29. Eriytyminen ei ole vain paha asia

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

Äärim­milleen yksinker­tais­tet­tu ratkaisu seg­re­gaa­tion vält­tämisek­si olisi taas arpoa asun­not, tosin tietysti niin, että ruokakun­nan koko ote­taan huomioon. Sil­loin ei tulisi rikkaiden ja köy­hien asuinaluei­ta. Mut­ta olisiko se hyvä? Sil­loin ei olisi myöskään hip­sterei­den Kallio­ta eikä punav­ihreää Kumpu­laa. Palaamme taas kysymyk­seen pref­er­enssiero­jen sivut­tamisen tuot­ta­mas­ta hyvinvointitappiosta.

Suomen his­to­ri­an arvoste­tu­in sosi­olo­gi Erik Allardt piti asuinaluei­den eri­lais­tu­mista hyvänä asiana. Elämästä tulee yhteisöl­lisem­pää, kun suun­nilleen samo­ja elämä­nar­vo­ja arvosta­vat asu­vat tois­t­en­sa naa­pureina. Naa­purien kanssa ei ole juuri tekemi­sis­sä, jos he ovat keskenään kovin eri­laisia. Tämän mukaan hip­sterei­den Kallio ja punav­ihreä Kumpu­la ovat siis hyvä asia, kuten myös por­varien Pak­i­la.  Allardtin mukaan on kuitenkin syytä pitää huol­ta, ettei minkään alueen sosi­aa­li­nen taso mene liian alas, ettei syn­ny köy­hyys­tasku­ja tai slum­me­ja. Köy­hyys­tasku­jen syn­tymi­nen on seg­re­gaa­tio-ongelmien keskipisteessä.

Yksi pien­i­t­u­loisille tarkoitet­tu ARA-talo keskel­lä rikkaiden kaupungi­nosaa ei olisi sekään ARA-talon asukkai­ta ajatellen hyvä asia. Nämä eristy­i­sivät naa­pureis­taan yksinäisek­si saarekkeeksi.

Suomes­sa ajatel­laan, että on huono asia, jos maa­han­muut­ta­jat keskit­tyvät tiet­ty­i­hin kaupungi­nosi­in. Kanadas­sa ajatel­laan aivan toisin. Siel­lä halu­taan edis­tää chi­na­town­ien ja pikku-ital­ioiden muo­dos­tu­mista niin, että maa­han­muut­ta­jat pystyvät ylläpitämään omaa kult­tuuri­aan. Tämä vähen­tää juuret­to­muut­ta ja sosi­aal­ista pahoin­voin­tia maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa. Kanadalais­ten tilanteenne on tietysti toisen­lainen siinä mielessä, että englan­ti ja ran­s­ka ovat kielinä niin vahvo­ja. Suomes­sa maa­han­muut­ta­jat eivät oppisi suomea, jos eläi­sivät keskenään.

Vaik­ka voitaisi­inkin löytää perustei­ta sille, että maa­han­muut­ta­jat asu­vat lähel­lä maan­miehiään, eri maa­han­muut­ta­javäestö­jen asut­tamiselle samoi­hin kaupungi­nosi­in ei ole mui­ta perustei­ta kuin asun­to­jen hinnat.

Mitä itse tek­isimme, jos par­ituhat­ta meitä suo­ma­laista hakeu­tu­isi pako­laisik­si Nairo­bi­in? Kai mekin hak­isimme seu­raa toi­sis­tamme sen sijaan, että hajau­tu­isimme tasais­es­ti ympäri Nairo­bia. Näin tekevät myös Espan­jaan muut­ta­neet suo­ma­laiset eläkeläiset.

Seu­raa­va luku tästä

Kir­jan alku­un tästä