Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

Hal­li­tus on ohjel­mansa mukaises­ti alka­mas­sa tukea paljon sähköä kulut­tavaa teol­lisu­ut­ta kom­pen­saa­tiona sille sähkön hin­nan nousulle, jon­ka päästökaup­pamekanis­mi aiheut­taa. Pääasialli­nen osoite taitaa olla Out­okumpu Oyj.

Aloite­taan nyt tuot­ta­mas­ta sähkön hin­nan nousus­ta. Sähkön hin­ta ei ole ilmastopoli­ti­ikan vuok­si nous­sut vaan laskenut, kun tuuli ja aurinkosähkö ”häiriköivät” sähkö­markki­noil­la. Kom­pen­saa­tio on ongel­mas­ta, jota ei ole.

Eri­tyisen han­kala on väite, että täl­lä yritetään estää ener­giaval­taisen tuotan­non siir­tymistä päästökau­pan ulkop­uolelle, esimerkik­si Kiinaan, halvem­man sähkön perässä.

Ensik­sikin Kiinas­sa on päästökaup­pa ja Kiinas­sa päästöoikeu­den hin­ta on korkeampi kuin Euroopas­sa. Muutenkin on vaikea löytää maa­ta, jos­sa teol­lisu­us saa sähköä halvem­mal­la kuin Suomes­sa. Kiinaan ei siir­ry­tä hal­van sähkön vaan hal­van työvoiman perässä ja sik­si, että ollaan lähel­lä kas­vavia markki­noi­ta. Jos kan­sain­välis­es­ti korkei­ta palkko­ja yritetään kom­pen­soi­da sub­ven­toimal­la sähkön hin­taa, tuote­taan aika paha rak­en­teelli­nen vääristymä.

Tämän sähkön käytön tuen puo­lus­ta­jat selit­tävät asian niin, että päästöt eivät voi tämän tuen vuok­si nous­ta Euroopas­sa, kos­ka kyse on päästökau­pan piiris­sä olev­as­ta tuotan­nos­ta, eikä päästöoikeuk­sien määrä nouse. Jos tuo ener­giaval­tainen teol­lisu­us siir­tyy EU:n ulkop­uolelle, samas­ta syys­tä päästöt eivät EU:ssa laske, kos­ka päästöoikeuk­sien määrä ei vähene, mut­ta ne nou­se­vat EU:n ulkop­uolel­la – ei sen takia, että tuotan­to EU:n ulkop­uolel­la olisi huonom­paa (usein se o parem­paa, esimerkik­si Kore­as­sa) vaan kos­ka nois­sa mais­sa ei ole päästökaup­paa – pait­si siis Kiinassa.

Tämä logi­ik­ka olisi oikein, ellei sama teol­lisu­us, joka nyt van­noo päästökau­pan nimi­in, olisi itse loban­nut päästökau­pan niin täy­teen reik­iä, ettei se pitkään aikaan ohjaa päästö­jen määrää. Onhan päästöoikeuk­sia liik­keel­lä paljon enem­män kuin tarvi­taan kaikki­in ajateltavis­sa ole­vi­in päästöi­hin. Kaik­il­ta muil­ta tahoil­ta olen valmis otta­maan kri­ti­ikkiä siitä, että on päällekkäisiä ja siten tehot­to­mia tapo­ja ohja­ta päästöjä, kun pelkkä päästökaup­pa riit­täisi, mut­ta en teol­lisu­udelta, joka on itse tuhon­nut päästökauppamekanismin.

Tähän tilanteeseen ovat syyl­lisiä myös ne poli­it­tiset tahot, jot­ka ovat loban­neet val­tavia sub­ven­tioi­ta tuuli- ja aurinkoen­er­gialle (jon­ka vuok­si siis se sähkö on todel­la hal­paa) ilman, että ovat vas­taavasti vaati­neet vas­taa­van määrän päästöoikeuk­sia pois­tet­tavak­si markki­noil­ta. Nyt nuo toimen uusi­u­tu­van ener­gian tukemisek­si menevät pääosin hukkaan päästö­jen kokon­ais­määrää ajatellen.

No onko tämä sähkösyöpön teol­lisu­u­den sub­ven­tio kuitenkin kansal­lis­es­ti järkevää?

VATT:in tutk­i­jat ovat voimakkaasti protestoi­neet ja sanoneet, että tämä tuki on hyödytön­tä. Se voi olla jopa haitallista, sil­lä ei tuo raha ilmaista ole. Kaik­ki val­tion menot mak­se­taan taval­la tai toisel­la koti­maista työtä ja tuotan­toa verot­ta­mal­la. Raha, joka annetaan sähkösyöpölle teol­lisu­udelle, ote­taan pois muus­ta taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta. Lop­putu­los on kaiken jär­jen mukaan tap­pi­ol­lista – jos ei olisi, mei­dän­hän kan­nat­taisi sub­ven­toi­da kaikkea tuotan­toa kaikkea tuotan­toa verottamalla.

Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, kuin­ka suurel­la määrära­ho­jen leikkauk­sel­la hal­li­tus rankaisee VAT­Tia tästä kiusal­lis­es­ta kan­nan­oto­s­ta. Tätä ”poli­tiscs based evi­dense” ‑ajat­telua on nyky­isin liik­keel­lä muutenkin.

Yhden myön­ny­tyk­sen teen. Min­is­teri Mykkä­nen on esit­tänyt Pohjo­is­mai­hin yhteistä hiilid­iok­sidi­veroa kom­pen­soimaan päästökau­pan heiken­tynyt­tä tehoa. Kan­natan tätä voimakkaasti. On paljon parem­pi ja talous­teo­ri­an mukaista verot­taa hait­to­ja kuin sub­ven­toi­da hai­tat­to­muut­ta, kos­ka siinä tulee samal­la sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulusta.

Jos Mykkä­nen kaikkien odotusten vas­tais­es­ti saa tämän ajatuk­sen läpi, saat­taa syn­tyä tilanne, jos­sa ener­giaval­tainen teol­lisu­us joutuu Pohjo­is­mais­sa vääristäväl­lä taval­la huonom­paan ase­maan. Sil­loin nyt esil­lä ole­van kaltainen kom­pen­saa­tio on perustel­tu erään­laise­na sec­ond best ratkaisuna.