Ilmastonmuutos voikin viilentää Suomen tundraksi

Koulus­sa opin 60 vuot­ta sit­ten, että Suomen leu­to ilmas­to johtuu Golf-vir­ras­ta. Sen seu­rauk­se­na puo­let 60-lev­eyspi­irin sisäpuolel­la asu­vista ihmi­sistä – etelässä ja pohjoises­sa – on suo­ma­laisia. Kanadas­sa ja Siperi­as­sa noin pohjoiset alueet ovat asuinkelvo­ton­ta tun­draa. Eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la 60 lev­eyspi­irin sisäpuolel­la – siis käytän­nössä Etelä­man­tereel­la – ei asu vak­i­tuis­es­ti juuri kukaan; en tiedä, onko siel­lä edes yhtään koulua.

Kun sain ilmas­to­herä­tyk­sen joskus 1960-luvun lop­ul­la, puhuin paljon Golf-vir­ran pysähtymis­es­tä ja siitä, että Suomelle ilmas­ton­muu­tos saat­taakin tarkoit­taa  läm­pen­e­misen sijas­ta kylmen­e­mistä. Tuo­hon aikaan merivir­to­ja ei osat­tu oikein mallintaa eikä oikein selit­tää ilmiötä, joka oli Pohjois-Euroopalle niin elin­tärkeä.  Mon­et tutk­i­jat varoit­ti­vat, että ilmas­ton­muu­tos voisi ”pysäyt­tää Golf-virran”.

Sit­tem­min nämä puheet vähenivät ja Pohjois-Euroopan viilen­e­misen toden­näköisyys las­ki alle kymme­nen pros­entin. Aika iso ris­ki sekin. Opin myös, että koulus­sa opit­tu käsite Golf-vir­ta oli raju yksinker­tais­tus Suomea läm­mit­tävistä Atlantin merivir­roista. Nyky­isin puhutaan AMOC:ista, joka tuo läm­mintä vet­tä Etelä-Atlantil­ta pohjoiseen- tai monikos­sa AMOC-vir­roista. Tähän merivir­to­jen mon­imutkaiseen kokon­aisu­u­teen kuu­luu myös se koulus­sa opetet­tu Golf-vir­ta, joka siirtää läm­pöä itään kohti Pohjois-Eurooppaa.

En minäkään enää puhunut pitkään aikaan Suomen kylmen­e­mis­es­tä kuin korkein­taan jonkin­laise­na esi­tyk­sen sivujuonteena.

Viime vuosi­na merivir­to­jen mallintamises­sa on päästy eteen­päin. Samal­la ske­naar­i­ot Pohjois-Euroopan viilen­e­mis­es­tä ovat herän­neet uud­estaan eloon. Niin san­ot­tu keikah­dus­piste voisi olla niinkin aikaisin kuin 10 tai 20 vuo­den päässä. Se ei tarkoi­ta, että Suo­mi tuol­loin viilen­ty­isi välit­tömästi, mut­ta tarkoit­taa, että kehi­tys­tä ei voisi sen jäl­keen enää pysäyttää.

Helsin­gin Sanomis­sa merivir­tatutk­i­ja Ste­fan Rahm­storf esit­ti min­un näkemistäni tois­taisek­si pes­simistisim­män näke­myk­sen. Sen mukaan keikah­dus­piste tulisi täl­lä vuo­sisadal­la 37 pros­entin toden­näköisyy­del­lä, jos ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen pystytään rajoit­ta­maan keskimääräiselle päästöpolulle. Poli­it­ti­nen kehi­tys – ei vain Suomes­sa ja Yhdys­val­lois­sa vaan useim­mis­sa Euroopan mais­sa – on sel­l­ainen, että toden­näköis­es­ti ilmas­ton annetaan läm­metä rauhas­sa, jol­loin päädytään korkealle päästöpolulle. Sil­loin keikah­dus­piste ajoit­tuu täl­lä vuo­sisadalle 70 pros­entin todennäköisyydellä.

Pohjois-Suomen kiin­teistöil­lä olisi vielä joitakin vuosikym­meniä käyt­töar­voa, mut­ta myyn­ti- ja vaku­usar­vo katoaisi­vat heti, kun keikah­dus­piste olisi ohitet­tu ja ilmas­ton merkit­tävä kylmen­e­m­i­nen olisi varmaa.

Kuin­ka merkit­tävästi ilmas­to Suomes­sa kyl­menisi? Talviläm­pötilois­sa puhutaan jopa kym­menistä asteista. Onhan Siperi­as­sakin 50 pakkasastet­ta aivan nor­maali luke­ma. Kesäläm­pöti­lat lask­i­si­vat vain vähän.  Mitään tarkkaa mallinnus­ta tästä ei ole tehty eikä ilmeis­es­ti pystytä tekemäänkään. Olo­suh­teet muut­tuisi­vat niin radikaal­isti, ettei tarkkaa kuvaa lop­putu­lok­ses­ta syn­ty­isi. Pohjois-Suo­mi voitaisi­in kir­ja­ta menete­tyk­si, mut­ta miten kävisi Kes­ki-Suomen tai esimerkik­si Tam­pereen seudun?

Maat­alout­ta Suomes­sa tuskin kan­nat­taisi har­joit­taa – ei ainakaan Jyväskylän pohjoispuolella.

Samanaikaises­ti maa­pal­lo jatkaisi kuumen­e­mis­taan, mikä kom­pen­soisi Golf-vir­ran tuo­man läm­mön mene­tys­tä osit­tain, mut­ta Suomes­sa ilmeis­es­ti vain osit­tain. Jos maa­pal­lo kuumenisi niin paljon, että se kom­pen­soisi merivir­to­jen mene­tyk­sen kokon­aan, Suo­mi ei tyh­jenisikään vaan täyt­ty­isi ääriään myöten. Eli­nolot Etelä-Euroopas­sa kävi­sivät sietämät­tömik­si, Afrikas­ta nyt puhu­mat­takaan. Sama AMOC, joka läm­mit­tää pohjoista, jäähdyt­tää päivän­tasaa­jan seutua.

Vaik­ka Kes­ki-Euroop­paa viilen­e­m­i­nen ei koskisi niin rajusti kuin meitä, siel­läkin sääolot muut­tuisi­vat merkit­tävästi ja maat­alouden edel­ly­tyk­set saat­taisi­vat muut­tua paikallis­es­ti merkit­tävästikin satei­den siirtyessä.

Miksi tästä puhutaan niin vähän?

Tässä on uhat­tuna koko Suomen tule­vaisu­us. Mik­si tästä puhutaan niin vähän? Ymmärtävätkö perus­suo­ma­laiset, kuin­ka epäisän­maal­lista hei­dän ilmastopoli­ti­ikan vas­tus­tuk­sen­sa on?

Investoin­nit kiertävät Suomen kaukaa. Se saat­taa liit­tyä maariski­in. Yht­enä syynä voi olla pelko, että Trump vai­h­taa Suomen Putinin kanssa Grön­lan­ti­in tai johonkin muuhun, mut­ta voi syynä olla pelko Suomen muut­tumis­es­ta tun­drak­si. Vaik­ka useim­mat yri­tysjo­hta­jat eivät ole innokkai­ta ilmas­ton­suo­jeli­joi­ta, kyl­lä he ilmas­toa­sioi­ta seuraavat.

Merk­it­see­hän odotet­tavis­sa ole­va kylmen­e­m­i­nen meil­lä aivan järkyt­tävää maariskiä.