Selviytyvän Suomen suunta

Mart­ti Het­emä­ki, Six­ten Kork­man, Eli­na Pylkkä­nen ja Vesa Vihriälä ovat kir­joit­ta­neet lukemisen arvoisen kir­jan Selviy­tyvän Suomen suun­ta. Tässä on yhteen­las­ket­tuna niin vankkaa talousosaamista, ettei kir­jan ana­lyysia ja ehdo­tuk­sia voi sivu­ut­taa olanko­hau­tuk­sel­la, vaik­ka joku var­maan haluaisi.

Min­un pes­simis­miäni kir­ja syven­si. Sen ana­lyysi Suomen talouden pysähtymis­es­tä voidaan kiteyt­tää lyhy­een. Suo­ma­laiset yri­tyk­set ovat investoi­neet mui­ta Pohjo­is­mai­ta selvästi vähem­män aineet­tomaan pääo­maan, siis lähin­nä tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen. Tätä täy­den­tää vielä koulu­tus­ta­son lasku ja jäämi­nen selvästi ver­rokki­mai­ta matalammaksi.

Suomes­ta puut­tuu kär­sivälli­nen pääo­ma, jol­la olisi aikaa odot­taa tulok­sia. Investoimi­nen aineet­tomaan pääo­maan tuot­taa aluk­si vain kulu­ja kun taas yri­tyk­sen sisäi­nen raion­al­isoin­ti ja väen pane­m­i­nen pihalle paran­taa tulosta nopeasti. Omana huo­mau­tuk­se­nani lisään tähän, että tässä on ehkä syy siihen, ettei taloudelli­nen kasvu paran­na työl­lisyyt­tä. Huo­mat­takoon, että suo­ma­laiset yri­tyk­sen ovat mui­hin mai­hin ver­rat­tuna hyvin kan­nat­tavia, joten siitäkään ei kenkä purista.

Ruot­sil­la on Wal­len­ber­gin­sä ja tämän säätiöt. Ne ovat otta­neet yri­tyk­si­in­sä mukaan muitakin sijoit­ta­jia, mut­ta pitäneet yri­tys­ten päätös­val­lan omis­sa osaavis­sa käsis­sään kahdel­la eri­laisel­la osake­sar­jal­la, jos­sa toisel­la on ääni­val­taa­ja toisel­la vain vähän. Tämä oli min­ulle uusi näkökohta.

Suomes­sa on rahoi­tus­ta Star­tupyri­tys­ten alkupään rahoituk­seen, mut­ta ei laa­jen­tu­mis­vai­heeseen, jol­loin men­estyvät yri­tyk­set on myytävä ulkomaille.

Niin­pä Suomes­ta puut­tuu men­estyviä brän­de­jä, joi­ta Ruot­sis­sa on vaik­ka kuin­ka. Kuun­telin muuten tuon kir­jan ruot­salaisen Sto­ry­telin kaut­ta. (Suosit­te­len kir­jan lukemista taulukoiden vuoksi.)

Tämä ana­lyysi taitaa olla tot­ta. Valitet­tavasti, sil­lä asi­aa ei ole aivan help­po kor­ja­ta. On ajatel­tu, ettei Suomes­ta kan­na­ta viedä mitään hevos­ta pienem­pää. Se ei ole nyky­maail­mas­sa voit­ta­va strate­gia. Ikävä juttu.

Yrityksiä ei kannata listata pörssiin

Kir­jas­sa arvostel­laan voimakkaasti lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinko­jen vero­tukea ja san­o­taan, että niin tekevät jok­seenkin kaik­ki ekon­o­mistit. Kun lis­tat­tu­jen yri­tys­ten osinko­ja verote­taan paljon voimakkaam­min kuin lis­taa­mat­to­mia, yri­tys­ten ei kan­na­ta lis­tau­tua, mikä on huono jut­tu.  Kun ote­taan huomioon kaksinker­tainen vero­tus, lis­tat­tu­jen yri­tys­ten jaet­tua voit­toa varote­taan 43 % ja lis­taa­mat­tomien 26 %. Tuo 43 % on aika paljon ja 26 % on aika vähän.

Koti­taloudet sijoit­ta­vat ruot­sis­sa osakkeisi­in paljon hanakam­min kuin Suomes­sa. Omana huo­mau­tuk­se­na lisään tähän, että käytän­nössä ikuiset asun­to­lainat tuke­vat tätä. Suo­ma­laisen elämän suuri sijoi­tus on asun­to ja asun­to­lainan maksu.

Tek­i­jät tekivät tutkimisen arvoisen esi­tyk­sen: osakkei­den myyn­tivoiton pitäisi olla verova­paa­ta, jos rahat sijoit­taa uud­estaan osakkeisi­in. Sivu­men­nen sanoen asun­to­jen myyn­tivoiton verot­to­muu­teen pitäisi lait­taa saman­lainen ehto.  Molem­pia pitäisi verot­taa vas­ta, kun voiton lop­ul­ta kotiut­taa – mut­ta sil­loin siis pitäisi verottaa.

Suomen tasapainotyöttömyys 8 %

Suomen taloudel­lisen tilanteen kur­ju­ut­ta alle­vi­ivaa se, että niin san­ot­tu tas­apain­o­työt­tömyys (ent. raken­netyöt­tömyys) on peräti kahdek­san pros­ent­tia. Se tarkoit­taa, ettei suh­dan­tei­den elpymi­nen pysty työt­tömyyt­tä paljonkaan alentamaan.

Tek­i­jät suosit­ta­vat pohjo­is­maista työ­markki­nakäytän­töä. jos­sa työvoimavi­ra­nomaiset katkai­se­vat työt­tömyy­den nopeasti. Meil­lä on men­ty tästä pois­päin ohen­ta­mal­la työvoima­palvelu­ja ja tekemäl­lä pieni­palkkaisen työ­paikan vas­taan­ot­tamis­es­ta entistäkin kan­nat­ta­mat­tomam­paa. Rahan puute pakot­taa tekemään tyh­miä säästöjä.

Koulutus on investointi maan tulevaisuuteen

Kun Suomen koulu­tus­ta­so on laskenut, koulu­tuk­ses­ta ei voi säästää. Tek­i­jät suosit­ta­vat koul­u­lais­ten määrän vähen­e­misen käyt­tämistä ope­tus­ryh­mien pienen­tämiseen. En ole ihan var­ma. VATT:n tutkimuk­sen mukaan keino on teho­ton. Min­un koulus­sani meitä oli luokalla 44, mut­ta se tapah­tui Kekosen aikaan.

Tek­i­jät edus­ta­vat tutk­i­tun tiedon kan­nat­ta­jia. Sik­si he suosit­ta­vat voimakkaasti val­takun­nal­lisia kokei­ta peruskouluun.

Maahanmuutto on välttämättömyys

Maa­han­muut­ta­jia ikään­tyvä ja väestöään menet­tävä Suo­mi tarvit­see. Kir­joit­ta­jat suosit­ta­vat valikoivaa työperäistä maa­han­muut­toa, jos­sa Suomeen otet­taisi­in hyviä koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. Mitenkähän niitä saisi tähän ulko­maalaisvi­hamieliseen maa­han?  Työ­nan­ta­jien pitäisi vielä työl­listää korkeasti koulutet­tu­ja. Työ­nan­ta­jien ennakkolu­u­lo­ja pait­si maa­han­muut­ta­jia, myös ikään­tyneitä ja/tai osatyökyky­isiä kohtaan kir­joit­ta­jat pitävät myös ongelmana.

Yksi syy  Suomen mata­laan työl­lisyy­teen on se, että julki­nen sek­tori työl­listää paljon vähem­män väkeä kuin muis­sa Pohjo­is­mas­sa. Tätä tosi­asi­aa maan hal­li­tus ei viestin­nässään eri­tyis­es­ti korosta.

Ei suhdannepoliittista myrkkypilleriä

Kir­joit­ta­jat kan­nat­ta­vat voimakkaasti velka­jar­rua. Hei­dän mukaansa lähivu­osi­na EU:n vaa­timuk­set ovat velka­jar­ru­akin kovem­pia, mut­ta velka­jar­ru vaikut­taa pidem­mälle. Miten tähän suh­tau­tuu Vasem­mis­toli­it­to, joka ei ole sitoutunut velka­jar­ru­un, mut­ta sanoo ole­vansa sitoutunut EU:n vaa­timuk­si­in taloudenpidosta.

Talouden vakaut­ta­mi­nen ei onnis­tu ja sen yrit­tämi­nenkin on vahin­gol­lista, jos suh­dan­teet kään­tyvät lasku­un. Sil­loin saa käyt­tää järkeä. Läh­es kymme­nen mil­jardin sopeu­tus kyl­lä onnis­tuu, jos suh­dan­neke­hi­tys on hyvä.

Minä olen huolestunut siitä, että velka­jar­ru on liian löperö nousukau­den aikana, kos­ka jos BKT kas­vaa kolme pros­ent­tia vuodessa,  velan suhde BKT:hen ale­nee itses­tään, vaik­ka velkaa otet­taisi­in jopa vähän lisää Juuri sil­loin kun pitäisi velkaa lyhen­tää. Näin hölmöä käyt­täy­tymistä nelikko ei edes ota huomioon, mut­ta he eivät olekaan poliitikkoja.

Kir­jan lopus­sa on paljon poli­ti­ikka­su­osi­tuk­sia, joi­ta kan­natan ja joiden puoles­ta olen kir­joit­tanut itsekin täl­lä blogilla.

Energiaveron alennukset pois

Säi­lyt­tävät yri­tystuet ovat hyödyt­tömiä tai jopa haitallisia, kos­ka ne estävät luo­vaa tuhoa. Täl­lainen haitalli­nen yri­tys­tu­ki on muun muas­sa ener­giaval­taisen teol­lisu­u­den alem­pi energiaverotus.

Alennetut arvonlisäverokannat korotettava

Jos ja kun vero­ja on vähän korotet­ta­va, hyvä vai­h­toe­hto olisi nos­taa alen­net­tu­ja arvon­lisäverokan­to­ja, eri­tyis­es­ti ruuan arvon­lisäveroa yleisen arvon­lisäveron tasolle, siis 25,5 pros­ent­ti­in. Jokainen eduskun­nan vero­jaos­tossa ollut on samaa mieltä. Kak­si kol­ma­sosaa ruuan arvon­lisäveron alen­nuk­sen euromääräis­es­tä hyödys­tä menee medi­aan­i­t­u­loa enem­män tien­aav­ille. Pien­i­t­u­loiset lap­siper­heet sen korot­tamis­es­ta vähän kär­si­sivät, mut­ta tämä olisi huo­mat­tavasti halvem­paa kom­pen­soi­da tulon­si­ir­roil­la kuin anta­mal­la alen­nus­ta kaikille.

Tästä olen ehdot­tomasti samaa mieltä ja jopa lääkkei­den arvon­lisäveros­ta, (resep­tilääkkeistä saa Kela-kor­vauk­set) mut­ta lehtien ja kir­jo­jen arvon­lisäveros­ta en ole. Pienel­lä kielialueel­la on muutenkin vaikea julka­ista mitään. Jos sitä vielä kur­mote­taan korkeal­la arvon­lisäverol­la. myyn­ti las­kee lisää ja hin­to­ja on nos­tet­ta­va lisää ja niin edelleen. Jopa nol­lakan­ta olisi perusteltu.

Lisä kannatettavia ehdotuksia

Kiin­teistöveroa, eri­tyis­es­ti tont­ti­maan kiin­teistöveroa kan­nat­taa nos­taa. Niin kannattaa.

Hyv­in­voin­tialueille tulee antaa vero­tu­soikeus niin, että viimeiset eurot alue joutuu mak­samaan itse.

Säästökeinona indek­sien jäädy­tys vas­taa juus­to­höylää. Poli­it­tis­es­ti helpoin, mut­ta muuten epä-älylli­nen säästökeino.

Eläkeläis­ten osal­lis­tu­mista säästötalkoisi­in ei pidä toteut­taa indek­si­jäädy­tyk­sel­lä vaan raip­paveron koro­tuk­sel­la ja sen tulo­ra­jan alennuksella.

Pitäisi harki­ta, tulisiko pitkäaikaishoidon (van­hainkodit) hoit­o­mak­su­is­sa ottaa tulo­jen lisäk­si huomioon myös omaisu­us, kuten melkein kaikissa muis­sa mais­sa tehdään. Tästä taidan kir­joit­taa eril­lisen postauksen.

 

= = = =

Kaiken kaikki­aan hieno kir­ja. Parikin sen tek­i­jöistä on vähätel­lyt kir­jaa min­ulle. Aivan turhaan.