Perustulo – negatiivinen tulovero ‑yhtenäinen perusturva – Universal credit

Halu­ja kor­ja­ta sosi­aal­i­tur­vaa kan­nus­tavaan suun­taan on nyt liik­keel­lä paljon. Kovaa huu­toa on Bri­tan­ni­as­sa käyt­töön otet­tu Uni­ver­sal credit–järjestelmä, jota esitel­lään Kris­til­lis­demokraat­tien puolue­si­h­teeri Asmo Maanselän eri­no­maises­sa kir­jas­sa Kan­nus­ta­va perus­tur­va. Kan­nat­taa lukea. Jos joskus löy­tyy vapaa­ta aikaa, arvoste­len sen täl­lä blogilla. Perus­tur­vaan liit­tyvien tulon­si­ir­to­jen – lähin­nä perus­tur­van ja asum­istuen yhdis­tämistä yhdek­si tulon­si­ir­roksi esit­tää myös Juho Saaren sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamista poht­in­ut työryh­mä. Tässä ale­taan läh­estyä sitä, mitä esimerkik­si minä olen tarkoit­tanut perustulolla.

Perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero

Kuulee san­ot­ta­van, että perus­tu­lo on mah­do­ton, mut­ta negati­ivi­nen tulovero käy. Selvyy­den vuok­si san­ot­takoon, että ne ovat arit­meet­tis­es­ti aivan sama asia. Jos meil­lä olisi perus­tu­lo 600 €/kk ja siihen liit­tyvä lin­eaari­nen vero 40 %, se olisi aivan sama asia kuin jos verotet­ta­van tulon alara­ja olisi 1500 euroa ja sen alit­tavista tuloista mak­set­taisi­in negati­ivista veroa 40 % sum­mas­ta, jol­la tulot alit­ta­vat tuon rajan. Kan­nat­taa kokeil­la Excelil­lä, jos ei usko. Tai jos koulun matikan­tun­neil­ta on jäänyt jotain mieleen, niin näinkin sen voi todistaa.

T = 0,4(Y‑T) eli jos Y< 1500 €, negati­ivi­nen vero on 0,4(1500‑Y)

Y* = Y‑T = Y‑0,4(Y‑1500 €) = 600€ + 0,6 Y

Y= ansio­tu­lo,
Y* = käteen­jäävä tulo
T = vero

Perus­tu­lo­ma­llis­sa kul­kee rahaa enem­män edus­takaisin, mut­ta jär­jestelmä on äärim­mäisen yksinker­tainen toteut­taa. Negati­ivi­nen tulovero tarkoit­taa, että rahaa pitää joka kuukausi anoa ja jos jotain on muut­tunut, kaik­ki mak­sa­t­us pysähtyy kuukausik­si. Reaali­aikainen tulorek­isteri yhdis­tet­tynä älykkäisi­in ohjelmi­in tekee negati­ivisen tuloveron mallista toteut­tamiskelpoisem­man sit­ten joskus, kun tuo reaali­aikainen tulorek­isteri oikeasti toimii.

Negati­ivises­sa tuloverossa on se hyvä puoli, että nykyiseen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmään tot­tunut ymmärtää, miten se toimii. Perus­tu­losta moni ihmettelee, mik­si sitä mak­se­taan hyvätuloisillekin.

Perus­tu­lon kan­nat­ta­jat luot­ta­vat siihen, että työt alka­vat mais­tua, kun työn vas­taan­ot­ta­mi­nen tehdään kan­nat­tavak­si ja sen vas­tus­ta­jat usko­vat, että pakko on paras motivoija.

Itse olen use­am­paan ker­taan esit­tänyt, että voisimme kom­pro­missi­na ainakin aloit­taa perus­tu­loon siir­tymisen syype­r­usteis­es­ta negati­ivis­es­ta tuloveros­ta siten, että sen nos­t­a­mi­nen edel­lyt­tää työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemista, kos­ka niin moni kuvit­telee, että työ­nan­ta­jat otta­vat iloiten vas­taan ihmisiä, jot­ka sanovat, etteivät suin sur­minkaan halua tänne töi­hin, mut­ta karenssin takia on pakko. (Käsi ylös, kuka palkkaisi!)

On tietysti niin, että mitä korkeampi on perus­tu­lo, sitä suurem­pi on ris­ki, että se edis­tää nuorten syr­jäy­tymistä. Perus­tu­lon on pakko olla aika niuk­ka, jot­ta se todel­la kan­nus­taisi töi­hin. Jos halu­taan yhdis­tää hyvä perus­tur­van taso ja perus­tu­lo, siihen on liki pakko liit­tää jokin työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemise­hto. Ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa ei voisi ajatel­lakaan ilman työn vastaanottamisehtoa.

Olen­nais­in­ta on, että yhdis­tetään vero­tus ja tulon­si­ir­rot yht­enäisek­si kokon­aisu­udek­si. Jos nämä kak­si tulo­jen­tasausjär­jestelmää toimi­vat toi­sis­taan riip­pumat­ta, aina tulee sairai­ta tilantei­ta, joi­ta kukaan ei ole tarkoit­tanut. Tämä on aivan olennaista.

Olen myös ehdot­tanut aiem­min, että meil­lä voisi olla niuk­ka ehdo­ton perus­tu­lo ja siihen koro­tus, jon­ka saamisen ehtona on työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olem­i­nen. Juha Saaren työryh­mä ehdot­taa itse asi­as­sa samaa. Jos kieltäy­tyy töistä saa 616 €/kk kun muuten saisi 697 €/kk. Minä olin jopa kaavail­lut noiden sum­mien välille vähän isom­paa eroa.

Kak­si seikkaa syype­r­usteisu­u­den puoles­ta. Jos perus­tu­lolle ei olisi mitään ehto­ja, se voisi tehdä Suomes­ta kotirou­vay­hteiskun­nan. Nyt halu­taan lyhen­tää koti­hoidon tukea, jot­ta naiset eivät syr­jäy­ty­isi työelämästä. Perus­tu­lo takaisi ikuisen oikeu­den koti­hoidon­tu­keen, eikä siihen tarvit­taisi edes sitä hoidet­tavaa las­ta. Maa­han­muut­ta­jaäi­tien kohdal­la tulon­si­ir­ron ehtona pitäisi olla kotout­tamis­toimi­in osal­lis­tu­mi­nen. Muuten jois­takin naisia sor­tavista kult­tuureista tule­vat naiset jäi­sivät koti­in hoita­maan lap­sia tai vaik­ka ei lap­si­akaan olisi, jäi­sivät koti­in muuten vain miehen­sä käskys­tä eivätkä oppisi koskaan Suomea.

Sata-komitea tut­ki yht­enäistä perusturvaa

Jo ennen kuin Bri­tann­ian Uni­ver­sal cred­it ‑mallista tiedet­ti­in mitään, Sata-komite­as­sa valmis­telti­in ehdo­tus­ta perus­tur­van yhdis­tämis­es­tä yhdek­si tulon­si­ir­roksi vuosi­na 2008 ja 2009. Se päät­tyi työ­markki­na­jär­jestö­jen sosi­aali-tupoon ja siihen, että maan hal­li­tus yhtyi työ­markki­na­jär­jestö­jen käsi­tyk­seen, että sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme on rak­en­teil­taan niin täy­delli­nen, ettei sitä ole syytä uud­is­taa lainkaan. Mik­si koko komitea oli sit­ten asetettu?

Sen me kuitenkin ehdimme havai­ta, että perus­tur­van yht­enäistämi­nen yhdek­si tukimuodok­si on aika han­kalaa. Joko joidenkin tilanne heikke­nee pahasti (ja tois­t­en tietysti para­nee), val­tion menot kas­va­vat tai jär­jestelmästä tulee hyvin epäkannustava.

Bri­tann­ian ja Kris­til­lis­demokraat­tien mallis­sa on valit­tu jälkim­mäi­nen. Efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on jos­sain 70 pros­entin tietämis­sä. Tämä saat­taa todel­la vaa­tia pakol­lisen työn vas­taan­ot­tamisen. Kun kympin tun­tipalka­s­ta jää käteen kolme euroa, vapaa-aika alkaa tun­tu­va aika houkut­tel­e­val­ta. Työssä käymi­nen aiheut­taa hel­posti noin paljon kus­tan­nuk­sia (matkat, lounas­ruokailu, vaatteet).

Jos tama kään­net­täisi­in perus­tu­lon kielelle, se merki­tisi, että meil­lä olisi perus­tu­lo, joka riip­puisi asum­isolo­suht­es­ta ja jos­sa vero­tus ei olisi lin­eaari­nen, vaan  pienistä tuloista mak­set­taisi­in korkeam­paa veroa (70 %) kuin suurista. Suomek­si san­ot­tuna tama tasaa tulo­ja asteikon alapäässä voimakkaasti, mikä toisaal­ta merk­it­see, ettei työn­teko oikein kannata.

Kan­nus­timista on vaikea puhua julk­isu­udessa järkevästi. Mon­et ajat­telavat että jos Pekka menee töi­hin, on oikein ja kohtu­ullista, että Pekka saa riit­tävästi lisää rahaa, mut­ta kuitenkin niin, että jos Kalle ei mene töi­hin, on väärin, jos Kalle saa olen­nais­es­ti vähem­män rahaa kuin Pekka.

Näin sen tekisin

Sik­si en yhdis­täisi lop­ul­ta näitä tukia yhdek­si tuek­si, kos­ka sil­loin kan­nus­timet tuhoutu­vat kaik­il­ta. Nyt tulee vielä van­hempi ehdo­tus vuodelta 1994. *

Sosi­aal­i­tur­va voisi koos­t­ua neljästä palikasta.

1. Perus­tu­lo tai negati­ivi­nen tulovero osa­puilleen 560 €/kk. Yhteenso­vi­tus tulo­jen kanssa noin 45 %, joka on samal­la yleisin mar­gin­aaliv­ero kaikille. Kateussy­istä tähän voi liit­tää korote­tun veron yli 5000 € ansait­seville. Se tekee jär­jestelmästä mon­imutkaisem­man, ei tuo­ta juuri lainkaan vero­tu­lo­ja, mut­ta voi olla tarpeen koheesiosyistä.
2. Perus­tu­lon koro­tus, joka on tuloista riip­puma­ton. (Lap­sil­isä, keli­aki­ako­r­vaus, vammaistuki)
3. Tulosi­don­nainen meno­tu­ki. (Asum­is­tu­ki, päivähoit­o­mak­su­tu­ki, korkei­den ter­vey­den­huoltomeno­jen korvaus)
4. Ansio-osa eli tulo­jen vakuutus

Kohdan 3) kor­vat­ta­vat menot las­ke­taan ensin yhteen minkä jäl­keen niil­lä on yksi yhteinen tulo­hark­in­ta. Nuo sadan pros­entin pin­taan nou­se­vat efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­erot johtu­vat mon­es­ta päällekkäis­es­tä tulo­harkin­nas­ta. Jos tässä tulo­hark­in­ta oli 25 %, mar­gin­aaliv­eroksi tulisi taas tuo 70 %. Se ei kuitenkaan koskisi kaikkia niin kuin tuos­sa Uni­ver­sal cred­it ‑mallis­sa.

Hyvää ei saa halvalla

Noin muuten olen sitä mieltä, että mah­do­ton yhdis­telmä kan­nus­ta­va, hal­pa ja riit­tävä sosi­aal­i­tur­va kan­nat­taa ratkaista luop­umal­la halpuudesta.

Ollak­seen kan­nus­ta­va, sosi­aal­i­tur­va ei voi olla ylen antelias, mut­ta niin huonoa siitä ei voi tehdä, että se olisi hal­pa ja kannustava.

On hyväksyt­tävä, että pieni­palkkaisten käteen jäävät tulot paranevat. Sor­ry, muit­ta se mak­saa vähän. Jotain 7,5 %:n tas­apain­o­työt­tömyyskin maksaa.

Jotain on mak­sanut myös Yhdys­val­loille ja tulee edelleen mak­samaan, että kur­jis­tunut keskilu­ok­ka äänesti val­taan Trumpin. Kalli­ik­si tulee myös Brex­it Britannialle

Ennen kaikkea kuitenkin kysymys on yhteiskun­nal­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta, jos näin van­hanaikaises­ta asi­as­ta saa vielä puhua.

Teen asum­istues­ta toisen postauk­sen, kos­ka sen ympäril­lä on myös suuria muu­to­spainei­ta. Tiis­er­inä san­ot­takoon, että otan pääl­leni osavas­tu­un asum­is­tuki­meno­jen viimeaikaises­ta kasvusta.

[KORJAUS 29.3. Uni­ver­sal Grant kor­jat­tu Uni­ver­sal credit]

===

*  Osmo Soin­in­vaara. Hah­motel­ma perus­tu­lo­ma­llista. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön monis­tei­ta 1994:2