Miksi en kannata Mykkäsen ajatusta sähkönkuluttajien subventoimasta ydinvoimalasta

Olen itsekin aikoinaan pähkäil­lyt ongel­maa, jota Kai Mykkä­nen yrit­tää ratkaista sub­ven­toidul­la ydin­voimalal­la, jon­ka sub­ven­tion sähkön käyt­täjät maksaisivat.

Sähkön kysyn­tä ja tar­jon­ta on Suomes­sa jous­tam­a­ton­ta eli molem­mat reagoi­vat hin­taan laiskasti. Sen takia Suomes­sa tarvi­taan suuria hin­tavai­htelu­ja sopeut­ta­maan kysyn­tää ja tar­jon­taa toisiinsa.

Pähkäilin aikanaan, että kulut­ta­jien kan­nat­taisi muo­dostaa osu­uskun­ta, jon­ka han­kkii huip­pu­voimaloi­ta leikkaa­maan hin­tapi­ikke­jä. Se mak­saa, mut­ta vielä enem­män mak­sa­vat nuo hin­tapi­ik­it. Niin aikakin luulin.

Osu­uskun­taa ei tietenkään perustet­taisi, vaan pystytet­täisi­in kap­a­siteet­ti­markki­na samaan tapaan kuin Venäjäl­lä.  Kulut­ta­jien mak­set­tavak­si sekin koi­tu­isi, kuten se koituu Mykkäsen ehdotuksessakin.

Ydinvoimala ei sovellu sähkönkulutusta tasaamaan

Mykkä­nen halusi kiin­nit­tää tämän tur­vaa­van kap­a­siteetin nimeno­maan ydin­voimaan, kun taas min­un ajatuk­se­nani oli antaa markki­noiden ratkaista. Markki­nat tuskin pää­ty­i­sivät ydin­voimaan, sil­lä tasaista tehoa tuot­ta­va ydin­voimala on huono tasaa­maan sään mukaan vai­htel­e­vaa sähkön­tuotan­toa. Jokin kiin­teiltä kus­tan­nuk­sil­taan hal­pa ja hel­posti säädet­tävä olisi luon­te­vampi – siis jokin, joka olisi läh­es ison ydin­voimalan vastakohta.

Min­ut saati­in vaku­ut­tumaan, että olen väärässä. Kos­ka huip­pute­hoa tarvit­taisi­in vain har­voin, sen ener­gia tulisi kohtu­ut­toman kalli­ik­si, vaik­ka voimala olisikin investoin­tikus­tan­nuk­sil­taan hal­pa. Kulut­ta­jille tulisi halvem­mak­si vain mak­saa niitä huip­puhin­to­ja, kos­ka ei niitä kovin usein jou­tu­isi mak­samaan. Huip­puhin­nat myös houkut­telisi­vat markki­noi­ta tuot­ta­maan ongel­maan ratkaisuja.

Huip­puhin­to­jen tasaamiseen on paljon halvem­pia keino­ja. Ne eivät ole vielä laa­jas­sa mit­takaavas­sa tar­jol­la, mut­ta ovat pian, paljon Mykkäsen ydin­voimalaa nopeam­min. Niitä ei kuitenkaan syn­ny ilman hintavaihteluja.

Tuotannon ja kysynnän hintajoustoa pitää lisätä

Suurten hin­tavai­htelu­jen syynä on kysyn­nän ja tar­jon­nan heikko hin­ta­jous­to. Hin­ta­jous­to­ja siis pitää lisätä. Olisi parem­pi, jos kaik­ki kulut­ta­jat ostaisi­vat pörssisähköä, sil­lä eihän taloudel­lista moti­ivia ajoit­taa sähkön kulu­tus­ta ole, jos oman sähkön hin­ta on vakio. Yhä use­ampi kulut­ta­ja onkin oival­tanut, että pörssisähkö tulee pitkän päälle halvemmaksi.

Mitä use­ampi ostaa pörssisähköä, sitä isom­mat markki­nat on kodin automati­ikalla, joka kään­tää lykät­tävis­sä ole­van sähkön kulu­tuk­sen pois kalli­il­ta tun­neil­ta tai jatkos­sa pois kalli­il­ta vart­ti­tun­neil­ta. Itse kaipaisin täl­laista automati­ikkaa kylpy­huoneen lat­tialäm­mi­tyk­seen. Vart­ti­tun­niksi voi sulkea jopa pakas­ti­men- siis antaa automaatin sulkea.

Melkein kaik­ki kaukoläm­pöy­htiöt ovat investoi­neet sähkökat­tiloi­hin. Ne tekevät siis kaukoläm­pöä sähköl­lä sil­loin, kun sähkö on läh­es ilmaista. Tämä lisää huo­mat­tavasti hin­ta­jous­toa, mut­ta lähin­nä tuulivoiman kan­nat­tavu­ut­ta leikkaa­mal­la nol­lahin­taisia tun­te­ja pois. Met­sääkin säästyy.

Akut voivat ratkaista koko asian

Akut ovat osoit­tau­tuneet jo nyt hyvin kan­nat­taviksi sähköy­htiöille. Parhaim­mil­laan ne ovat tuulipuis­to­jen yhtey­dessä. Ne joutu­vat osta­maan puut­tuvan sähkön hyvin kalli­il­la reservi­markki­noil­ta, jos sääen­nuste ei ole pitänyt paikkansa eikä tuulekaan niin paljon kuin piti. Akut ovat jo niin edullisia, että niitä kan­nat­taa käyt­tää myös taval­lista pörssin hin­tavai­htelua vastaan.

Merkit­tävä akkuka­p­a­siteet­ti on sähköau­tois­sa. Yksit­täi­nen autoil­i­ja ei voi käytä kaup­paa pörssis­sä, mut­ta iso toim­i­ja voi yhdis­tää suuren määrän eri puolel­la ole­vien auto­jen akku­ja yhteen ja myy­dä sähköä, kun hin­ta on korkea ja ostaa, kun se on hal­paa. Suomes­sa on vas­ta satatuhat­ta täyssähköau­toa, mut­ta kymme­nen vuo­den kulut­tua var­maankin jo yli puoli miljoon­aa. Niiden akuis­sa on todel­la suuri kap­a­siteet­ti. Mykkäsen ydin­voimala ei valmis­tu kymme­nessä vuodessa.

On monia muitakin tapo­ja varas­toi­da sähköä, kuuma hiek­ka esimerkik­si. Jonkin hyvin paina­van asian nos­t­a­mi­nen hal­val­la sähköl­lä ja laskem­i­nen sähköä tuot­taen alas kalli­in sähkön aikana esimerkiksi.

Mut­ta ei kan­na­ta veika­ta voit­tavaa tekni­ikkaa vaan antaa markki­noiden ratkaista

Ydinsähkö on kallista

Mykkäsen mukaan ydin­voimalalle on taat­ta­va vähin­tään 70 euron tulot megawat­ti­tun­nil­ta. Se on osa­puilleen uudel­la ydin­voimalal­la tuote­tun sähkön omakus­tan­nush­in­ta. Tuulisähkön tuotan­tokus­tan­nus on alle puo­let tästä. Kulut­ta­jalle on tut­taval­lisem­paa kilo­wat­ti­tun­ti­hin­ta arvon­lisäverol­lise­na: 8,8 sent­tiä ilman siir­tomak­sua ja sähköveroa. Pörssisähkö on suurim­man osan ajas­ta tätä halvempaa.

Kos­ka ydin­sähkön hin­ta koos­t­uu lähin­nä vain kiin­teistä kus­tan­nuk­sista, sen tuot­ta­ma sähkö tulee selvästi kalli­im­mak­si, jos  voimala on käytössä vain osan ajas­ta. Jos esimerkik­si käyt­töaikaa on vain puo­let, tuotan­tokus­tan­nus onkin jotain 140 euron paikkeil­la, mikä on todel­la paljon. Mykkäsen tarkoituk­se­na ilmeis­es­ti olisi, että ydin­voimala tuup­paisi sähköä verkkoon tarvi­taan sitä tai ei, mut­ta hyö­tyä on vain sähköstä, jota tarvi­taan. Puo­let ajas­ta on hyvä arvio, mut­ta voi olla selvästi allekin. Ydin­voimalan tuot­ta­man hyödyl­lisen sähkön hin­ta on siten korkea.

Mykkäsen ehdo­tuk­ses­sa on kak­si ongel­maa: Ensik­sikin se nos­taisi sähkön keski­hin­taa, kos­ka tuo sub­ven­tio tulee niin kalli­ik­si ja toisek­si markki­nat hoitaisi­vat asian paljon ennen kuin Mykkäsen ydin­voimala käyn­nisty­isi joskus 2040-luvul­la. Siinä välis­sä se vaikeut­taisi ongel­maa, sil­lä markki­nat ottaisi­vat huomioon tiedon tulev­as­ta ydin­voimalas­ta, mikä heiken­täisi pyrkimyk­siä lisätä kysyntäjoustoa.

Elektrolyyseri ei piittaa hintavaihteluista vaan keskihinnasta

Mykkä­nen perusteli ydin­vo­m­i­alan tarvet­ta sil­lä, että vihreän siir­tymän investoin­nit, siis lähin­nä vetyä tuot­ta­va elek­trolyy­ser­it tarvit­se­vat tasaista sähköte­hoa eivätkä voi säätää tuotan­toaan sään mukaan.

Jos käyt­tää tasaista tehoa, on kiin­nos­tunut vain sähkön keski­hin­nas­ta, ei sen vai­htelus­ta. Jos sub­ven­toitu ydin­voimala lisää sähkön keski­hin­taa, vaik­ka se vähen­tääkin hin­nan vai­htelua, se heiken­tää elek­trolyy­serei­den kan­nat­tavu­ut­ta. Vai onko Mykkäsen tarkoi­tus, että teol­lisu­us ei osal­lis­tu­isi sub­ven­tion kustannuksiin?

Sähköläm­mit­täjä voi ajatel­la asian toisin, kos­ka läm­mi­tys­tä tarvi­taan enem­män sil­loin kun kylmää ja sähkö on kallista. Tosin sähköy­htiöt ottanevat kuitenkin tämän huomioon kiin­teähin­taista sähköä hin­noitel­lessaan, joten kiin­teähin­taiset sopimuk­set ovat epäedullisia.

Voi myös johtaa nykyisen kapasiteetin alasajoon

Mykkäsen aja­tus ei ehkä edes aut­taisi huip­puhin­to­ja lainkaan niin kuin hän kuvit­telee. Suomes­sa on nyt huip­puhin­to­ja odot­ta­mas­sa käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan kalli­ita suu­rite­hoisia voimaloi­ta, esimerkik­si Hele­nil­lä Vuosaa­res­sa 600 MW kaa­su­voimaa. Niiden ylläpi­to on epäit­sekästä, kos­ka käyt­tö­tun­te­ja tulee vähän, mut­ta kulut juok­se­vat koko ajan. Mykkä­nen saat­taa saa­da yhtiöt luop­umaan näi­den kalli­iden voimaloiden ylläpidosta.

Entä huoltovarmuus?

Sähkön­tuotan­nos­samme on otet­ta­va huomioon myös huolto­var­muus. Voivathan meil­lä voima­jo­hdot yllät­täen katke­ta kuin kaapelit Itämerel­lä. Tähän tarvit­see varautua ja se vaatii rahaa, mut­ta siihenkin suuri ydin­voimala muiden vierel­lä sovel­tuu mah­dol­lisim­man huonos­ti. Jos voima­l­in­ja alueelle katkeaa, ei ole iloa siitä, että katken­neen johdon takana on yksi voimala enem­män. Pienet hajaute­tut yksiköt sopi­si­vat tähän paremmin.

Kaikki pörssisähköön

Minä määräisin kulut­ta­jat osta­maan pörssisähköä. Onhan meil­lä ener­giat­aloudel­li­sista syistä pakotet­tu taloy­htiötkin mit­taa­maan lämpimän veden kulu­tuk­sen huoneis­toko­htais­es­ti. Järkevil­lä pelisään­nöil­lä on merkitystä.

Jos siir­tyy pörssisähköön, saa sähkön­sä halvem­mal­la tai ainakin samal­la hin­nal­la, vaik­ka ei reago­isi hin­taan mitenkään, mut­ta jos niin halu­aa, voi alen­taa sähkön­sä hin­taa varsin pienel­lä vaivannäöllä.

Menenkin tästä käyn­nistämään astian­pe­sukoneen, kos­ka itse sähkö on juuri nyt ilmaista.