Site icon

Sähköautot tuovat ruuhkamaksut

Sähköau­tot sopi­vat hyvin Suomen kaupunkei­hin. Sähkömme on EU-maid­en halv­in­ta ja läh­es päästötön­tä. Sähkön hin­ta kuitenkin vai­htelee. Pörssisähköä käyt­tämäl­lä ja latauk­sen fik­susti ajoit­ta­mal­la akun voi lada­ta läh­es ilmaisek­si samal­la kun tasoit­taa sähkön hintavaihteluja.

Sähköau­to­jen parhaat puo­let tule­vat esille kaupunki­a­jos­sa. Kaupungeis­sa pakokaa­su pää­tyy ihmisen keuhkoi­hin tuhan­sia ker­to­ja toden­näköisem­min kuin maaseudul­la, ja kaupunki­a­jos­sa on paljon jar­rut­tamista ja kiihdyt­tämistä. Moot­torimelus­ta kär­siviäkin on enemmän.

Kaupunkili­iken­teelle sähköau­tot ovat toisaal­ta ongel­ma. Sähköau­to on kallis ostaa, mut­ta sen jäl­keen ajami­nen on läh­es ilmaista. Kilo­metril­lä sähköä kuluu parin sentin edestä. Sitä vas­taan joukkoli­ikenne ei voi kil­pail­la hinnalla.

Suuret kaupun­git sub­ven­toi­vat joukkoli­iken­net­tä houkutel­lak­seen autoil­i­joi­ta pois ruuhk­ista. Muuten mat­ka-ajat piteni­sivät ja kaik­ki kär­si­sivät, paljon. Jono on huono tapa säädel­lä niukkuutta.

Tila on kaupungeis­sa liiken­teen kallein kuluerä. Sen käyt­töä on verotet­tu mutkan kaut­ta polt­toain­everoil­la. Sähköau­to­jen kohdal­la tämä ei onnis­tu. On verotet­ta­va tilan käyt­töä suoraan.

Tarvi­taan tietulle­ja tai ruuhka­mak­su­ja, mik­si niitä nyt halu­taankin kut­sua. Olen­naista on nos­taa autol­la ajon kilo­metrikus­tan­nus­ta kaupungeis­sa, jot­ta katu­verkko ei ruuhkau­tu­isi eivätkä kaupun­git menisi pilalle. Paras­ta olisi satel­li­it­tiseu­ran­taan perus­tu­va jär­jestelmä, joka tek­isi mah­dol­lisek­si laskut­taa eniten haitallisim­mas­ta autoilus­ta. Tyh­mä katu­tul­li­jär­jestelmä on epä­tarkem­pi, ja laskut­taa myös hai­tat­tomas­ta ajos­ta, mut­ta sekin on parem­pi kuin ei mitään. Kaupun­git, jot­ka ovat otta­neet ruuhka­mak­sut käyt­töön, eivät ole katuneet.

Satel­li­it­ti­paikan­nus­ta on vas­tustet­tu, kos­ka muka pelätään isovel­jen valvon­taa. Tämä kuu­lostaa hupaisalta, jos kuitenkin kan­taa äly­puhe­lin­ta taskussaan.

Tiedot voi myös kerätä autossa ole­vaan mötikkään, joka ilmoit­taa ulospäin vain euromärän ker­ran kuus­sa. Olen­naista onkin, onko satel­li­it­ti­paikan­nus niin paljon kiin­teitä tietulle­ja parem­pi, että sel­l­ainen kan­nat­taa rakentaa.

On ehdotet­tu, että tietul­lit koski­si­vat vain sähköau­to­ja, kos­ka muut mak­sa­vat polt­toain­everoa. Se johtaisi siihen, että sähköau­toil­la ajet­taisi­in maal­la ja saas­tut­tavil­la ben­sa-autoil­la ihmis­paljouden keskel­lä kaupungeis­sa, kun pitäisi olla tehdä juuri päin vastoin.

Val­tio olisi var­maan mielel­lään veron­saa­ja. Nämä mak­sut ovat kor­vaus auto­jen kaupungeis­sa tuot­tamista haitoista. Olisi vähän höh­lää mak­saa muulle maalle kor­vaus­ta siitä, että kaupunki­laiset aiheut­ta­vat hait­taa toisilleen.  Se olisi taas uusi tulon­si­ir­to kaupungeista maaseudulle. Sil­loin ei ainakaan pidä men­nä valit­ta­maan taloudel­lisen kasvun tyre­htymis­es­tä. Ympäri maail­maa taloudelli­nen kasvu tapah­tuu nyky­isin enem­män kuin kokon­aan suuris­sa kaupungeissa.

Val­tion kan­nat­taisi etsiä rahalähteitä vaik­ka arvon­lisäveros­ta, sil­lä liiken­teen verois­sa on toinenkin ongel­ma: autoilu on haja-asu­tusalueil­la räikeästi yliverotettua.

= = = = =

Kir­joi­tus on julka­istu vieraskolumn­i­na Talouselämä-lehdessä.

Exit mobile version