MM5: Palkat markkinaehtoisesti vai joukkovoiman tuloksena

Teol­lisu­u­den nousun alku­vai­heessa kesti pitkään, ennen kuin työläis­ten elin­ta­so alkoi nous­ta, vaik­ka teol­lisu­us­tuotan­to kehit­tyi nopeasti. Kos­ka tehtaiden port­tien ulkop­uolel­la oli töi­hin halu­avia joukoit­tain, ei ollut mitään syytä nos­taa palkko­ja. Kun työläisil­lä ei ollut tulo­ja, ei heil­lä ollut myöskään varaa ostaa tehtaiden tuot­tei­ta, mikä taas hidasti teol­lisu­u­den nousua. Virheel­lis­es­ti väitetään Hen­ry Fordin sanoneen, autote­htaan työn­tek­i­jöil­lä on olta­va varaa ostaa autoa, jot­ta auto­ja voitaisi­in myy­dä. Ford mak­soi kyl­lä mui­ta parem­paa palkkaa saadak­seen parhaat työläiset itselleen.

Lop­ul­ta kuitenkin työläis­ten tulota­so kään­tyi nousu­un, tehtaiden myyn­ti lisään­tyi, työläis­ten elin­ta­so nousi lisää ja tehtaiden myyn­ti lisään­tyi lisää.

On kak­si eri­laista tari­naa siitä, miten syn­tyi itseään ruokki­va kierre, joka kään­si elin­ta­son nousu­un. Toisen mukaan spi­raalin käyn­nistymi­nen joh­tui työväen­li­ik­keen joukkovoimas­ta, toisen palkko­jen nousu joh­tui ammat­ti­taitoisen työvoiman lisään­tyneestä kysyn­nästä. Työväen­li­ik­keen joukkovoima piti työt­tömät tehtaiden port­tien ulkop­uolel­la estääk­seen kil­pailun palkoilla.

Var­maankin molem­mat ovat osa totuudesta.

Ensim­mäisenä joka tapauk­ses­sa nousi osaav­im­man työn­väestön palkkata­so. Ei tarvit­tu joukkovoimaa pitämään heitä pois työ­paikol­ta, kos­ka heitä oli niin vähän. Marx ja Engels valit­ti­vat, että tämä työväen aris­tokra­tia hylkäsi työväen­li­ik­keen ja samais­tui por­varei­den etuihin.

Joka tapauk­ses­sa teol­lis­tu­mi­nen johti lop­ul­ta yleisen elin­ta­son huimaan nousuun.

Tasa-arvon onnela tuli ja meni

Suomes­sa oli 1980-luvun lop­ul­la käsit­tämät­tömän hyvä tilanne. Tulota­so oli nous­sut nopeasti ja melkein kaik­ki kel­pa­si­vat töi­hin. Tämän ansios­ta palkkaerot oli­vat kan­sain­välis­es­ti ver­rat­en pieniä ja työt­tömyys nykyti­laan näh­den todel­la pien­tä. Työe­htosopimuk­set pain­oi­vat tosi­asi­as­sa palkko­ja alaspäin estäen nais­val­tais­ten alo­jen palkko­jen nousun.

Sit­ten tuli 1990-luvun lama, joka rikkoi kaiken – tai niin sil­loin asia selitet­ti­in. Työt­tömyys nousi ennä­tysko­rkealle, mut­ta jäi korkeak­si, vaik­ka lama helpotti.

Sumalainen onnela olisi särkynyt ilman lamaakin ja Neu­vos­toli­iton hajoamista. Olin jo vuon­na ennus­tanu tul­van kir­jas­sani Ratkai­se­va aika. Automaa­tio tulisi vähen­tämään suorit­tavaa työtä ja vähem­män osaa­va työvoima ratio­nal­isoitaisi­in pois.

Erojen kasvu henkilökohtaisessa tuottavuudessa

Teknolo­gian ja automaa­tion kehi­tys on johtanut siihen, että yksinker­taisen, kaikille sopi­van perustyön määrä on vähen­tynyt. Kun palkko­jen pitäisi määräy­tyä mar­gin­aalisen tuot­tavu­u­den mukaan, tämä tarkoit­taa, että palkkaero­jen pitäisi kasvaa.

Kun kokoomus­laiset vas­tus­ti­vat 1950-luvul­la perusk­oulua sil­lä, että jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si, mis­tä saadaan väkeä suorit­tavaan työhön. Nyt pelkän perusk­oulun suorit­ta­neet eivät kel­paa töi­hin oikein mihinkään.

Muut­tuneeseen tilanteeseen voi vas­ta­ta voimis­tu­val­la joukkovoimal­la. Kun aikanaan työväen­li­ik­keen piti pitää tehtaisen port­tien ulkop­uolel­la jonot­ta­vat työt­tömät ulkop­uolel­la, nyt osa työvoimas­ta pitää työn­tää uud­estaan ulos. Jos mata­latuot­toisen työn hin­ta pide­tään korkeal­la, seu­rauk­se­na on työt­tömyy­den kasvu – on jo seurannutkin.

Min­un vakio­vas­tauk­seni on antaa palkko­jen läh­estyä markki­nae­htoisia palkko­ja ja kom­pen­soi­da tätä mata­la­palkkaisen työn tukemisel­la taval­la tai toisel­la. Sil­loin use­ampi pää­sisi töi­hin Tämä mata­la­palkkatu­ki tulisi kalli­ik­si, mut­ta ei nyky­poli­ti­ikan mukainen oli kymme­neen pros­ent­ti­in nou­se­va työt­tömyys sekään hal­vak­si tule. Lisäk­si se johtaa ikävi­in syrjäytymisongelmiin.

En ole ay-liik­keen joukkovoiman ystävä, kos­ka se on johtanut epäoikeu­den­mukaiseen palkkarak­en­teeseen. Toisil­la on vahvem­pi lakkoase kuin toisil­la. Kir­jas­ton­hoita­jien lakko ei ole mitään AKT:n lakkoon verrattuna.

AY-liik­keen vakio­vas­taus on, etteivät AKT:n tai paper­ili­iton palkanko­ro­tuk­set ole pois mui­ta palka­nsaa­jil­ta vaan pääo­mat­u­loista. Hyvä yri­tys, mut­ta tuskin usko­vat tähän itsekään. Ainakin samat etuoikeutetut alat halu­a­vat estää nais­val­tais­ten alo­jen palkankorotukset.

Väitän siis, että markki­nae­htoiset palkat oli­si­vat oikeu­den­mukaisem­pia, MUTTA VAIN JOS  pieni­palkkaisia tue­taan tulonsiirroilla.

En ole kaik­ista asioista eri mieltä istu­van hal­li­tuk­sen kanssa, mut­ta siitä ole, että se on sys­temaat­tis­es­ti pois­ta­mas­sa tukia pieni­palkkaiselta työltä, mikä tietysti johtaa rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den nousuun.

Lopetan tältä illal­ta tähän. Seu­raavis­sa osis­sa selvitän tarkem­min, mik­si markki­nae­htoiset palkat yhdis­tet­tynä mata­la­palkkatu­keen johtaisi korkeam­paan työllisyyteen.