36. Kilpailevat kunnat

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

===

Yhdys­val­ta­lainen ekon­o­misti Charles Tiebout esit­ti vuon­na 1956 Tiebout ‑mal­li­na tun­netun teo­ri­an siitä, kuin­ka kun­tien väli­nen kil­pailu saman metropo­lialueen sisäl­lä johtaisi opti­maal­isi­in julkiseen kulu­tuk­seen. Kukin kun­ta tar­joaisi järkeväk­si kat­so­mansa paketin yhteistä hyvää ja laskut­taisi siitä veroina. Asukkaat äänestäi­sivät jaloil­laan. Sel­l­aista yhteistä hyvää, joka tulisi liian kalli­ik­si, ei kan­nat­taisi tuot­taa. Ihmiset tarvit­se­vat eri asioi­ta, joten kun­tien välille jäisi suuria ero­ja. Kun­ta, joka ei panos­ta koulu­tuk­seen, houkut­telisi van­hempaa väkeä ja lapset­to­mia. Tiebout ajat­telee lähin­nä kaupunke­ja ympäröiviä esikaupunkialuei­ta, ei kaupun­gin keskus­taa, jon­ka omi­naisuuk­sil­la on merkit­täviä vaiku­tuk­sia koko metropo­lialueelle. Nämä ehdot toteu­tu­vat parem­min amerikkalai­sis­sa kaupungeis­sa kuin eurooppalaisissa.

Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio toteu­tuu tai toteu­tui ennen sote-uud­is­tus­ta suurelta osin kun­tien kaut­ta. Siihen Tiebout-malli ei sopisi. Rikkaat hakeu­tu­isi­vat omi­in rikkaiden reser­vaat­tei­hin­sa eivätkä rahoit­taisi julk­isia sote-palvelu­ja lainkaan ja köy­hät valikoi­tu­isi­vat omi­in kun­ti­in­sa tuke­maan toisi­aan. Tieboutin mukaan hyv­in­voin­tipalve­lut tulisikin tur­va­ta osaval­tion tai peräti liit­to­val­tion tasol­la, eli ei hänkään tätä tarkoita.

Ennen sote-uud­is­tus­ta Tieboutin malli olisi ollut Suomes­sa täysin mah­do­ton, mut­ta nyt kun sote toteutetaan laa­jem­mil­la hyv­in­voin­tialueil­la, voisi ajatel­la, että kun­nat todel­la kil­pail­i­si­vat keskenään yhteisen hyvän määräl­lä ja laadul­la sekä toisaal­ta veroil­la. Vaik­ka Tieboutin malli tun­tuu Suomen olois­sa epäre­al­is­tiselta, kil­pailul­la voisi olla niin voimakkai­ta ter­ve­hdyt­täviä vaiku­tuk­sia kun­tien hallinnol­liseen kankeu­teen, ettei aja­tus­ta kan­na­ta hylätä suo­ral­ta kädeltä. Pohdi­taan­pa siis het­ki ennakkolu­u­lot­tomasti, voisiko Tieboutin ajatuk­sia toteut­taa Suomen kaupungeissa.

Olisi var­maankin tarkoituk­sen­mukaista, että kaupunkialueel­la olisi vah­va metropoli­hallinto, joka toteut­taisi niitä tehtäviä, jot­ka Tieboutin ajat­telus­sa kuu­luisi osaval­tion tai liit­to­val­tion rahoitet­tavak­si sekä paikallis­ten kun­tien verkos­to, joka huole­htisi tehtävistä, jot­ka eivät vaa­di koko metropolin yhteisiä päätök­siä, vaan joiden osalta hajau­tus ja kil­pailu olisi paikallaan. Kos­ka nämä kun­nat oli­si­vat muu­ta kuin nykyiset kun­nat, kut­sun niitä pitäjik­si.  Näitä pitäjiä pitäisi esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la olla selvästi enem­män kuin nyt on kuntia.

Sel­l­aise­naan Tieboutin mallia ei voi­da Suomes­sa toteut­taa, ellei hyväksytä voimakas­ta seg­re­gaa­tio­ta. Vapaa kil­pailu ajaisi rikkaat omille asuinalueilleen, jos­sa kun­nan vält­tämät­tömi­in menoi­hin riit­täisi paljon pienem­mät verot kuin muual­la ja jos­ta köy­hät pidet­täisi­in pois asumisen korkeal­la hinnalla.

Jokaisel­la pitäjäl­lä ei voisi olla omaa liiken­nepoli­ti­ikkaansa, vaan joukkoli­iken­teen ja pääväylien on voita­va kulkea kun­tien välil­lä. Helsin­gin seudul­lakin joukkoli­ikenne on annet­tu ylikun­nal­liselle HSL:lle.

Rajoit­tuneena julkiseen tilaan, siis esimerkik­si lähin­nä katu­i­hin ja puis­toi­hin ja toisaal­ta koulu­un, itsenäis­ten pitäjien malli voisi toimia. Vaik­ka rikkaat inhoa­vat vero­ja, he elävät mielel­lään siis­tis­sä ympäristössä, jos­sa tiet eivät ole kuop­paisia eikä katu­ti­la ränsistynyttä.

Ei var­maankaan ole tarkoituk­sen­mukaista, että lap­siper­heet asu­isi­vat omil­la asuinalueil­laan, lapset­tomat omil­laan ja van­huk­set omil­laan. Koulun ylläpitämisen olisi siis olta­va pakol­lista, toisin kuin Tieboutin ajatuk­sis­sa. Koulu­ja ei saisi myöskään lait­taa mak­sullisik­si, ellei halu­ta mallin aja­van rikkai­ta ja köy­hiä omille asuinalueilleen. Samas­ta syys­tä julk­isten koulu­jen rin­nal­la ei saisi olla mak­sullisia yksi­ty­isiä koulu­ja, kos­ka muuten rikkaiden alueil­la olisi surkea julki­nen koulu ja varakkaampi väki panisi lapsen­sa yksi­ty­isi­in kouluihin.

Sel­l­aise­naan Tieboutin malli toden­näköis­es­ti johtaisi siihen, että kadut oli­si­vat kuop­paisia ja rähjäisiä pien­i­t­u­loisil­la alueil­la, kos­ka sama vero­pros­ent­ti tuot­taisi niis­sä pienem­mät vero­tu­lot kuin rikkaiden kaupungi­nosis­sa. Jot­ta malli olisi reilu, siihen tulisi liit­tää vah­va vero­tu­lo­jen tasaus metropo­lialueen sisäl­lä. Tämä on vält­tämätön­tä myös sik­si, ettei metropoli jakaudu rikkaiden alueisi­in, jois­sa selvitään hyvän veropo­h­jan ansios­ta mata­lam­mil­la veroil­la, ja köy­hien alueisi­in, jois­sa joudu­taan ylläpitämään korkeam­paa verotasoa.

Mik­si köy­hät eivät muut­taisi matal­ien vero­jen alueille rikkaiden joukkoon? Asun­to­jen hin­nat estävät sen. Mata­la vero­tus kap­i­tal­isoi­tu­isi asumisen hin­taan. Ovathan nytkin asun­not Kau­ni­ai­sis­sa kalli­impia kuin vas­taavis­sa muis­sa Espoon lähiöis­sä. Kos­ka rikas hyö­tyy mata­las­ta vero­tuk­ses­ta euromääräis­es­ti enem­män kuin köy­hä, rikkaan kan­nat­taa mak­saa asun­nos­ta mata­lan veron alueil­la enem­män. Näin köy­hät pide­tään ulkona.

On kak­si tapaa toteut­taa vero­tu­lo­jen tasaus täy­del­lisenä. Lievem­mässä muo­dos­sa verot kerät­täisi­in metropoli­hallinnolle, joka jakaisi verot pitäjille niin, että keskimääräi­nen vero­pros­ent­ti tuot­taisi rikkaiden ja köy­hien asuinalueel­la yhtä paljon. Jos vero­pros­ent­ti poikkeaisi keskimääräis­es­tä, korkeampi vero­pros­ent­ti tuot­taisi rikkail­la alueil­la enem­män ja halvem­pi mak­saisi enemmän.

Aika, jol­loin sote oli kun­tien vas­tu­ul­la, herät­tää pes­simis­miä siihen, kirit­täisikö kil­pailu kun­tia tehokkaam­paan toim­intaan. Sotepalvelu­jen tuotan­tokus­tan­nuk­sis­sa oli kun­tien välil­lä merkit­täviä, jopa 30 pros­entin ero­ja. Se ei kuitenkaan saanut tehot­tomasti toimivia kun­tia kopi­oimaan käytän­töjä tehokkaam­min toimivista. Erot selitet­ti­in aina olo­suhteista johtu­viksi tai että naa­purikun­nan tapa toimia ei vai sovel­lu meille.

= = = =

Kiitän pro­fes­sori Marko Ter­viötä Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selta vinkistä.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä