600 päivää koronakirjoittelua (4) Toukokuu 2020

Toukoku­us­sa tar­tun­to­jen määrät ja kuole­man­ta­pauk­set kään­tyivät selvään lasku­un ja esimerkik­si koulut pala­si­vat lähiopetuk­seen. Siitä oli eri­laisia käsi­tyk­siä, joh­tuiko tilanteen parane­m­i­nen rajoi­tus­toimien tehoamis­es­ta vai keväästä. Tavanomaiset koron­aepi­demi­at laan­tu­vat yleen­sä kesäk­si palatak­seen taas syksyl­lä ilmo­jen viilen­tyessä ja auringon val­on vähentyessä.

Paljon oli speku­loitu sil­lä, kuin­ka suuri osa väestöstä on taudin jo sairas­tunut ja päät­tyykö epi­demia ehkä siihen, että se on jo läpäis­syt koko väestön. Yleis­es­ti uskot­ti­in, että sairas­tanei­ta olisi monikym­menker­tais­es­ti enem­män kuin rek­isteröi­tyjä tartuntoja.

Kuun puo­livälis­sä tuli muser­ta­va tulon Espan­jas­ta, jon­ka mukaan sairas­tanei­ta olisi ”vain” 5 % väestöstä. Edessä olisi siis vielä pitkä mat­ka. Lisäk­si arviot taudin tap­pavu­ud­es­ta nousi­vat, kun sairas­tunei­ta olikin paljon oletet­tua vähem­män. Kir­joitin, että en oikein usko tuo­hon tulok­seen. Ilmeis­es­ti taudin voi sairas­taa ilman, että ver­estä löy­tyy vas­ta-ainei­ta niin paljon, että testi ne havait­see, sil­lä vas­ta-ainei­ta ei löy­tynyt monil­ta sel­l­aisil­ta, joiden PCR-tek­sti oli osoit­tanut tau­ti­in sairastuneen.

Min­ua ihme­tyt­tää yhä vielä se, että korkeat asiantun­ti­jat ovat niin eri mieltä ihmisen immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmän toimin­nas­ta. Min­ul­la ei ole osaamista väit­tää, että tämä tai tuo taho on oike­as­sa. Ihmette­len­pä vain eri­laisia tulk­in­to­ja. Minä olen ymmärtänyt, että jos hyväkun­toinen nuorukainen tor­juu taudin T‑soluillaan, siitä ei syn­ny sel­l­aisia määriä vas­ta-ainei­ta, että ne testis­sä näky­i­sivät. Samoin olen ymmärtänyt, että sairastet­tu tau­ti antaa suo­jaa tau­tia vas­taan, vaik­ka vas­ta-ainei­den määrä olisi pienen­tynyt niin alas, etteivät ne riitä neu­traloimaan virus­ta, kos­ka jär­jestelmäl­lä on muisti. Mut­ta kuten san­ot­tua, muut tietävät tästä enem­män kuin minä.

Julka­isin joukon kir­joituk­sia, jois­sa esit­telin out­o­ja havain­to­ja tilas­toista ja lev­itin pes­simis­miäni siitä, kuin­ka kalli­ik­si tämä kaik­ki vielä tulee. Kir­joitin myös siitä, miten ter­vey­den­huol­los­sa noin yleen­sä arvioidaan toimen­pitei­den kan­nat­tavu­ut­ta laatu­pain­ot­teis­ten elin­vu­osien avul­la. Tämä tieto min­ul­la oli peräisin ajas­tani peruspalveluministerinä.

Kir­joituk­siani luet­ti­in yhteen­sä noin satatuhat­ta kertaa.

3.5.2020 Covid–19:n outo käyttäytyminen

5.5.2020 Hal­li­tushan teki ihan fik­su­ja päätöksiä

7.5.2020 Cov-19-taudin ja influ­enssan tappavuus

10.5.2020 Laatu­pain­otet­tu­jen elin­vu­osien arvo

12.5.2020 Covid 19: Näen yhä vain huono­ja vaihtoehtoja

17.5.2020 Espan­jan vas­ta-ainetestien tulos on todel­la huono asia

 

2 vastausta artikkeliin “600 päivää koronakirjoittelua (4) Toukokuu 2020”

  1. Min­ulle on selitet­ty tuo asia suun­nilleen niin, että elim­istöl­lä on kak­si eri tapaa tor­jua viruk­sia. Jos yksilöl­lä sat­tuu ole­maan mainio T‑solupuolustus, niin nämä ”rajavar­ti­jat” tor­ju­vat hyökkäyk­sen ihan omin päin, heit­tävät viruk­sen pihalle ennen kuin ihmi­nen vält­tämät­tä edes oire­htii. Sil­loin ei tarvi­ta vas­ta-ainelabraa, vaan hom­ma on sil­lä selvä.

    Jos T‑rajavartijat ovat laisko­ja ja huono­ja, niin sit­ten vas­tuu siir­tyy vas­ta-ainelabralle, joka ryhtyy hom­mi­in kokkaa­maan vas­ta-ainei­ta uut­ta virus­ta vas­taan, ja tau­ti tor­ju­taan sit­ten sitä kaut­ta. Sil­loin on suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä oire­i­ta, paho­jakin, ja aikaa voi kulua.

    Molem­mil­la on myös muisti. Kun sama virus yrit­tää uud­estaan, niin T‑solut osaa­vat entistä pon­te­vam­min heit­tää pihalle heti rajal­la, kun on tut­tu kaveri taas yrit­tämässä. Samoin sieltä vas­ta-ainelabran ark­istoista saadaan vas­ta-ainei­ta käyt­töön saman tien, kun tuoteke­hit­te­lyä ei enää tarvi­ta. Voi olla, että viruk­sen muuntues­sa ne ark­iston resep­tit eivät ole enää ihan sat­apros­ent­tisia, mut­ta aut­ta­vat kuitenkin sen ver­ran, että labras­sa ehditään myös kehitel­lä sit­ten tehokkaampia vasta-aineita.

    Niin­pä sairastet­tua tau­tia vas­taan syn­tyy siis immu­ni­teet­ti (jon­ka kesto riip­puu ilmeis­es­ti todel­la paljon yksilöstä), oli­pa se tor­jut­tu kum­mal­la taval­la tahansa. Mut­ta vain vas­ta-aine­tuotan­non kaut­ta tor­jut­tu tau­ti näkyy siinä vas­ta-aine-veriko­keessa. Jos tau­ti on T‑soluilla tor­jut­tu, niin todis­tusjälkeä ei (vält­tämät­tä) jää.

    Kun kat­se­lee Ruotsin hyvin maltil­lista käyrää, tulee väk­isinkin mieleen, että siel­lä on nuorem­man väestön kesku­udessa T‑soluilla tor­jut­tu tau­tia ja immu­ni­teet­tia han­kit­tu jo kauan sit­ten. Edes delta ei enää saa käyrää nousu­un. Hin­ta oli 15 000 kuol­lut­ta kevätkesäl­lä 2020, mut­ta joku voisi tietysti inhot­tavasti kysyä, kuin­ka moni näistä 15 000:sta olisi ilman koron­aa hengis­sä enää mar­rasku­us­sa 2021.

    1. Jos yksilöl­lä sat­tuu ole­maan mainio T‑solupuolustus, niin nämä ”rajavar­ti­jat” tor­ju­vat hyökkäyk­sen ihan omin päin

      Tai virus oli helpom­pi vas­tus T‑soluille, kos­ka se ei ollut vielä ehtinyt sopeu­tu­maan ihmiseen kovin pitkään, kuten kevääl­lä 2020.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.