Näin vaalien alla kokoomuslaiset, erityisesti Tatu Rauhamäki ja Jan Vapaavuori ovat esittäneet, että kun Helsingin taloudessa on taas saatu nenä niukin naukin vedenpinnan yläpuolelle, on syytä rientää alentamaan veroja.
[Lisäys 3.4. klo 19:30. Jan Vapaavuori näyttää ottaneen vähän etäisyyttä puolutovereidensa verolinjauksiin viikko sitten Kauppalehden pormestaripaneelissa, ja tyytyy esittämään, että veronalennuksista pitäisi keskustella.]
Samat kokoomuslaiset kirjoittivat pian tämän jälkeen yhteisen vetoomuksen, että valtion on huolehdittava rahanjaossa siitä, että suurten kaupunkien kyky tehdä investointeja paranee.
”Suurkaupunkien kokoomusvaikuttajat ymmärtävät sote-uudistuksen välttämättömyyden, mutta edellyttävät, että samassa yhteydessä kiinnitetään riittävästi huomiota suurimpien kaupunkien investointikyvyn turvaamiseen. ”
Yrittäisivät päättää, mitä mieltä rahan riittävyydestä ovat. Näistä kahdesta kannanotosta vain toinen voi olla oikein. Äänestän tätä jälkimmäistä.
On suoraan sanoakseni surkeaa lobbausta ensin julistaa, että meillä on rahaa niin, että ranteita pakottaa ja sitten mennä sanomaan, että me emme pärjää, ellei valtio järjestä meille lisää rahaa.
= = =
Helsingin talous sukelsi aika syvälle. Veljet ja siskot vasemmalta julkistavat, kuinka paljon Helsinki on tehnyt voittoa ikään kuin eivät tietäisi, miten kunnan ”voitto” lasketaan. Jos kaupunki ei tuottaisi lainkaan ”voittoa”, se joutuisi rahoittamaan kaikki kasvun vaatimat investoinnit velkarahalla. Velkaa kaupunki on joutunut ottamaan aika paljon, mutta onneksi on edes vähän ollut sitä ylijäämää, jolla kasvua on voitu myös rahoittaa.
Viime vuonna pystyttiin lainoja myös lyhentämään noin 200 miljoonalla eurolla, kun sitä on ensin jouduttu ottamaan paljon enemmän lisää. Tämä rahoitettiin suunnilleen kokonaan maata myymällä, joten ei sekään osoittanut kaupungin taloustilanteen paranemista.
Vihreät olivat hyväksymässä ankaraa säästökuuria kaupungille, jotta velka ei menisi ihan mahdottomaksi. Me olemme tukeneet tätä sinänsä ikävää politiikkaa kaupungin talouden pelastamiseksi, emme verojen alentamiseksi. Itseasiassa noudatettu menokaava, jossa menojen reaalikasvu = väkiluvun suhteellinen muutos – 1%, tuli minun ehdotuksestani.
Osana talouden pelastusohjelmaa säädettiin investointikatosta. Oli tärkeätä karsia pois aivan ylettömän kalliita investointeja. (Ne muuten olivat pääosin autoilua palvelevia monitasoliittymiä ja tunneleita.) Sen sijaan oli peräti tyhmää viivästyttää sellaisia asuntoalueiden kasvun välttämättömäksi tekemiä investointeja, jotka piti tehdä joka tapauksessa jossain vaiheessa. Kun reaalikorot ovat negatiivisia, on halvempaa tehdä investoinnit aikaistettuina kuin viivästettyinä.
Lauttasaarelaiset ovat viime aikoina kovasti purnanneet, että alueelle on liian vähän päiväkoti- ja koulutiloja. Niin onkin. Kai Lauttasaaressa se kuitenkin ymmärretään, että säästämisestä sekin johtuu. On vähän epärehellistä kokoomuspoliitikoilta vaatia yhtä aikaa verojen alentamista ja Lauttasaarta koskevien investointien aikaistamista. Lauttasaari ei myöskään ole ainoa kaupunginosa, joka on kärsinyt tästä investointien lykkäämisestä.
Aika vaikea on sovittaa yhteen myöskään halua alentaa veroja ja sitä, että kaupungin pitäisi muka rakentaa 700 miljoonalla eurolla keskustatunneli.
Investointikatossa on muutakin korjaamista, mutta ainakin nyt olisi hyvä nopeuttaa uusien ja kasvavien asuinalueiden palvelurakentamista. Lauttasaaressakin, mutta ei vain Lauttasaaressa. Investointikaton muista ongelmista kirjoitan joskus erikseen.
Siksi en ryntäisi alentamaan kunnallisveroa. Käyttäisin parantuneen taloustilanteen siihen, että tekisin tästä kaupungista entistäkin paremman.
Jos haluamme menestyä kilpailussa kokoomuksen kaipaamista hyvistä veronmaksajista, tärkeämpää kuin puoli prosenttiyksikköä kuntaverossa on se, että Helsinki on hyvä paikka olla ja elää, julkinen tila on kunnossa; joukkoliikenne toimi, puistot ovat hyvin hoidettuja ja katukuva kunnossa.
Tarvitaan positiivisia tavoitteita.
= = = =
Nousukausi on muuten aivan väärä aika alentaa veroja. Se johtaa ensin suhdanteiden ylikuumenemiseen ja sitten kun suhdanteet heikkenevät, veroja on nostettava aivan liikaa, koska sukanvarteen ei nousukaudelta jäänyt mitään, jolloin lama vain syvenee. Suomen talous on tuhottu kaksi kertaa typerillä veronalennuksilla nousukauden aikana, vuonna 1989 ja 2007.
Vuonna 2007 Sari Sairaanhoitaja (kok.) ei (yksin) johtanut palkkainflaatioon. Suhdanteiden tahallinen ylikuumentaminen veroja alentamalla oli ehkä vielä suurempi syy.