Miten Suomi ajautui tarkkikseksi?

Malliop­pi­las, joka ärhen­teli Kreikalle ja Ital­ialle talouden huonos­ta hoi­dos­ta on nyt itse tarkkailu­lu­okalla. Val­tion­talous on ollut ali­jäämäi­nen 17 vuot­ta yhtäjaksoisesti.

Tärkein syy tähän on väestön ikään­tymi­nen: aiem­min poikkeuk­sel­lisen edullisen ikä­jaka­man muut­tumi­nen poikkeuk­sel­lisen epäedullisek­si. Kir­joitin tästä eloku­us­sa kir­joi­tus­sar­jan hyv­in­voin­ti­val­tion perään­tymis­su­un­nitel­man ensim­mäisessä jak­sos­sa otsikol­la mikä on ongelma. 

Tuon kir­joituk­sen keskeinen sisältö on tässä tekstissä:

Kun vuon­na 1988 sataa työikäistä kohden oli 63 elätet­tävää ei-työikäistä, on heitä nyt 78. Muu­tos on dra­maat­ti­nen. Suomes­sa on noin 2,6 miljoon­aa työl­listä. Hei­dän taakkanaan on siis noin 390 000 elätet­tävää enem­män kuin olisi vuo­den 1988 luvuil­la. Jos laskemme, että työikäis­ten taakkaa helpotet­taisi­in vähen­tämäl­lä jokaista sataa elätet­tävää kohden 50 opet­ta­jaa tai muu­ta työn­tek­i­jää julkiselta sek­to­ril­ta, vähen­nys­tarve olisi noin 200 000 henkeä.

Tilanteessa ei ole mitään yllät­tävää. Ei ollut vaikea ennus­taa, minkä ikäisiä ovat vuon­na 2025 ne, jot­ka oli­vat vuon­na 1990 35-vuo­ti­ai­ta. Eläke­jär­jestelmä on ottanut tämän huomioon, mut­ta julk­i­sista menoista ja tuloista vas­tu­us­sa ole­vat eivät ole. Katse ei ole ollut tarpeek­si kaukana, eivät äänestäjätkään olisi siitä palkin­neet. Niin kuin tuos­sa kir­joituk­ses­sa sanoin, tuot­tavu­u­den nousu ei ole ratkaisu ongel­maan kuin pieneltä osalta. Tuot­tavu­u­den noustes­sa nou­se­vat myös palkat ja suurin osa tulon­si­ir­roista. Vain tuot­tavu­u­den nousu julk­i­sis­sa palveluis­sa aut­taisi – siis että esimerkik­si opet­ta­jat opet­taisi­vat nopeam­min tai luokkakoot oli­si­vat isom­pia. Tämän lisäk­si aut­taisi työl­lisyy­den nousu. Se onkin pitkässä juok­sus­sa nous­sut vaik­ka onkin laskenut täl­lä hal­li­tuskaudel­la. Taite­tun indeksin ansios­ta tuot­tavu­u­den nousu helpot­taisi mak­sus­sa ole­vien eläkkei­den taakkaa. Kasvun pysähtymi­nen tulee kalli­ik­si eläkejärjestelmällemme.

Kos­ka demogafista kri­isiä ei ollut vaikea ennus­taa, olisi julk­isten meno­jen kanssa pitänyt olla pidät­tyväi­nen. Tämän laimin­lyömis­es­tä voidaan syyt­tää kaikkia 2000-luvun hallituksia.

Van­ha tilas­toti­eteen opet­ta­jani Leo Törn­qvist sanoi, että hitaat tren­dit ovat vaar­al­lisimpia, kos­ka koskaan ei ole aika puut­tua niihin. Suomen viimeisen 35 vuo­den poli­ti­ik­ka osoit­taa tämän oikeaksi.

Valtiontalouden tarkastusviraston outo laskelma

En pitänyt Marinin/Rinteen hal­li­tuk­sen lop­pua­jan löysästä rahankäytöstä, mut­ta senkin korostamises­sa voisi pysyä kohtu­udessa. Tulon­si­ir­to­jen lak­isääteiset indek­siko­ro­tuk­set eivät ole menon­lisäyk­siä, vaik­ka ne onkin sel­l­aisik­si las­ket­tu val­tio­talouden tarkas­tusvi­ras­ton kohu­laskel­mas­sa. Indek­sien jäädyt­tämi­nen olisi säästö. Jos pitää lak­isääteisiä indek­siko­ro­tuk­sia holtit­tomana rahankäyt­tönä, holtit­tomin on ollut eläke­jär­jestelmä, jos­sa indek­siko­ro­tuk­set ovat olleet 2020-luvul­la yhteen­sä 20 %, mihin haaskau­tuu vuosi­ta­sol­la kahdek­san mil­jar­dia euroa.

Eräs Marinin hal­li­tuk­sen min­is­teri kuvaili hal­li­tuk­sen käytän­töjä niin, että aina, kun hal­li­tuk­ses­sa tuli jokin kri­isi– ja niitä tuli koko ajan – riita ratkaisti­in lapi­oimal­la rahaa Suomen Keskus­tan kan­nat­ta­jille. Keskus­tan maine tarkan rahan poli­ti­ikan vaal­i­jana on vähin­täänkin kyseenalainen.

Edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana oli viimeistään pitänyt nähdä, että läh­estymme demografista kri­isiä, jon­ka vuok­si meno­ja on hillit­tävä. Mut­ta niin olisi pitänyt ymmärtää kaikkien tämän vuosi­tuhan­nen hal­li­tusten aikana, kos­ka ikään­tymisen ennus­t­a­mi­nen on helppoa.

Väestön ikään­tymi­nen ei lisää vain eläke­meno­ja. Se lisää myös rahan käyt­töä van­hus­ten hoitoon. Samal­la kun työikäisen väestön määrä on kään­tynyt lasku­un, hoito­henkilökun­nan määrä on nous­sut merkit­tävästi. Tämä ei ole men­nyt kaik­ki van­hus­ten­huoltoon, mut­ta suuri osa on mennyt.

[LISÄYS Tilas­tokeskuk­ses­sa työsken­televä poikani joh­dat­ti min­ut tilas­toon Julk­isy­hteisö­jen  menot tehtävit­täin. Siitä muokkasin oheisen graafin van­hu­ud­es­ta aiheutu­vista menoista suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen. Ne ovat kaksinker­tais­tuneet suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen 22 vuodessa.]

Kaiken kaikki­aan van­huk­si­in liit­tyvät menot ovat kas­va­neet niin, että muiden julk­isten meno­jen brut­tokansan­tuo­teo­su­us ei ole kas­vanut. Ei tässä ole mitenkään siis törsät­ty. Rahat vain ovat lop­pu, kos­ka van­hu­ud­es­ta aiheutu­vien meno­jen kasvulle ei ole tehty tilaa.

Taloudelliset takaiskut rasittavat

 

Taloudel­lakaan ei ole men­nyt hyvin.

Henkeä kohden BKT ei ole kas­vanut, mut­ta työikäistä suo­ma­laista kohden on kasvanut.

20 vuodessa Suomes­ta on lop­punut matka­puhe­lin­ten tuotan­to kokon­aan ja pain­opa­perin tuotan­to läh­es kokon­aan. Ei se voi olla vaikut­ta­mat­ta. Tur­is­min puolel­la venäläis­ten ja aasialais­ten tur­istien kato on näkyvä ilmiö, eri­tyis­es­ti tääl­lä Helsingissä.

Teol­lisu­utemme tuotan­torakenne on ongel­ma. Olemme erikois­tuneet taan­tuville ja suh­dan­neherkille aloille, kuten investoin­ti­hyödykkei­den tuotan­toon. Pro­tek­tion­is­min aikakaudel­la tämä on selvä uhka. Tämä Suomen rooli taitaa olla neu­vos­tokau­pan peru­ja. Trendikkäät kulu­tus­tuot­teet oli­si­vat kan­nat­tavampia, mut­ta sitä pitäisi alkaa rak­en­taa koulu­tuk­ses­ta alka­en. Aal­to-ylip­is­tossa on taideaineitakin, mut­ta eivät ne ole oikein hedelmöit­täneet insinöörien aikaansaan­nok­sia. Kaup­pa siir­tyy net­ti­in ja net­tikau­pas­sa Suomen roo­lik­si on jäänyt tuot­taa pahvi tavaran ympärille.

Tarvitsemme hyviä maahanmuuttajia

Olen piirtänyt tuos­sa kir­joituk­ses­sa ole­van kuvan demografis­es­ta huolto­suh­teesta niin, että siinä on erotel­tu toi­sis­taan ulko­maalais­taus­taiset ja suo­ma­lais­taus­taiset. Tämän mukaan vuo­teen 2024 men­nessä maa­han­muut­to on laskenut demogafista huolto­suhdet­ta (lapset ja vanhukset/työikäiset) viidel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä, kos­ka maa­han­muut­ta­jat pain­ot­tuvat työikäisi­in. Maa­han­muu­ton tarve koros­tuu run­saan kymme­nen vuo­den kulut­tua, kun rom­ah­tanut syn­tyvyys alkaa näkyä työikäis­ten määrässä.

Kos­ka maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jat sanovat sen kuitenkin, sanon itse, että vaik­ka maa­han­muut­ta­jat ovat paran­ta­neet demografista huolto­suhdet­ta, hei­dän työt­tömyyten­sä on sik­si yleistä, että ela­tus­suhdet­ta (työlliset/ei työl­liset) he eivät paran­na. Vuon­na 2024 työl­lis­ten osu­us maa­han­muut­ta­jista (kaik­ki ikälu­okat huomioiden) oli suun­nilleen sama kuin koti­maisia kieliä puhuvil­la, kos­ka korkeampi työt­tömyys mitätöi edel­lisen ikä­jakau­man vaiku­tuk­sen. Suomes­sa ole­vista maa­han­muut­ta­jista suuri osa tul­lut maa­han human­itäärisin perustein. Hei­dän työl­lisyyten­sä on heikko, kun se työperäisil­lä maa­han­muut­ta­jil­la on korkea. Monil­ta human­itäärisin perustein maa­han tulleil­ta on työn­teko kiel­let­ty, mikä ei voi olla vaikut­ta­mat­ta hei­dän työllisyysasteeseensa.

Viime aikoina maa­han­muu­tos­ta työperäi­nen maa­han­muu­ton osu­us on kas­vanut huo­mat­tavasti, joten maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysaste on kohoa­mas­sa nopeasti.

Suo­mi tarvit­sisi kipeästi ”hyviä” korkeasti koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. Jostain syys­tä Orpon hal­li­tus tor­juu juuri heitä. Kun kaikkien maa­han­muut­ta­jien olosta tehdään ikävää, voimakkaim­min se vaikut­taa tietysti niihin, jot­ka ovat ter­ve­tullei­ta mihin maa­han hyvän­sä. Tämä on Orpon hal­li­tuk­selta kallis virhe. Ei ehkä tahalli­nen, mut­ta kuitenkin kallis.

Sakset ovat väärissä käsissä

Kir­joituk­ses­sa Talouselämä-lehdessä sanoin, että kel­lä sak­set, sil­lä val­ta. Minä olen käyt­tänyt eniten val­taa, kun tehti­in Lip­posen ensim­mäisen hal­li­tuk­sen säästöjä. Jos niitä säätöjä olisi ollut tekemässä aivan eri­lainen poruk­ka, Suomes­ta olisi tul­lut hyvin toisen­lainen. Sik­si olen harmis­sani, että näitä säästöjä on nyt tekemässä pahik­set , joiden yhteiskun­nal­liset pyrkimyk­set ovat min­un silmis­säni pimeitä.  Syy on niiden hyvis­ten, jot­ka kieltäy­tyivät tästä taakas­ta. Juuri sik­si min­ua har­mit­taa Marinin hal­li­tuk­sen aika. Heil­lä olisi ollut tilaisu­us pelas­taa maa.

= = = =

Blo­giani seu­raav­ille tässä tek­stis­sä on paljon van­han ker­taus­ta. Aika muo­top­uoli olisi tästä tul­lut, jos olisin jät­tänyt pois kaiken, jos­ta olen kir­joit­tanut aiemmin.