Pidän harmil­lise­na, että HSL nos­ti lipun­hin­to­ja peräti kahdek­sal­la pros­en­til­la alku­vi­ikos­ta tiukan äänestyk­sen jälkeen.

Täl­lä ker­taa pääsyylli­nen oli maan hal­li­tus, joka päät­ti nos­taa joukkoli­iken­teen arvon­lisäveroa. Sen vuok­si yksistään tarvit­ti­in kuu­den pros­entin hin­nanko­ro­tus. Itse veron vaiku­tus oli 3,6 pros­ent­tia. Lop­pu joh­tui siitä, että koro­tus vähen­tää myyn­tiä hin­ta­jous­ton takia. Maan hal­li­tus on myös laskenut autoilun vero­ja, joten se siitä.

Paljon pahempaa on kutenkin tulossa.

HSL:n perus­sopimuk­sen mukaan lip­putu­lo­jen tulee kan­taa HSL:n menoista puo­let. Toinen puoli tulee kun­tao­suuksi­na seudun kun­nil­ta. Ongel­man tästä muo­dosta­vat niin san­otut infrako­r­vauk­set, jot­ka uhkaa­vat nos­taa joukkoli­iken­teen lipun­hin­to­ja loputtomiin.

On harmil­lis­es­ti sovit­tu, että kun vaikka­pa Van­taa investoi Van­taan ratikkaan 440 miljoon­aa, HSL mak­saa siitä hamaan ikuisu­u­teen asti Van­taalle kor­vauk­sia 5 % vuodessa eli 22 miljoon­aa euroa. Tämän kom­pen­soimisek­si lipun­hin­to­ja pitää taas nos­taa kolmel­la pros­en­til­la. Helsin­ki rak­en­taa paraikaa Kru­unuratikkaa myös noin 400 miljoon­al­la eurol­la, jos­ta tulee toinen pros­ent­ti lipun­hin­toi­hin. Tekeil­lä on myös Län­si-Helsin­gin ratik­ka Vihd­in­ti­etä pitkin ja ratikkay­hteys Viik­istä entiselle Malmin lento­ken­tälle. Espoo ja Kirkkon­um­mi rak­en­ta­vat ehkä junavarikon jon­nekin, jos pää­sevät paikas­ta sop­u­un. Helsin­ki rak­en­taa ratikkavarikon 118 miljoon­al­la eurol­la Koske­laan ja niin edelleen.

Poikkeuk­sen infrakus­tan­nuk­sista muo­dostaa vain Helsin­gin van­ha ratikkaverkko ja alku­peräi­nen metrolin­ja, jot­ka Helsin­ki antoi ilmaisek­si HSL:n käyttöön.

Mitä vikaa tässä sit­ten on? Ovathan ne kus­tan­nuk­sia! Eivät ole, sil­lä nuo kaik­ki pikaratikkare­itit nos­ta­vat kun­tien omis­ta­man maan arvoa enem­män kuin niihin investoidaan. Ne tuot­ta­vat siis voit­toa kun­nille. Silti kun­nat rahas­ta­vat niistä toiseen ker­taan. Itse asi­as­sa, jos ratikkay­hteys ei nos­ta maan arvoa vaiku­tusalueel­laan, investoin­ti on huono eikä sel­l­aiseen pidä rahaa haaskatakaan.

Eetu Kau­ri­an väitöskir­jan mukaan Raide-jok­eri on nos­tanut Jok­eri­radan vaiku­tus­pi­iris­sä ole­vien asun­to­jen arvoa puolel­la mil­jardil­la eurol­la, minkä lisäk­si tulee rak­en­ta­mat­tomien tont­tien maan arvon­nousu. Hänen mukaansa han­ke on erit­täin kannattava.

Lähtöko­htana tulisi olla, että kun­nalle voit­toa tuot­tavista investoineista ei mak­se­ta niille enää mitään eikä huono­ja investoin­te­ja toisaal­ta toteuteta.

On ollut puhet­ta, että nuo infrako­r­jauk­set arvioitaisi­in tästä syys­tä uud­estaan, mut­ta Espoo vastustaa.

Yksi seli­tys Espoo vas­tus­tuk­selle on, että kaupun­ki on niin raskaasti velka­an­tunut investoitu­aan paljon kaupun­gin kasvu­un ilman, että maan­omis­ta­jana voisi rahas­taa raken­nu­soikeud­es­ta. Ei voi, kos­ka Espoo ei ole aat­teel­li­sista syistä han­kkin­ut maata.

Toinen seli­tys on, että espoolaiset eivät ymmär­rä, että investoin­nit mak­se­taan nyt kah­teen ker­taan. Tähän en usko. He vain näyt­televät tyhmää.

Kol­mas seli­tys on vain­o­harhaisem­pi. Espoolaiset tietävät, kuin­ka riip­pu­vainen Helsin­ki on hyvästä joukkoli­iken­teestä. Tarkoi­tus onkin vahin­goit­taa Helsinkiä.

Helsinkiläisille halvemmat hinnat

Ratkaisu tähän ongel­maa Helsin­gin kannal­ta on, että nos­takoot muut kun­nat lipun­hin­to­ja kuin­ka paljon vain, mut­ta sovit­takoon, että näyt­tölip­pu­ja myy­dään helsinkiläisille halvem­mal­la. Helsin­ki tietysti mak­saa. Ker­ta- ja sar­jalip­pu­jen hin­to­ja ei voi eriyt­tää kun­tako­htais­es­ti, kos­ka niitä ostet­taes­sa ei tark­iste­ta asuinkun­taa, mut­ta näyt­tölip­pu­jen osalta näin voidaan tehdä. Las­ket­takoon siis AB-lipun hin­ta helsinkiläisille 50 euroon kuus­sa ja 500 euroon vuodessa. Se mak­saisi Helsingille noin 20 miljoon­aa euroa. Vuon­na 2015 mak­soi 30 päivän lip­pu helsinkiläisille 49,50 euroa.  Nyt siis

En ymmär­rä mil­lä perus­teel­la muut kun­nat voisi­vat tätä vas­tus­taa, sil­lä eihän se ole heiltä pois. Mah­tu­vat päin­vas­toin parem­min autoil­laan katu­verkkoon, kun helsinkiläiset käyt­tävät joukkoliikennettä.

Tämä toimen­pide vain palaut­taisi kun­tao­su­u­den Helsingille 50 pros­ent­ti­in. Kun muo­dostet­ti­in tämä onneton AB-vyöhyke, helsinkiläis­ten lipun­hin­nat nousi­vat rutkasti ja kun­tao­su­us laski.

Ratikka­matkan hin­ta on Helsingis­sä kaksinker­tais­tunut lyhyessä ajas­sa. Se on merkit­tävä tek­i­jä ydinkeskus­tan vaikeuk­sis­sa. Jos töölöläi­nen pariskun­ta läh­tee ratikalla keskus­taan rav­in­to­la-illal­liselle, matkat mak­sa­vat yhteen­sä 12,80 euroa. Mat­ka on halvem­pi tak­sil­la. Moni nuorem­pi käyt­tääkin sku­ut­te­ja. Jos melkein kaikil­la olisi näyt­tölip­pu, mat­ka olisi vas­taavasti mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmainen.

HSL kokeili hintajoustoa

HSL kokeili, mitä lipun­hin­to­jen alen­tamien vaikut­taisi, eikä se vaikut­tanut oikein mitään. Arvostan kokeilukult­tuuria, mut­ta en ole var­ma tulok­sen tulkin­nas­ta. Kokeilu­a­jan ratikkali­ikenne oli pois Man­ner­heim­intieltä ja metroli­iken­teen katkaistu Rautatiease­man kohdal­la. Taisi vaikut­taa aika paljon.

Jostain syys­tä hin­ta­jous­to oletet­ti­in kuitenkin noin ‑0,4:ksi, kun arvon­lisäveron koro­tus vieti­in hin­toi­hin. Arvon­lisäveron koro­tus lisäsi kus­tan­nuk­sia 3,6 pros­en­til­la, mut­ta tarvit­ti­in kuu­den pros­entin koro­tus hin­toi­hin, kos­ka kysyn­nän oletet­ti­in laske­van koro­tuk­sen takia.