Vastaukseni Orpolle, osa 2

Oli hyvä kaupungi­norkesterin kon­sert­ti eilen. Toivon todel­la, että ette Riikan kanssa lakkau­ta klas­sista musi­ikkia kokon­aan. Sen ver­ran säästölin­ja tosin jo näkyi, ettei kon­ser­tis­sa ollut lainkaan kapellimestaria.

6. Mitkä ovat tärkeim­mät keinonne sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden hoito­jono­jen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeim­mät keinonne hoita­japu­lan ratkaisuun?

Sor­ry vain, mut­ta tärkein on raha. Kir­joitin pari vuot­ta sit­ten Verdeen, että hoitoalan kri­isin kor­jaami­nen tulee sitä kalli­im­mak­si, mitä myöhem­min siihen ryhdytään. Tarkoitin palkkata­soa. Tässä sitä nyt ollaan puh­taan kaulan kanssa. En muut­taisi kir­joituk­ses­ta sanaakaan.
Hoita­java­jaus on tuon oman tilas­tosi parikym­men­tä tuhat­ta. Jos ne saataisi­in täyte­tyk­si, solah­taisi siihen mil­jar­di vuodessa. Täyte­tyk­si ne saadaan vain nos­ta­mal­la palkkata­soa eikä siihen riitä miljardi.

Palkkaraken­net­ta ja johtamista voisi paran­taa, kos­ka ne aiheut­ta­vat turhaa mieli­pa­haa.  Joku työn­vuokrauskap­i­tal­isti sanoi min­ulle ker­ran, että hei­dän paras tur­vansa on kun­nalli­nen työe­htosopimus kaikkine type­r­yyksi­neen. He eivät mak­sa sen enem­pää, mut­ta mak­sa­vat fik­sum­min ja otta­vat huomioon yksilöl­liset tarpeet työa­jois­sa, vaikka­pa tyt­tären viu­lu­tun­nin perjantai-iltapäivisin.

On kuitenkin pakko huo­maut­taa, että sekä hoita­jia että lääkäre­itä on Suomes­sa aika run­saasti ver­rat­tuna mui­hin EU-mai­hin. Mik­si he eivät riitä? Ammat­ti­laisil­la taide­taan teet­tää töitä, joi­ta muual­la hoita­vat sih­teer­it. Sen lisäk­si kir­jalli­nen doku­men­toin­ti on meil­lä aivan liial­lista. Juris­tit kek­sivät koko ajan lisää turhaa työtä — tai siis työtä, jota tehdään, jot­ta virheen sattues­sa syylli­nen saataisi­in kiin­ni. Tämän hin­ta on kova sekä eurois­sa että ennen kaikkea anta­mat­ta jäävänä hoitona — ja sen syn­nyt­täminä hoitovirheinä.

Pitäisi tietysti nos­taa palkko­ja ennen kaikkea siel­lä, mis­sä työvoima­pu­la on suurin. Tässä on ongel­mana tämä onneton palkko­jen har­mon­isoin­ti. Kun nos­taa yhdessä tehtävässä, pitää har­mon­isoin­nin nimis­sä nos­taa kaikkien muidenkin palkkoja.

Nyt hoita­ja­jär­jestöt tosin sanovat, että ei enää tarvit­sekaan. Kaiken piti olla har­mon­isoitua 1.1.2023, mut­ta sen jäl­keen erot saa­vatkin taas kas­vaa mil­laisik­si hyvän­sä. Ketä tässä pitäisi uskoa?

 

7. Mitä keino­ja käyt­täisitte van­hus­palvelu­iden kri­isin ratkaisemisek­si ja inhimil­lisen hoivan tur­vaamisek­si kaikille ikääntyneille?

Se kaverisi Riik­ka ilmeis­es­ti halu­aa lähet­tää van­huk­set hoidet­tavak­si ulko­maille, jot­ta tänne ei tarvit­sisi tuo­da ulko­mail­ta vier­aan näköisiä hoita­jia, joi­ta lapset juok­se­vat pelois­saan karkuun.

Tämän voisi ratkaista niin, että nou­date­taan Riikan tah­toa Per­sus­tanis­sa, mut­ta muual­la Suomes­sa van­huk­set hoidet­taisi­in koti­maas­sa ja hyväksyt­täisi­in vaik­ka fil­ip­pi­iniläiset hoita­jat, heistä kun on tääl­lä todel­la hyviä kokemuksia.

Ulko­maista rekry­toin­tia niin paljon kuin mah­dol­lista, mut­ta valitet­tavasti Suo­mi ei ole tässäkään kovin vetovoimainen.

Krista Kiu­ru näyt­tää vaa­ti­van, ettei van­hus­ten­hoito­laitok­si­in saa ottaa lisää van­huk­sia ja on sik­si aset­tanut katon hoidet­tavien van­hus­ten määrälle sataa hoita­jaa kohden.  Lykätkää sitä heit­teille­jät­tölakia tai kaatakaa se kokonaan!

Kos­ka koulutet­tu­ja hoita­jia ei nyt vain ole enem­pää, on hyväksyt­tävä van­hus­ten­hoito­laitok­si­in avus­tavaa henkilökun­taa, joka ei ole yhtä koulutet­tua. Saa­vathan ikäih­miset hoitaa puolisoitaankin
ilman mitään koulutusta.

Nyt kun SAK:lle alis­teiset puolueet halu­a­vat oppo­si­tioon, voisi palveluseteliä aktivoi­da lisää van­hus­ten­hoi­dos­sa. Min­ul­la on tätä kohtaan pien­tä lukkar­in­rakkaut­ta. Pitäisi hyväksyä, että palveluseteliä käyt­tävä voi ostaa oma­l­la rahal­la lisäpalveluja.

8. Miten vahvis­taisitte las­ten, nuorten ja per­hei­den hyv­in­voin­tia? Miten tor­juisitte nuorten syrjäytymistä?

Vaik­ka olenkin läh­es kaik­ki tietävä, ajat­telin, että jot­ta muut eivät kok­isi itseään aivan hyödyt­tömik­si, jätän tämän ongel­man hei­dän ratkaistavakseen.

9. Miten huomioisitte eläkeläiset parem­min akti­ivise­na voimavarana yhteiskun­nan rakentamisessa?

Aion pysyä itse akti­ivise­na ihan kiusallanikin.

10. Mil­lä keinoin nos­taisitte suo­ma­lais­ten osaamis- ja koulu­tus­ta­soa? Mil­lä keinoin vahvis­taisitte varhaiskas­va­tus­ta ja peru­sope­tus­ta niin, että jokainen peru­sopetuk­ses­ta valmis­tu­va nuori omaa riit­tävän luku‑, kir­joi­tus- ja lasku­taidon? Miten vahvis­taisitte kult­tuuri­alan toim­intaedel­ly­tyk­siä? Miten tuk­isitte liikun­nal­lisen elämän­ta­van yleistymistä?

Sor­ry taas. Vaik­ka rakas­tatkin niin paljon rahaa, tässä joudut taas anta­maan sitä pois. Tämä vaatii rahaa.
Meil­lä on erit­täin osaa­vat opet­ta­jat. He osaa­vat opet­tamisen parem­min kuin poli­itikot. Jot­ta en olisi osa ongel­maa, jätän koulun kehit­tämisen hei­dän asiantun­te­muk­sen­sa varaan.

Jot­ta meil­lä olisi jatkos­sakin hyviä opet­ta­jia, alan palkkauk­sen on olta­va sel­l­aista, että opet­ta­jak­si pyritään eikä jouduta.

11. Olet­teko sitoutuneet par­la­men­taarisen TKI-ryh­män hyväksymään tavoit­teeseen nos­taa tutkimus- ja kehit­tämis­menot neljään pros­ent­ti­in suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen vuo­teen 2030 men­nessä? Sitoudut­teko varmis­ta­maan, että Suomes­sa on riit­tävästi osaa­jia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

Aivan ehdot­tomasti. Toiv­ot­tavasti sinäkin sitoudut. Ja se sin­un Riikkasi. Riikalle ongel­mana tietysti on van­ha totu­us: ”facts, they have a lib­er­al bias”.

12. Mil­lä keinoin olisitte valmi­ita keven­tämään ihmisille, yri­tyk­sille ja julkiselle sek­to­rille normeista ja byrokra­ti­as­ta aiheutu­via kus­tan­nuk­sia sekä hallinnol­lista taakkaa?

Joku piis­pa sanoi tämän joskus hyvin: tavoit­teena on lyhyet lait ja viisaat tuomarit.

13. Mil­lä konkreet­tisil­la keinoil­la paran­taisitte suo­ma­laisen ruoan­tuotan­non ja met­sä­talouden tulevaisuutta?

Ruuan tuotan­nos­sa kan­nat­taa tähdätä laatu­un. Val­oisat kesät tuot­ta­vat voimakkai­ta maku­ja. Kan­nat­taa luot­taa markki­noi­hin enem­män kuin val­tion ohjaukseen.

Itse kas­vatan yrt­ti­ni kotona suo­ma­laisen Plan­tu­in lait­teis­tol­la. Ovat paljon parem­pia kuin kau­pas­ta ostetut

Jos meil­lä olisi enem­män met­siä ja vähem­män yhden puu­la­jin puu­pel­to­ja, Suo­mi voisi men­estyä parem­min matkailus­sa. Met­sät kestävät myös muut­tuvia olo­suhtei­ta parem­min kuin puuplantaasit.

14. Miten edis­täisitte talouskasvua, elin­voimaa sekä yri­tys­ten ja yrit­täjien toim­intaedel­ly­tyk­siä koko Suomes­sa? Miten vahvis­taisitte Suomen houkut­tele­vu­ut­ta investointikohteena?

Kan­nat­taisiko kokeil­la markki­na­t­alout­ta? Olen lukenut siitä paljon hyvää. Tekin voisitte kokoomuk­ses­sa luop­ua pro busi­ness-suun­tauk­ses­ta ja ryhtyä kan­nat­ta­maan markki­na­t­alout­ta, siis pro mar­ket.

Alue­poli­ti­ik­ka pitää uud­is­taa kokon­aan, kos­ka siinä on nyt keskenään ris­tiri­itaisia tukia, jot­ka mak­sa­vat aivan tolkut­tomasti. Säästy­isi val­tavasti ja tehoa voisi tul­la silti lisää.

Nyt kun Mau­ri Pekkari­nen ja Anni­ka Saarikkokin suun­taa­vat oppo­si­tioon, voisi kaupunki­mais­ten elinkeino­jen kasvun vapaut­taa kahleista.  Syn­ty­isi val­tavasti lisää taloudel­lista toimeliaisuutta.

Sille ei voi mitään, että suun­taus on kaikkial­la maail­mas­sa kohti suuria kaupunkeja.

Niin ja tietysti. Hal­pa uusi­u­tu­va ener­gia houkut­telee investoin­te­ja Suomeen aivan ruuhkak­si asti. Sen täy­tyy har­mit­taa Riikkaa.

15. Mil­lä keinoil­la vahvis­taisitte kaupunkien ja kun­tien elin­voimaa ja investoin­tikykyä muut­tuneessa toimintaympäristössä?

Muut­ta­mal­la pelisään­töjä. Nykysään­nöil­lä ei kan­na­ta hoitaa asioi­ta hyvin, kos­ka jos hoitaa, val­tio ulos­mit­taa hyö­dyn itselleen ja jät­tää kun­taan vain hai­tat. Vas­taavasti, jos käyt­tää rahaa ihan miten sat­tuu, val­tio tulee torvet soiden apuun.

Tässä takavu­osi­na havait­ti­in, että kun­tien välil­lä oli kol­man­nek­sen ero­ja siinä, paljonko rahaa ne käyt­tivät saman­ta­soisi­in sote-palvelui­hin. Miten tämä näkyi kutien taloudel­lises­sa liikku­mavaras­sa? Ei mitenkään, kos­ka val­tio tasasi nämäkin erot. Ei tarvitse ihme­tel­lä, etteivät hyvät käytän­nöt leviä.

Helsin­ki voisi laskea pros­ent­tiyk­siköl­lä kun­taveroaan yksinker­tais­es­ti nou­dat­ta­mal­la ekon­o­mistien neu­vo­ja ja nos­ta­mal­la kiin­teistöveroa. Sitä ei kan­na­ta tehdä, kos­ka val­tion haukankatse havait­sisi mata­lan kuntaveron.

Tämän kun muut­taisitte, kun­nat ryhty­i­sivät käyt­täy­tymän aivan paljon vastuullisemmin.

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeim­mät keinot päästö­jen vähen­tämisek­si? Mil­lä keinoin olette valmi­ita edis­tämään Suomen hiilineu­traal­isu­us­tavoitet­ta ja suo­ma­lais­ten yri­tys­ten puh­taan vien­nin kas­vat­tamista? Olet­teko valmi­ita luo­maan edel­ly­tyk­set uusille ydin­voimain­vestoin­neille ja pienydinvoimalle?

Raha on paras kon­sult­ti. Päästöistä pitää tehdä kalli­ita. Kaik­ki muut tavat tule­vat kalliimmiksi.

Eri­tyis­es­ti pitää kavah­taa poli­it­tis­es­ti houkut­tel­e­vaa aja­tus­ta sub­ven­toi­da vähäpäästöistä vai­h­toe­htoa (esim. sähköau­to­jen han­k­in­tat­uet), kos­ka ne ovat tehot­to­mia ja ennen kaikkea kos­ka ne tule­vat kalli­ik­si. Sinähän niin raka­s­tat niitä raho­ja, joten ymmärtänet tämän.

Tämä on asian help­po puoli. Vaikeampi puoli on tehdä tämä sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaises­ti. Se taas on vält­tämätön­tä, jot­ta tämä voisi onnistua.

Hait­taverot eivät tee elämästä kalli­im­paa, kos­ka ne tekevät mah­dol­lisek­si alen­taa muu­ta vero­tus­ta ja lisätä tarvit­taes­sa tulonsiirtoja.

Ja nyt mal­ta miele­si. Halu­at tietysti jakaa nekin rahat rikkaille. Ne pitää palaut­taa kansalaisille niin, että tulon­jako ei muu­tu epäoikeudenmukaisemmaksi.

Jos kysyt, kuka tarvit­see kom­pen­saa­tio­ta, saat vas­tauk­sen, että kaik­ki tarvit­se­vat ja vieläpä kaik­ki tarvit­se­vat vähän enem­män kuin muut. Älä usko heitä. Näitä asioi­ta on todel­la help­po tutkia rek­iste­rien avul­la ja vaik­ka se kump­panisi Riik­ka vihaakin tutkit­tua tietoa, tutk­i­tu­ta silti. Tulok­set voivat olla yllättäviä.

Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­sel­la tutkit­ti­in aikanaan, kuka joutuu mak­samaan kohon­neet polt­toaineen hin­nat. Kävi ilmi„ että julk­isu­udessa paljon esil­lä ollut paljon autoa tarvit­se­va haja-asu­tusaluei­den köy­hä kansa oli pelkkä taruo­len­to siinä mis­sä Joulupukkikin. Ei sel­l­aista ole. Maaseudul­la kyl­lä autoil­laan paljon, mut­ta eivät köy­hät vaan rikkaat. Tutkimus osoit­ti myös, että edel­lisen hal­li­tuk­sen sähkötuet menivät aivan vääri­in osoit­teisi­in. Olisi pitänyt puhua enem­män min­is­terin tekemi­sistä kuin hänen väite­tys­tä alko­holin käytöstään. Älä sinä sor­ru samaan. Halu­atko hyvien tutk­i­joiden yhteystietoja?

Ydin­voima. Tämä on mieli­ai­hei­tani. Omas­ta mielestäni nimit­täin tiedän ener­giakysymyk­ses­tä jotain oltuani pitkään maan toisek­si suurim­man ener­giay­htiön hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

Pelkkää läm­pöä tuot­taville mod­u­laarisil­la ydin­reak­tor­eil­la on kiire kaupunkien läm­mit­tämisessä. Niitä ei voi suun­nitel­la ennen kuin lain­säätäjä ker­too, mihin niitä voi sijoit­taa. Tähän vauh­tia ja paljon!

Sähköä tuot­tavia ydin­voimaloi­ta taas ei tähän maa­han syn­ny markki­nae­htois­es­ti, vaik­ka muut­taisitte lupakäytän­nön ilmoi­tusasi­ak­si. Paljon halvem­paa sähköä tulee suo­ras­taan tul­vi­mal­la. Jos halu­taan ydin­voimaloi­ta leikkaa­maan hin­tahuip­pu­ja, niitä pitäisi tukea syöt­tö­tar­if­fil­la tai jol­lain muual­la taval­la. Jos mikään ei muut­tuisi, täl­lainen tuki kap­a­siteet­ti­mak­sun nimis­sä voisi olla järkevääkin, mut­ta minäpä luulen, että joku kehit­tää hal­van akun sitä ennen ja pär­jäämme hyvin tuuli- ja aurinkovoimal­la, joka on puo­let ydin­sähköä halvempaa.

= = = =

Nyt vaimo kut­suu syömään. Jatkan iltapäiväl­lä, ellen lähde pyöräilemään, tai sit­ten huomen­na. Jatkoa seuraa.