­set­ta­van kehitysavun.

Jos joku tulee Suomeen tois­es­ta EU-maas­ta – vaikka­pa Bul­gar­i­as­ta – hän ei ole oikeutet­tu Suomes­sa työt­tömyys­tur­vaan tai mui­hinkaan tulon­si­ir­toi­hin, vaan saa ne koti­maas­taan, jos saa. Voi kuu­lostaa raa’alta, mut­ta samoin pitäisi kohdel­la EU:n ulkop­uolelta tule­via, jot­ta töi­hin tule­vat tuli­si­vat todel­la töi­hin. Bul­gar­i­as­ta Suomeen muut­tanut pääsee jonkin ajan kulut­tua suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van piiri­in. Mik­sei sama menet­te­ly sopisi Inti­as­ta tulevalle?

Työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta on myös se hyvä puoli, että he tuo­vat mukanaan Suomeen ymmär­rystä koti­maas­taan ja kult­tuuris­taan sekä yhteyk­siä. Muiden maid­en heikko ymmär­rys on ollut yksi Suomen vien­ti­te­ol­lisu­u­den heikkouksista.

Työperäistä maa­han­muut­toa mei­dän on otet­ta­va lähivu­osikym­meninä todel­la paljon, kos­ka suo­ma­laiset ovat päät­täneet lakkaut­taa kansansa lopet­ta­mal­la las­ten teon. Täl­lä syn­tyvyy­del­lä jokainen sukupolvi on kol­man­nek­sen edel­listä pienem­pi ja syn­tyvyys on pikem­minkin laskus­sa kuin nousus­sa. Kahdessa sukupolves­sa siis väk­iluku alle puoleen nykyisestä.

Tämä kehi­tys ei lupaa hyvää suomen kie­len säilymiselle.

Teollisuustuotteiden vapaakauppa

Teol­lisu­us­tuot­tei­den vapaakaup­pa on merkin­nyt val­tavaa vauras­tu­mista maail­man köy­hille maille. Sadat miljoonat ihmiset ovat nousseet köy­hyy­destä. Mikään kehi­tys­a­pu ei olisi pystynyt samaan. Tuon­nin vapaut­tamista tulisi jatkaa ja laa­jen­taa uusi­in tuot­teisi­in, esimerkik­si sokeriin.

Vapaakau­pan tuo­mas­sa vauras­tu­mises­sa kom­mu­nisti­nen Kiina on men­estynyt parem­min kuin kap­i­tal­isti­nen Intia, mikä vähän viit­taa siihen, etteivät vapaat markki­nat oikein han­skaa taloudel­lisen kehi­tyk­sen tätä vai­het­ta. Kiinan vauras­tu­mi­nen on tosin johtunut suurelta osin siitä, että kasvun hedelmät syövä väestönkasvu pan­ti­in kuri­in ankarasti toteutetul­la yhden lapsen poli­ti­ikalla. Nyt Kiina tosin on sen kanssa vaikeuk­sis­sa. Vaik­ka määräyk­set on kumot­tu, syn­tyvyys ei vaan nouse ja Kiinan väestöpyra­mi­di kään­tyy ylösalaisin. Intia ohit­ti väk­ilu­vus­sa juuri Kiinan.

Moni urput­taa, että teol­lisu­u­den siir­tymi­nen köy­hi­in mihin on vienyt työ­paikko­ja Suomes­ta. Jos voitaisi­in perua tämä yhdel­lä hiiren klikkauk­sel­la ja tuo­da suo­ma­laiset maail­maan, jos­sa kehi­tys­maatuon­tia olisi tor­jut­tu suo­jat­ullein, he eivät pitäisi sitä maail­maa parem­pana. Tehtais­sa olisi kyl­lä työ­paikko­ja enem­män (ei paljon enem­pää, kos­ka teol­lisu­usautomaa­tio), mut­ta elin­ta­somme olisi olen­nais­es­ti mata­lampi. Olem­me­han kaik­ki hyö­tyneet niistä halvoista tavaroista, joi­ta tuo­daan Kiinas­ta ja muista köy­histä tai enti­sistä köy­histä maista. Tavarat ovat suh­teessa palkkoi­hin aivan usko­mat­toman halpo­ja ver­rat­tuna siihen, mitä niistä mak­set­ti­in vielä 40 vuot­ta sitten.

Halvois­sa tavarois­sa on se huono puoli, että niitä haaskataan, eikä ympäristö kiitä. Tavaratuotan­toa pitäisi verot­taa käytet­ty­jen raa­ka-ainei­den perus­teel­la — esimerkik­si tek­sti­ileitä pain­on perus­teel­la, mut­ta se on aivan toinen jut­tu. Kun kat­soo, paljonko tek­sti­ileitä suo­ma­laisille myy­dään vuosit­tain, on help­po laskea, ettei niitä mon­ta ker­taa käytetä ennen kuin ne heit­etään pois.

Afrikan pitäisi vauras­tua vapaakau­pal­la ja mei­dän pitäisi jo oman etum­mekin nimis­sä edis­tää sitä.

Humanitäärinen maahanmuutto

Pako­lais­sopimus pitäisi siis uusia. Se ei tarkoi­ta, että siitä pitäisi tehdä löy­sem­pi, vaan että siitä pitäisi tehdä tähän aikaan sopiva.

On täysin mah­do­ton­ta, että kuka tahansa voisi halutes­saan muut­taa euroop­palaisi­in hyv­in­voin­ti­val­tioi­hin niiden sosi­aalietuuk­sista naut­ti­maan. Tuli­joi­ta olisi tul­vak­si asti, ja siihen ne hyv­in­voin­ti­val­tiot kaa­tu­isi­vat. Tiukat kri­teer­it pitäisi human­itääriselle maa­han­muu­tolle siis olla.

Hak­i­jat pitäisi pisteyt­tää sen sijaan, että käytetään joitakin on/off ‑kri­teere­jä. Pistey­tys on huonos­sa huu­dos­sa, mut­ta tuol­lainen on/off ‑kri­teeristö on sekin muutet­tavis­sa pistey­tyk­sek­si. Jos näin tehdään, huo­mataan kuin­ka huono se on. Kohtu­ut­to­muus tulee siinä, että jos hak­i­ja täyt­tää kaik­ki kri­teer­it melkein, mut­ta ei yhtään ihan, hän ei pääse, kos­ka ohi menevät ne, jot­ka täyt­tävät yhden kri­teerin nipin napin.

Sit­ten tulem­mekin vaikeisi­in asioi­hin. Voisiko pistey­tyk­sessä ottaa huomioon myös ennuste­tun sovel­tuvu­u­den Suomeen, siis esimerkik­si koulu­tuk­sen ja luku­taidon? Aja­tus on mon­elle punainen vaate, kos­ka sen kat­so­taan luo­van eri­ar­voisu­ut­ta. Työperäiseen maa­han­muut­toon nuo kri­teer­it kuu­lu­vat, mut­ta human­itääriseen maa­han­muut­toon niil­lä ei pitäisi olla mitään asiaa.

Asial­la on kuitenkin toinenkin puoli. Jos ajatel­laan, että maal­la on jokin pako­lais­bud­jet­ti, sen puit­teis­sa Suomeen sovel­tuvia pako­laisia pystytään otta­maan paljon enem­män kuin Suomeen sovel­tumat­to­mia. Tuol­lainen pako­lais­bud­jet­ti on ole­mas­sa, vaik­ka siitä ei erik­seen päätet­täisikään. Kuin­ka paljon vaan ei olla valmi­ita voimavaro­ja tähän asi­aan käyttämään.

Onko tuol­lainen sovel­tuvu­us väärin pako­lais­ten koti­mai­ta ajatellen? Jos hyvä koulu­tus olisi yksi kri­teere­itä, koulu­tuk­selle olisi käyt­töä myös syn­ny­in­maas­sa. Vai olisiko? Sik­si­hän he ovat pako­laisia, ettei heil­lä ole sijaa koti­mais­saan. Pako­laisleireil­lä osaami­nen menee hukkaan.

Yksi tavoite voisi olla, että nuo­ria miehiä ja nuo­ria naisia otet­taisi­in suun­nilleen yhtä paljon. Pitääkö selit­tää miksi?

En tiedä asi­as­ta tarkem­min, mut­ta min­ulle tuli käsi­tys, että Irakin pako­lai­sista Suomeen sopeu­tu­i­v­at parhait­en kaupunki­laiset – ainakin kaupungeista kotoisin ole­vat irak­i­laiset valit­ti­vat, että maal­ta tule­vat veivät hei­dän maineen­sa. En tarkoi­ta, että maalaiset oli­si­vat tyh­mem­piä, mut­ta heil­lä ei ole sel­l­aista osaamista, jol­la olisi käyt­töä Suomessa.

Vaik­ka saan mätiä tomaat­te­ja omil­tani, minus­ta maa­han­muut­ta­jil­la pitäisi ainakin aluk­si olla eri­lainen sosi­aal­i­tur­va kuin kan­ta­suo­ma­laisil­la. En tarkoi­ta, että sen pitäisi olla huonom­pi vaan eri­lainen. En tiedä, onko kär­päs­pa­perin tavoin toimi­va sosi­aal­i­tur­va hyväk­si suo­ma­laisillekaan, mut­ta maa­han­muut­ta­jille se toimii todel­la huonos­ti. Maa­han­muut­ta­jia pitäisi kan­nus­taa nyky­istä voimakkaam­min töi­hin. Koti­hoidon tukea en heille mak­saisi, kos­ka lapset pitäisi saa­da päiväkoti­in kieltä ja suo­ma­laista yhteiskun­taa oppimaan.

Taan­noises­sa perus­tu­lokokeilus­sa taloudel­liset kan­nus­timet toimi­vat maa­han­muut­ta­jien kohdal­la selvästi parem­min kuin pitkäaikaistyöt­tömien suo­ma­lais­ten kohdalla.

Tästä on itse asi­as­sa ennakko­ta­paus. Oikeus kansaneläk­keeseen syn­tyy vain Suomes­sa pitkään asumalla.

Ehkä sit­ten, kun maa­han­muut­ta­jille on saatu aikaan työn­teon mah­dol­lis­ta­va sosi­aal­i­tur­va, kär­päs­pa­per­i­malli hylätään myös kan­ta­suo­ma­laisil­ta, kos­ka ei siinä hei­dänkään kohdal­la ole mitään järkeä