Pitääkö torjua segregaatiota vai köyhyyttä?

Seg­re­gaa­tiokeskustelus­sa nousi jälleen esil­lä kysymys siitä, onko ongel­mana vain köy­hyys eikä se, että köy­hät asu­vat tois­t­en­sa naa­pureina. Pitäisikö tor­jua köy­hyyt­tä sen sijaan että käytetään rahaa eri tulois­t­en sekoittamiseen.

Siiv­otaanko seg­re­gaa­tion tor­jun­nal­la vain tilas­to­ja? Kun köy­hät hajasi­joite­taan, köy­hyys katoaa alueel­li­sista tilastoista.

Tämä asia ei itse asi­as­sa ole aivan yksinker­tainen. Sitä on tutkit­tu kokeel­lis­es­ti Yhdys­val­lois­sa. Link­ki artikke­li­in tässä.  Olen kir­joit­tanut tästä aiem­minkin.  Kiitos Tuuk­ka Saari­maalle läh­teen äärelle opastamisesta.

Yhdys­val­lois­sa tehti­in koe, jos­sa arvot­ti­in joukko köy­hiä per­heitä muut­ta­maan keski­t­u­lois­t­en asuinalueille. Tulok­sen mukaan van­hem­mille ei tapah­tunut mitään. Työt­tömien työt­tömyys ei helpot­tanut eikä päi­htei­den käyt­tökään. He toden­näköis­es­ti tun­si­vat itsen­sä entistä köy­hem­mik­si, kos­ka ihmi­nen ver­taa osaansa naapureihin.

Las­ten elämä sen sijaan koheni ja hei­dän sosi­aalisen nousun­sa toden­näköisyys nousi.

Tulos vas­taa sitä, mitä minäkin olisin odot­tanut, mut­ta pieni varoituk­sen sana. Koulut ovat Yhdys­val­lois­sa hyvin eri­ta­soisia. Taso­ero­ja on Suomes­sakin, mut­ta ei mitään ver­rat­tuna Yhdys­val­toi­hin. Muut­to parem­malle alueelle merk­it­si siir­tymistä aivan olen­nais­es­ti parem­paan koulu­un. Niin­pä tulos ei ole suo­raan sovel­let­tavis­sa Suomeen.

Suo­ma­laista koet­ta ei ole jär­jestet­ty, eivätkä meil­lä juris­tit täl­laista koet­ta var­maankaan hyväksy­isikään. Joudumme siis tur­vau­tu­maan ole­tuk­si­in ja yleiseen elämänkokemukseen.

Joku alan tutk­i­ja on sanonut sen näin: What you can­not see, you can­not be. Et voi vali­ta elämänu­raa, jos­ta et tiedä mitään.

Tör­mäsin tähän kauan sit­ten, kun eräs nuori nainen maakun­nas­ta oli kir­joit­tanut lois­tavasti yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa. Kysyin mitä hän aikoo tehdä ja ker­toi opiskel­e­vansa sairaan­hoita­jak­si. Niil­lä papereil­la olisi päässyt heit­tämäl­lä lääkik­seen. Hänen kuplas­saan ei men­ty lääkik­seen. Helsingis­sä olisi menty.

Köy­hyys ei ole tart­tu­va tau­ti, mut­ta näköalat­to­muus on.

Onko sil­lä merk­i­tys­tä, ketkä kohoa­vat sosi­aalis­es­ti? Eikö yhteiskun­ta ole yhtä eri­ar­voinen sen jäl­keenkin, kun toiset ovat nousseet ja toiset laskeneet?

Lähtöko­h­tien tasa-arvo on arvo sinän­sä, mut­ta kyl­lä tästä hyö­tyy koko kansan­talous. Työ­markki­noi­ta vaivaa osaamisvi­nouma, eli tarvit­taisi­in enem­män koulutet­tu­ja kuin näitä on ja vähem­män pelkän perustyön tek­i­jöitä. Kansakun­ta voi parem­min, kun senkoko lah­jakku­us­re­servi saadaan parem­min käyttöön.