Lukukausimaksut ja pehmeä opintolaina

Tästä kir­joituk­ses­ta ei voi syyt­tää vihre­itä, kos­ka vihreät ovat voimakkaasti osoit­ta­neet ole­vansa eri mieltä siitä, mitä tässä esitän.

Olen samaa mieltä jok­seenkin kaikesta, mitä suuresti kun­nioit­ta­mani Vesa Vihriälä on esit­tänyt, eikä hänen esi­tyk­sen­sä yliopis­to­jen lukukausi­mak­su­ista tee poikkeusta. Minus­ta Suomeen pitäisi tul­la yliopis­toi­hin ja korkeak­oului­hin lukukausi­mak­sut, raho­jen pitäisi men­nä yliopis­toille raha seu­raa opiske­li­jaa ‑peri­aat­teessa ja lukukausi­mak­sut pitäisi rahoit­taa pehmeäl­lä opis­to­lainal­la, joka tulee mak­su­un vain, jos opiskeluin­vestoin­ti onnis­tuu niin että pää­tyy hyvätuloiseksi.

Art­tu Rin­ta­nen esit­ti Helsin­gin Sanomien yleisönosas­tossa 27.4. lukukausi­mak­su­jen sijas­ta yliopis­toille vero­tu­soikeut­ta valmis­tuneille opiske­li­joilleen. Veroa meni vain tietyn rajan yli menevistä tuloista ja vero­tus jatkuisi, kunnes ennal­ta määrät­tä mak­su on tul­lut mak­se­tuk­si. Kuu­lostaa hyvin samal­ta asial­ta, mut­ta on siinä pari pien­tä mut­ta merkit­tävää eroa.

Ilmainen opiskelu on tulonsiirto köyhiltä rikkaille

Koulu­tus on nyky­isin taas hyvin perin­nöl­listä. Tämä tarkoit­taa, että ilmainen opiskelu tukee lähin­nä vau­raiden per­hei­den lap­sia joista itses­täänkin tulee keskimäärin mui­ta parem­pit­u­loisia. Näin ollen koulu­tuk­sen ilmaisu­us on tulon­si­ir­to isos­sa kuvas­sa köy­hiltä rikkaille. Kek­sisin mon­ta hyvää vasem­mis­to­laista argu­ment­tia täl­laista vastaan.

Lukukausi­mak­su­ja on vas­tustet­tu sil­lä perus­teel­la, että ne pois­taisi­vat teo­reet­tisenkin mah­dol­lisu­u­den luokkanousu­un estäessään pien­i­t­u­lois­t­en per­hei­den las­ten opiskelun.

Eivät estä, jos siihen liitetään tämä pehmeä opin­to­laina, jota ei tarvitse mak­saa takaisin, ellei päädy hyvä­palkkaiseen työhön. Se on kun arpalip­pu, jos­ta saa rahat takaisin, ellei se voita.

Raha seuraa opiskelijaa

Yksi idea tässä jär­jestelyssä olisi, että yliopis­tot saisi­vat tulot lukukausi­mak­su­ista, jol­loin ne oli­si­vat vähem­män riip­pu­vaisia val­tion rahoista. Tämä tietysti vaikeut­taisi alue­poli­ti­ikan har­joit­tamista yliopis­to­jen kaut­ta, kos­ka opiske­li­joiden toiveet vaikut­taisi­vat siihen, mihin resurssit ohjau­tu­vat alueellisesti.

Samal­la vaikeu­tu­isi opin­to­jen mitoit­ta­mi­nen ennuste­tun tarpeen mukaan. Ei se tosin toi­mi nytkään, kos­ka kaikkia opiskelu­paikko­ja ei saa­da täyte­tyk­si ja toisaal­ta moni opiskelee ulko­mail­la.  Kovin vaikea on ennus­taa työvoiman tarvet­ta alako­htais­es­ti joskus 2070-luvulla.

8000 opiskelee ulkomailla

Rahal­la pääsee opin­nois­sa jonon ohi nytkin. Noin 8000 suo­ma­laista opiskelee tutk­in­toa jos­sain ulko­maises­sa yliopis­tossa. heistä 1500 opiskelee lääkärik­si. Yri­tyk­set rajoit­taa lääkäreik­si valmis­tu­vien määrää ovat tyssän­neet tähän. Nämä opin­not joutuu yleen­sä rahoit­ta­maan itse eikä mitään pehmeän opin­to­lainan kaltaista vaku­u­tus­ta saa.

Yleen­sä lähde­tään ulko­maiseen yliopis­toon, kos­ka suo­ma­laiseen ei ole päässyt, mut­ta yhä yleisem­pää on, että halu­taan maineikkaam­paan ulko­maiseen yliopis­toon, jot­ta saisi korkeata­soista ope­tus­ta.  Tämä ilmiö taitaa olla kas­va­maan päin, sil­lä yliopis­to­jen rahoi­tus­ta suh­teessa opiske­li­jamääri­in on jatku­vasti alen­net­tu. Tässäkin on iso eri­ar­voisu­u­den siemen

Eikö progressiivinen verotus riitä?

Jos korkeak­oulutet­tu­jen tulot ovat suurem­pia kuin muiden, eivätkö he mak­sa opin­nois­taan pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen kaut­ta? Tämä on sel­l­ainen vähän sinne päin ‑peruste.

Ensin­näkin raho­ja ei ole kor­vamerkit­ty korkeak­ouluille, joten se puoli uud­is­tuk­ses­ta jää toteu­tu­mat­ta.  Toisek­si kaik­ki hyvä­tu­loiset eivät ole korkeasti koulutet­tu­ja, jotkut  ovat vain fik­su­ja ja ahk­e­ria. He joutu­vat nyt taval­laan mak­samaan koulu­tuk­ses­ta, jota eivät ole saaneet.

Kol­man­nek­si aika suuri osa korkeak­oulute­tu­ista muut­taa ulko­maille ja vält­tyy näin mak­samas­ta. Tämä on ongel­mana myös Art­tu Rin­ta­lan esi­tyk­sessä. Laina seu­raa muut­ta­jaa, vero­tus ei seu­raa. Huolestut­ta­van moni korkeasti koulutet­tu muut­taa pois Suomesta.

Art­tu Rin­ta­lan esi­tys toimisi kau­pal­lisil­la ja teknil­lisil­lä aloil­la ja oikeusti­eteessä (ainakin tois­taisek­si) mut­ta ei human­is­tisil­la aloil­la, joil­la korkeak­oulu ei saisi raho­jaan takaisin. Raha seu­raa opiske­li­jaa ‑peri­aate ei toteutuisi