Tuloerojen mittaamisesta

Kun mitataan tulo­ero­ja, on ensin päätet­tävä, tutk­i­taanko suh­teel­lisia vai absolu­ut­tisia ero­ja.  Minus­ta kaik­ki syyt puolta­vat suh­teel­lisia ero­ja, vaik­ka se tuot­taakin jonkun mielestä väärän johtopäätök­sen siitä, että tulo­erot eivät ole juuri kasvaneet.

Jos alku­ti­lanteessa Pekan tulot ovat 100 euroa kuus­sa ja Matin 2 000 euroa kuus­sa ja lop­puti­lanteessa Pekan tulot ovat 8 000 euroa kuus­sa ja Matin 10 000 euroa kuus­sa, minus­ta hei­dän tilanteen­sa on tasoit­tunut, mut­ta jonkun toisen mielestä ero on kasvanut.

Jos tutk­i­taan suh­teel­lisia ero­ja, 1800-luvun sää­ty-yhteiskun­ta oli eri­ar­voisem­pi kuin mei­dän aikamme, mut­ta jos tutk­i­taan absolu­ut­tisia ero­ja, nykyti­lanne on eriarvoisempi.

Parhaana tulo­eromit­ta­ri­na pidän Gini-ker­roin­ta, mut­ta muut mit­tar­it täy­den­tävät sen anta­maa kuvaa. Onhan esimerkik­si hyvä tietää köy­hyy­dessä elävien määrästä ja tilanteesta. Jos tulo­erot kas­va­vat, on eri asia johtuuko se rikkaimpi­en rikas­tu­mis­es­ta vai köy­himpi­en köy­htymis­es­tä. Gini-ker­toimen määritelmä esitetään linkin mukaises­sa wikipedia-artikkelissa.

Tulo­ero­jen ver­taami­nen eri maid­en välil­lä on vaikeaa, kos­ka pitäisi ottaa huomioon toisaal­ta asumisen ja ruuan hin­ta sekä toisaal­ta ilmais­palvelu­jen osuus.

On aivan eri asia elää 2 000 euron pal­ka­lla, jos las­ten koulu­tus on ilmaista kuin jos las­ten koulu­tuk­ses­ta pitää mak­saa 500 euroa kuus­sa. Sama kos­kee ter­veyspalvelu­ja. Asian voi ratkaista määrit­telemäl­lä julkiset palve­lut tulok­si, mut­ta se tekee virheen toiseen suun­taan. Saa­jalle on edullisem­paa saa­da julk­isten palvelu­jen arvo rahana, jol­loin niil­lä voi joko ostaa sen palvelun tai käyt­tää rahat johonkin, jota tarvit­see vielä enemmän.

Iso ero syn­tyy asumis­es­ta. Ensin­näkin köy­hyy­den raja on kylmässä pohjo­las­sa korkeam­mal­la kuin lämpimäm­mis­sä mais­sa, jois­sa vält­tämät­tömään asumiseen riit­tää huter­ampikin tönö.

Esitän hypo­teesin jonkun toisen tutkit­tavak­si: se, että pohjoi­sis­sa mais­sa on kehit­tyneem­pi hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta kuin lämpimäm­mis­sä mais­sa johtuu siitä, että tal­ven yli selviämi­nen on vaat­in­ut yhteisöl­lisem­pää elämää.

Asum­i­nen vaikut­taa tulon­jakoti­las­toi­hin myös toista kaut­ta. Hyväo­saiset asu­vat yleen­sä omis­tusasun­nos­sa ja mak­sa­vat veloista päästyään asumis­es­taan vain yhtiö­vastiket­ta. Niin­pä heil­lä on rahaa käytet­tävis­sä selvästi enem­män kuin niil­lä, jot­ka mak­sa­vat korkeaa vuokraa.

Gini-ker­roin las­ke­taan myös niin, että siinä on asun­to­tu­lo mukana. Kuten oheis­es­ta kuvas­ta näkee, tämä ei kuitenkaan lisää tulo­ero­ja, vaan on vähen­tänyt niitä. Ero on pois­tunut aivan viime vuosi­na. Epäilen hie­man lasken­tat­a­paa, sil­lä onhan sen tuotet­ta­va korkeam­mat erot. Tosin ennen kuin asun­to­laina on mak­set­tu, asun­to­lain­o­jen korot vähen­tävät ero­ja kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sis­sa. Tämä ilmeis­es­ti selit­tää tuon oudon tulok­sen, mut­ta epäilen, että asun­to­tu­lo on arvioitu vähän alakanttiin.

Kaikissa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa tue­taan köy­hien asum­ista. Jos se tehdään asum­is­tuke­na, tuki las­ke­taan tulon­jakoti­las­tois­sa tulok­si, mut­ta jos tuki kohdis­tuu seini­in, sitä ei las­ke­ta tulok­si. Tämä tuot­taa suuria ero­ja maid­en välille. Ger­maani­sis­sa mais­sa tuki menee seinien kaut­ta. Sik­si köy­hyys­mit­tar­it vähät­televät pien­i­t­u­loisu­ut­ta Suomes­sa ver­rat­tuna vaikka­pa Saksaan.

Myyn­tivoitot ovat oikeasti tulo­ja ja sik­si ne pitää ottaa Gini-ker­toimes­sa huomioon. Ongel­ma on siinä, että myyn­tivoit­to on ansait­tu use­an vuo­den aikana, mut­ta toteu­tuu vain yht­enä vuon­na. Jos kuvit­telemme joukkoa, joka saa yhtä suuren myyn­tivoiton kymme­nen vuo­den välein, mut­ta eri vuosi­na, nämä ovat keskenään samas­sa ase­mas­sa, mut­ta mit­tari mit­taa heille suuret vuo­tuiset tuloerot.

His­to­ri­al­liset tulo­erot mitat­ti­in liian suurik­si, kos­ka mitat­ti­in vain rahat­u­lo­ja. Suuri osa pien­ti­lal­li­sista asuin omavaraistaloudessa ja siis käytän­nössä vail­la tulo­ja. Näin on köy­hem­mis­sä mais­sa yhä. Sik­si Gini-ker­roin liioit­telee köy­himpi­en maid­en tuloeroja.