Toukokuussa tartuntojen määrät ja kuolemantapaukset kääntyivät selvään laskuun ja esimerkiksi koulut palasivat lähiopetukseen. Siitä oli erilaisia käsityksiä, johtuiko tilanteen paraneminen rajoitustoimien tehoamisesta vai keväästä. Tavanomaiset koronaepidemiat laantuvat yleensä kesäksi palatakseen taas syksyllä ilmojen viilentyessä ja auringon valon vähentyessä.
Paljon oli spekuloitu sillä, kuinka suuri osa väestöstä on taudin jo sairastunut ja päättyykö epidemia ehkä siihen, että se on jo läpäissyt koko väestön. Yleisesti uskottiin, että sairastaneita olisi monikymmenkertaisesti enemmän kuin rekisteröityjä tartuntoja.
Kuun puolivälissä tuli musertava tulon Espanjasta, jonka mukaan sairastaneita olisi ”vain” 5 % väestöstä. Edessä olisi siis vielä pitkä matka. Lisäksi arviot taudin tappavuudesta nousivat, kun sairastuneita olikin paljon oletettua vähemmän. Kirjoitin, että en oikein usko tuohon tulokseen. Ilmeisesti taudin voi sairastaa ilman, että verestä löytyy vasta-aineita niin paljon, että testi ne havaitsee, sillä vasta-aineita ei löytynyt monilta sellaisilta, joiden PCR-teksti oli osoittanut tautiin sairastuneen.
Minua ihmetyttää yhä vielä se, että korkeat asiantuntijat ovat niin eri mieltä ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän toiminnasta. Minulla ei ole osaamista väittää, että tämä tai tuo taho on oikeassa. Ihmettelenpä vain erilaisia tulkintoja. Minä olen ymmärtänyt, että jos hyväkuntoinen nuorukainen torjuu taudin T‑soluillaan, siitä ei synny sellaisia määriä vasta-aineita, että ne testissä näkyisivät. Samoin olen ymmärtänyt, että sairastettu tauti antaa suojaa tautia vastaan, vaikka vasta-aineiden määrä olisi pienentynyt niin alas, etteivät ne riitä neutraloimaan virusta, koska järjestelmällä on muisti. Mutta kuten sanottua, muut tietävät tästä enemmän kuin minä.
Julkaisin joukon kirjoituksia, joissa esittelin outoja havaintoja tilastoista ja levitin pessimismiäni siitä, kuinka kalliiksi tämä kaikki vielä tulee. Kirjoitin myös siitä, miten terveydenhuollossa noin yleensä arvioidaan toimenpiteiden kannattavuutta laatupainotteisten elinvuosien avulla. Tämä tieto minulla oli peräisin ajastani peruspalveluministerinä.
Kirjoituksiani luettiin yhteensä noin satatuhatta kertaa.
3.5.2020 Covid–19:n outo käyttäytyminen
5.5.2020 Hallitushan teki ihan fiksuja päätöksiä
7.5.2020 Cov-19-taudin ja influenssan tappavuus
10.5.2020 Laatupainotettujen elinvuosien arvo
12.5.2020 Covid 19: Näen yhä vain huonoja vaihtoehtoja
17.5.2020 Espanjan vasta-ainetestien tulos on todella huono asia