Suomen kaivospolitiikka on lyhytnäköistä ja epäisänmaallista

Olemme jok­seenkin ain­oana maana maail­mas­sa julk­ista­neet, että maaperämme rikkaudet ovat koko maail­man yhteistä omaisu­ut­ta. Kaikil­la maail­man kaivosy­htiöil­lä on oikeus perus­taa kor­vauk­set­ta kaivos Suomeen.

Joskus ennen kaivos sen­tään työl­listä paljon, mut­ta ne ajat ovat men­neisyyt­tä. Robot­it tekevät sen halvem­mal­la. Niin­pä, kun joku ulko­mainen yhtiö tulee Suomeen, siitä ei jää Suomeen paljon muu­ta kuin hait­to­ja. Hesaris­sa oli vähän aikaa sit­ten jut­tu siitä, kuin­ka kaivosy­htiöt uhkaa­vat tul­la kesämökkien naa­pureik­si, jol­loin kesämök­ki on tietysti käyt­tökelvo­ton eikä mitään kor­vauk­sia makseta.

Suomen kaivospoli­ti­ikkaa on ver­rat­tu Kon­goon. Ver­taus on epäreilu, sil­lä Kon­gos­sa kaivosy­htiö joutuu sen­tään mak­samaan 10 %  veroa kai­vok­sen tuo­to­s­ta. On meil­läkin nyt mitätön kaivosvero, 0,6 % met­allin vero­tusar­vos­ta. Sen tuo­tok­si on arvioitu 5 miljoona euroa vuodessa, eli ei mitään. Jopa Kon­gos­sa se on siis yli 16-kertainen.

Oikeus perus­taa kaivos Suomeen menee ohi kaikkien muiden oikeuk­sien. Kai­vok­sen tuot­ta­maa hait­taa ei ver­ra­ta mitenkään sen tuot­ta­maan hyö­tyyn, vaan aina jos hyödyt ylit­tävät kus­tan­nuk­set, kaivos kan­nat­taa perus­taa, vaik­ka sen tuot­ta­ma hait­ta ylit­täisi hyödyt moninker­tais­es­ti. Mitähän tapah­tu­isi, jos jokin kanadalainen yhtiö tek­isi val­tauk­sen Kolin kansal­lis­maise­maan? Val­taus­ta ei tosin voi enää tehdä ase­makaavoite­tulle alueelle. Helsin­gin Senaat­in­to­rille ei siis kaivoskuilua ole tulossa.

Mitään kor­vauk­sia ei Suomelle kai­vok­sista mak­se­ta. Kun esi­in­tymä on tyhjä, yhtiö pois­tuu maas­ta jät­täen jäl­keen­sä pilatun maise­man ja suuria ympäristöon­gelmia. Jokin muodolli­nen vaku­us on asetet­ta­va jälkien siivoamista varten, mut­ta se ei käytän­nössä riitä mihinkään.

Suo­ma­laisil­la on liian kova kiire tyh­jen­tää maankuoremme sen rikkauk­sista. Ylikansal­lisil­la kaivosy­htiöil­lä on sel­l­aista osaamista malminetsin­nässä, jota suo­ma­laisil­la ei ole. Sik­si ne löytävät Suomes­ta malmioi­ta ennen suo­ma­laisia. Tietysti osaami­nen lev­iää ja ennen pitkään Geolo­gian tutkimuskeskus löytäisi samat esi­in­tymät. Sinä aikana mal­mi odot­taisi maas­sa koske­mat­tomana. Kun suo­ma­laiset ovat malmion löytäneet, se pitäisi huu­tokau­pa­ta ja siihen huu­tokaup­paan saisi­vat osal­lis­tua tietysti kaik­ki. Sel­l­aista malmio­ta ei avat­taisi, jon­ka taloudelli­nen arvo on vähäi­nen mut­ta kai­vok­sen hai­tat suuret. Ei siis kaivos­ta Kolille.

Tämä mei­dän lupauk­semme antaa maaperämme rikkaudet ilmaisek­si löytäjälle ei juuri nyt mak­sa maallemme paljoakaan, kos­ka kovin arvokkai­ta esi­in­tymiä ei ole, mut­ta entä jos Suomes­ta yhtäkkiä löy­ty­isi maail­man­lu­okan malmiesi­in­tymä, jon­ka arvo liikkuisi sadois­sa mil­jardeis­sa? Sil­loin ei voi kuin kat­ua. Ukrainan tun­netut esi­in­tymät arvioidaan 500 mil­jardin dol­lar­in arvoisiksi.

Uudessa diilipo­h­jaises­sa maail­mas­sa kan­nat­taa olla hie­man itsekkäämpi, etten sanoisi isänmaallisempi.