Site icon

Vihreät ja markkinatalous (1)

Per­jan­taina julka­isti­in eräi­den yksit­täis­ten markki­na­t­alous­myön­teis­ten sosi­aalilib­er­aalien vihrei­den man­i­festi, joka on suun­nat­tu kokoomuk­sen viimeisille sivistys­porvareille keho­tuk­sel­la luop­ua toiv­ot­ta­mas­ta tais­telus­ta kokoomuk­sen suun­nas­ta ja vai­h­taa vihreisi­in. Jos­sakin tämä tek­sti on liitet­ty min­u­un. Annoin nimeni käyt­töön kun sitä pyy­det­ti­in, mut­ta en ollut asi­as­sa aloit­teelli­nen enkä juuri osal­lis­tunut man­i­festin laadintaan.

Sinän­sä olen sitä mieltä, että kokoomuk­sen per­su­un­tu­misen ja muut­tumi­nen yhä leimallisem­min miesten puolueek­si, pitäisi tehdä vihreille helpok­si saa­da ääniä kokoomuk­ses­ta. Ei pitäisi tehdä kuin lait­taa haavi ulos ja kor­ja­ta satoa.

Tere Sam­man­lah­den kaltai­sista kokoomus­lai­sista ei tule koskaan vihre­itä ja parem­pi niin, mut­ta ennen kokoomuk­ses­sa oli niin san­ot­tu­ja sivistys­porvare­i­ta, jot­ka puo­lus­ti­vat myös sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta. He ovat nyt kodittomia.

Päätin kir­joit­taa jut­tusar­jan siitä, mik­si vihrei­den kan­nat­taa panos­taa markki­na­t­alouteen ja mik­si vihreät ovat markki­na­t­alouden edis­täjinä puh­da­sop­pisem­pia kuin kokoomus­laiset. Aihe ei ole min­ulle uusi. Olen kir­joit­tanut aiheesta blogillani ennenkin (esimerkik­si tässä). Vuon­na 1990 kir­joitin peräti kir­jan Vihreä markki­na­t­alous.

Aloi­ta siitä, mik­si päästö­jen hallinnas­sa hin­tao­h­jaus on parem­paa kuin hallinnolli­nen ohjaus.

Hin­tao­h­jauk­sel­la tarkoi­ta päästökaup­paa ja hait­tavero­ja.  Näi­den tehos­ta on kak­si vaku­ut­tavaa esimerkkiä, USA:n ja EU:n rikkipoli­ti­ik­ka ja EU:n kasvi­huonekaa­su­jen päästökaup­pa. Lisääkin men­estys­tari­noi­ta löy­tyy, mut­ta nämä ovat ne merkittävimmät.

1980-luvul­la maail­maa uhkasi rikkipäästö­jen tuot­ta­ma hap­pamoi­tu­mi­nen. Ongel­ma pystyt­ti­in selät­tämään, mis­tä moni on saanut aiheen sanoa, että pelot­telu kuolevil­la met­sil­lä oli alarmis­mia. Päästöt saati­in kuri­in ja ongel­ma voitet­ti­in. Huonos­ti olisi käynyt jos mitään ei olisi tehty. Ei siinä ollut mitään aihee­ton­ta alarmis­mia.  Palokun­ta tuli turhaan, kos­ka se sai tuli­palon sammumaan?

Yhdys­val­lois­sa rikkipäästöi­hin käytet­ti­in päästökaup­paa ja Euroopas­sa hallinnol­lista ohjaus­ta. Molem­mis­sa päästöt vähenivät suun­nilleen yhtä paljon, mut­ta se tuli Euroopas­sa neljä ker­taa kalli­im­mak­si. Yhdys­val­lois­sa kaikkien piti vähen­tää yhtä paljon, mak­soi mitä mak­soi. Yhdys­val­lois­sa yri­tyk­set saat­toi­vat leika­ta päästöjä tois­t­en puoles­ta, jos heil­lä oli siihen hal­pa keino.

Ilmastopäästö­jen vähen­tämisessä päästöt on jaet­tu Euroopas­sa kah­teen kori­in, päästökaup­pasek­tori­in ja taakan­jako sek­tori­in. Päästökaup­pasek­to­ril­la raha ratkaisee ja puli­nat pois, taakan­jako sek­to­ril­la vähen­nyk­set perus­tu­vat poli­it­tisi­in päätöksiin.

Taakan­jako sek­to­ril­la päätök­siä jokainen pyr­ki suh­muroimaan, jot­ta päästövelvoite ei osu­isi oma­lle kohdalle. Se toimi.

Vuodes­ta 1990 vuo­taan 2025 päästökaup­pasek­torin päästöt vähenivät Suomes­sa 66 % ja taakan­jako sek­torin päästöt vain 30 %. Perus­suo­ma­laiset valit­ta­vat, että turpeen polt­to oi kiel­let­ty ja nyt Orpon hal­li­tus on sitoutunut edis­tämään sitä(!) Ei sitä ole mitenkään kiel­let­ty, se ei päästökau­pan olois­sa vain yksinker­tais­es­ti kan­na­ta. Päästökaup­pa ei koske pieniä kat­tiloi­ta, ja niis­sä turpeen polt­to jatkuu van­haan tahtiin.

(Julk­isu­udessa tois­te­taan jatku­vasti, että Ruot­sis­sa turvet­ta kohdeltaisi­in toisin. Ihan saman päästökau­pan piiris­sä se siel­läkin on eikä turvet­ta sik­si Ruot­sis­sa polte­ta edes niin paljon kuin Suomessa)

Ympäristöverot ovat hyvä ympäristöpoli­ti­ikkaa ja täysin talous­teo­ri­an mukaisia (ulkois­t­en kus­tan­nusten hinnoittelu).

 

Exit mobile version