Miksi pyöräilijöitä vihataan kaikkialla maailmassa?

Min­ulle tehti­in haas­ta­va kysymys: mik­si fil­lar­it ovat niin vihat­tu­ja kaikkial­la maail­mas­sa. Kysyjäl­lä oli koke­mus­ta pait­si Suomes­ta myös Aus­tralias­ta, jos­sa pyöräil­lään paljon enem­män kuin Suomessa.

En osan­nut vas­ta­ta heti, mut­ta kysymys pani pohtimaan.

Vielä 1930-luvul­la fil­lari oli kaupunkien tärkein liiken­nevä­line – siis fil­lari, ei suinkaan hevonen.

Kun autot tuli­vat joukol­la kaupunkei­hin run­saat 60 vuot­ta sit­ten, fil­lar­it työn­net­ti­in syr­jään. Onnet­to­muuk­sia sat­tui paljon. Helsingis­sä kuoli liiken­teessä vuodessa keskimäärin 60 henkeä, kymme­nen ker­taa enem­män kuin nyky­isin, vaik­ka väkeä oli parisa­taatuhat­ta vähemmän.

Onnet­to­muuk­sien vält­tämisek­si fil­lar­it määrät­ti­in aja­maan jalka­käytäville, jos­ta tietysti tuli kon­flik­ti jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den välille. Kon­flik­ti ei ollut niin paha kuin nyky­isin, kos­ka pyörät oli­vat mitä oli­vat ja niil­lä ajet­ti­in hitaasti. Juristi tietysti huo­maut­taa, että fil­lare­i­ta ei määrät­ty aja­maan jalka­käytäville, vaan jalka­käytävistä tehti­in kevyen liiken­teen väyliä, mut­ta se on aivan sama asia.

Jälkikä­teen ajatellen fil­larei­den määräämi­nen jalka­käytäville oli suuri virhe, mut­ta olin sitä minäkin tekemässä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Tun­nis­timme kuitenkin ongel­man ja pää­timme, että asun­tokaduil­la, joil­la nopeusra­joi­tus on 30 km/h, pyörät ohjataan ajo­radalle pois koiran­talut­ta­jien seasta.

Sen jäl­keen fil­lar­it ovat kehit­tyneet aivan toisen­laisik­si. Erit­täin paljon on liiken­teessä nopei­ta maantiepyöriä – min­un lap­su­udessani niitä kut­sut­ti­in kil­pafil­lareik­si – joiden nopeudet ovat aivan toista luokkaa kuin van­ho­jen Jopo­jen. Lisäk­si on tul­lut sähköpyöriä, jot­ka aja­vat tasaista 25 km/h tun­nis­sa nopeutta.

Monis­sa paikois­sa – ei kaikissa – olisi järkevää antaa fil­lar­in itse vali­ta, ajaako koiran­talut­ta­jien seassa vai ajo­radal­la. Kes­ki-Euroopas­sa paljon pyöräilleenä voin ker­toa, etteivät siel­lä  maantiepyöräil­i­jät juurikaan käytä pyöräteitä eivätkä ainakaan yhdis­tet­tyjä kevyen­li­iken­teen väyliä. Sitä en tiedä, mitä laki asi­as­ta sanoo.

Pyörä­tien käyt­tö­pakkoa­han on nyt lieven­net­ty niin, ettei ajo­radan vasem­mal­la puolel­la kulke­vaa pyöräti­etä tarvitse käyt­tää. En tiedä, mik­si näin on päätet­ty, mut­ta käytän sitä hyväk­seni usein.

Nykyaikaiset nopeat fil­lar­it voisi­vat olla eri­no­mainen kulkuneu­vo kaupunkili­iken­teessä. Selvästi ratikkaa nopeampi ja usein autoakin nopeampi. Sil­loin kun vielä kuljin kok­ouk­ses­ta kok­ouk­seen, olin aina myöhässä lop­pusyksys­tä, kun vai­h­doin nopean fil­lar­in hitaaseen julkiseen liikenteeseen.

Fil­lari on paljon autoa nopeampi kulkuneu­vo, jos nopeudek­si las­ke­taan osamäärä matka/aika ja ajak­si las­ke­taan myös aika, joka menee matkan vaa­ti­man rahan ansait­semiseen. Verot­ta­jan mukaan autoilu mak­saa 57 senttiä/km. Nor­maali suo­ma­lainen tien­aa 10 €/tunti, kun ensin brut­toan­sioista on vähen­net­ty mar­gin­aaliv­ero. Se tarkoit­taa, että yhden kilo­metrin takia pitää tehdä työtä yli kolme min­u­ut­tia ja että nopeudek­si tulee korkein­taan 18 km/h, vaik­ka ajoneu­vo kulk­isi val­on nopeut­ta. Jos auto liikkuu kaupungis­sa 30 km/h. yksi kilo­metri  vie run­saat 5 min­u­ut­tia ja tämä laa­jasti tulkit­tu nopeus on vähän yli 10 km/h. Näin autoil­i­ja ei tietenkään ajat­tele, mut­ta näin moni auto­ton joutuu raha­pu­las­saan ajattelemaan.

Moni halu­aisi kieltää pyöräi­lyn kaupungeis­sa tai rajoit­taa niiden nopeudet Jopon nopeuk­si­in, mikä on sama asia kuin kieltää pyöräi­ly. Sel­l­ainen kom­pro­mis­si saat­taisi olla järkevä, jos­sa koiran­talut­ta­jien seassa fil­lar­il­la olisi nopeusra­joi­tus – vaik­ka 20 km/h – mut­ta täl­laista väylää ei tarvit­sisi käyt­tää, vaan saisi ajaa ajo­radal­la auto­jen seassa.

Turhat punaiset valot turhauttavat

Fil­lar­it aja­vat usein päin punaista val­oa. Tämä johtuu siitä, että val­ot ovat usein fil­lar­in näkökul­mas­ta aivan jär­jet­tömiä. Esimerkik­si T‑risteyksessä ei fil­lar­ille ole ris­teävää liiken­net­tä, mut­ta siinä vaan pitäisi seisoa liikennevaloissa.

Usein fil­lar­in olete­taan nou­dat­ta­van jalankulku­val­o­ja. Ne on tahdis­tet­tu 3,2 km/h tun­nis­sa köpöt­televän van­huk­sen mukaan, joten pyörälle tulee punainen valo aivan liian aikaisin. Jäykät val­ot ovat pyörän osalta muutenkin type­r­iä, kos­ka pyöräl­lä voi väistää esimerkik­si jalankulk­i­jaa aivan toisin kuin autolla.

Yhdys­val­lois­sa on yhdessä osaval­tios­sa, muis­taak­seni Ore­go­nis­sa, voimas­sa sään­tö, jos­sa punainen valo toimii fil­lar­in osalta kuin Stop-merk­ki. Pysähtyä pitää, mut­ta päin punaista saa sen jäl­keen ajaa ja kaikkia pitää väistää

Tiedän, mitä tähän san­o­taan: laki on laki ja sitä kaik­ki nou­dat­takoot. Kuitenkin myös autoil­i­jat käyt­tävät järkeä lain sijas­ta. Kaik­ki tietävät, ettei suo­ja­tien eteen pysähtynyt­tä ajoneu­voa saa ohit­taa pysähtymät­tä. Fil­larikin on ajoneu­vo, mut­ta en ole ker­taakaan näh­nyt, että kukaan pysähty­isi suo­je­tien eteen pysähtyneen fil­lar­in takia, eikä siinä mitään järkeä olisikaan ­– niin kuin ei siinäkään, että fil­lari seisoo val­ois­sa T‑risteyksessä.

Väistämissääntöjä pitäisi noudattaa

Toki moni pyöräil­i­jä myös ajaa törkeästi. Siitä kär­sivät myös muut pyöräil­i­jät, kos­ka aina pitää varoa väärältä puolelta vas­taan tule­via tai oikeal­ta ohit­tavia tai pyörä­tien ulkop­uolelta suo­raan eteen ajavia. Kun liiken­net­tä on kaupungeis­sa paljon, sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen olisi tärkeää. Suo­jatiel­lä pitää tietysti väistää jalankulkijaa.

Jalankulk­i­jat kävelevät vas­taavasti pyörätiel­lä ja jopa loukkaan­tu­vat, kun kel­loa soit­ta­mal­la pyytää heiltä tietä.

Katutila pitää jakaa uudestaan

Tilan puute on isoin ongel­ma pyörien osalta. Kun pyöräi­ly on yleistynyt ja kun sen nopeudet ovat nousseet, pyöräi­ly tarvit­see kaupungeista isom­man osan tilas­ta itselleen. Kohtu­ulliselta tun­tu­isi, että katu­verkos­ta tila jaet­taisi­in autoille, jalankulk­i­joille ja fil­lareille niiden liiken­nesuorit­teen suh­teessa, mut­ta tämä lie­nee liikaa toivottu.

Yhdis­te­ty­istä pyörä- ja jalankulku­väylistä olisi päästävä eroon ja siel­lä, mis­sä tämä ei ole mah­dol­lista, niiden käyt­tö pitäisi tehdä fil­lareille vapaae­htoisek­si. Mitään katas­trofia tästä vapaae­htoisu­ud­es­ta ei tulisi – eihän siitäkään ole tul­lut, ettei kadun vasem­mal­la puolel­la ole­vaa pyöräti­etä tarvitse käyttää.

Ruu­tukaa­va-alueel­la osa kaduista voisi olla pyöräkatu­ja, jol­lainen toimii eri­no­mais­es­ti Kulosaa­res­sa. Onhan Barcelonas­sakin vain osa kaduista, muis­taak­seni joka kol­mas, varat­tu varsi­naiselle autoliikenteelle.

Näin menetellen fil­lar­ista voisi tul­la aivan olen­nais­es­ti merkit­tävämpi liiken­nevä­line kaupunkien sisäiseen liiken­teeseen. Se olisi autoa nopeampi ja halvem­pi ja pitäisi käyt­täjän­sä kun­nos­sa. Talvel­la fil­lar­in käyt­tö ei olisi yhtä yleistä – tosin Oulus­sa on osoitet­tu, että fil­lar­ia voi käyt­tää talvellakin.

Suureen suo­sioon nous­sut baanaverkko on Helsingis­sä askel tähän suun­taan. Fil­lareille on varat­tu omat korkeata­soiset väylät. Fil­lar­it hakeu­tu­vat niille, mis­sä vain niitä on käytet­tävis­sä, ja jalankulk­i­joiden ja fil­larei­den väli­nen jän­nite katoaa. Baanaverkon suo­sioon vaikut­taa huo­mat­tavasti niiden mäk­isyys tai siis oikeas­t­aan mäet­tömyys. Pohjois­baanan suo­sio nousi merkit­tävästi, kun siitä pois­tet­ti­in nousu Jok­eri­radan ylit­tävälle sillalle.

Munkkiniemen baana on tar­jol­la yhdek­si askeleek­si tässä kehi­tyk­sessä. Paljon porua on tul­lut Humal­lah­teen rantaa kiertämään suun­nitel­lus­ta sillasta.

 

Moni on kauhis­tunut oheista kuvaa. Huo­maa­mat­ta on jäänyt, että kuva on otet­tu lin­tu­per­spek­ti­ivistä, jos­ta ihmiset sitä harvem­min katso­vat. Sitä ei ole piir­ret­ty ihmisen per­spek­ti­ivistä, kos­ka se ei näyt­täisi miltään, ja sel­l­ainen­han ei insinöörille käy.

Helsin­gin ran­nat ovat täyn­nä venelai­ture­i­ta, joi­ta ei pahek­su­ta lainkaan. Kan­nat­taisiko­han tähänkin sil­taan – tai lai­turi­in — liit­tää sata vene­paikkaa, jos se niin tulisi hyväksyttävämmäksi.

Tuo sil­ta mak­saa läh­es viisi miljoon­aa euroa. Ne, jot­ka pitävät hin­taa pöyristyt­tävänä, eivät ilmeis­es­ti ymmär­rä, kuin­ka paljon liiken­nein­vestoin­nit noin yleen­sä mak­sa­vat. Jos tämä investoin­ti las­ket­taisi­in autoli­iken­teen investoin­tien tavoin ottaen hyödyk­si säästyvän ajan hin­taan 10 €/h, tuo han­ke olisi ehdot­toman kan­nat­ta­va. Vuosi­tuot­to olisi noin kymme­nen pros­entin luokkaa.

Julkises­sa keskustelus­sa on ker­rot­tu, että kyl­lä urheil­i­jan­uorukaiset voivat kun­tolenkil­lään ajaa jyrkkää mäkeä ylös, siitähän vain kun­to kohoaa. Vain pieni osa pyöräil­i­jöistä on kun­tolenkil­lä. Val­taos­alle fil­lari on vain liiken­nevä­line, jol­la on tarkoi­tus päästä vai­vat­tomasti paikas­ta A paikkaan B. Moni on menos­sa puku pääl­lä töi­hin, eikä halua saa­pua sinne hikisenä. Puhu­mat­takaan niistä isistä ja äideistä, jot­ka kuskaa­vat laatikkopy­öräl­lä kah­ta las­taan päivähoitoon. Sel­l­aisia fil­lare­i­ta tulee vas­taan runsaasti.