Jäähyväiset HUS:lle (5): Pitäisikö Uudenmaan erityisratkaisu purkaa?

HUS:n talousongel­mat oli help­po ennus­taa, kun näki Uuden­maan eril­lis­ratkaisun rak­en­teen. Kun val­tio antaa rahat hyv­in­voin­tialueille, nämä otta­vat itselleen sen mitä tarvit­se­vat ja anta­vat HUS:lle mitä jää. Oli help­po ennus­taa, että hyv­in­voin­tialueet säästävät HUS:n menois­sa, ja niin on tapahtunutkin.

On san­ot­tu, että Uuden­maan eril­lis­ratkaisu pitäisi purkaa ja tehdä Uud­esta­maas­ta (1,7 miljoon­aa asukas­ta) saman­lainen kuin muista hyv­in­voin­tialueista, esimerkik­si Kes­ki-Poh­jan­maas­ta (68 000 asukasta).Näin päästäisi­in osaoptimoinnista.

Uusimaa on liian suuri yhdestä pisteestä johdettavaksi

Jos kaik­ki päätök­sen­teko olisi aina opti­maal­ista, kan­nat­taisi koko maan yhdis­tää yhdek­si alueek­si, mut­ta kaik­ki päätök­sen­teko ei ole aina opti­maal­ista. Uusi­maa olisi ker­takaikkises­ti liian suuri alue hal­lit­tavak­si yhdestä pis­teestä. Mikä sopii ehkä Kes­ki-Poh­jan­maalle ei sovi Uudellemaalle.

Aloite­taan siitä maakun­taval­tu­us­tos­ta. Jos se valit­taisi­in yht­enä vaalipi­ir­inä, Helsin­ki ja Espoo miehit­täi­sivät val­tu­us­tot, kos­ka muiden aluei­den paikallisia poli­itikko­ja tun­net­taisi­in vain paikallis­es­ti. Toisaal­ta puolueet jou­tu­isi­vat aset­ta­maan ehdokkaik­si julkkispoli­itikko­ja, siis lähin­nä kansane­dus­ta­jia, kos­ka mui­ta ei tun­net­taisi koko Uudel­la­maal­la. Sekään ei olisi hyvä.

Var­maankin vaa­dit­taisi­in Uuden­maan jakamista vaalipi­ireik­si. Sen seu­rauk­se­na saataisi­in alueel­lis­es­ti tas­apain­oisem­pi val­tu­us­to, mut­ta val­tu­utet­tu­jen man­daat­ti­na olisi oman alueen edun ajami­nen vaik­ka sit­ten kokon­aisu­u­den edun kus­tan­nuk­sel­la. Osaop­ti­moin­ti tulisi takaisin.

Nämä luot­ta­mushenkilöor­gan­isaa­tioiden ongel­mat oli­si­vat murheista pien­impiä, kos­ka noin jät­timäistä organ­isaa­tio­ta poli­itikot eivät pysty­isi hal­lit­se­maan. Pitäisi siis kat­soa, miten toimisi virkamiesor­gan­isaa­tio. Se toimisi huonos­ti, kos­ka koke­mus­peräis­es­ti isot hier­arkkiset organ­isaa­tiot ovat tehottomia.

Eikä tämä muual­la maas­sa sovel­let­tu malli myöskään ole näyt­tänyt kovin hyvältä. Oireel­lista on, että kun ver­rataan sote-meno­ja ennen ja jäl­keen uud­is­tuk­sen, Helsin­gin meno­jen kasvu on ollut koko maan ylivoimais­es­ti pienin. Helsingis­sä kun jatket­ti­in pääosin van­hal­la organisaatiolla.

Jos olisi mah­dol­lista luop­ua virkamiesor­gan­isaa­tion kum­mallisuuk­sista sekä yhtiöit­tää ja net­to­bud­je­toi­da toim­into­ja sekä soveltaa raha seu­raa poti­las­ta ‑mallia, isom­pikin organ­isaa­tio voisi toimia, mut­ta mah­dol­lises­sa maail­mas­sa se ei voisi.

Palkkojen harmonisointi

Tulisi ilmeis­es­ti taas myös onneton palkko­jen har­mon­isoin­ti, joka on todel­li­nen sym­boli työ­markki­napoli­ti­ikan type­r­yy­delle. Kan­natan hoitoalo­jen palkko­jen nos­tamista, mut­ta har­mon­isoin­ti on mah­dol­lisim­man huono tapa toteut­taa sitä, kos­ka sen tavoite on täysin väärä. Minus­ta on oikein mak­saa korkeampia palkko­ja siel­lä, mis­sä asum­i­nen on kalli­im­paa, mut­ta har­mon­isoin­nin tavoite on toinen.

Sanoin ”ilmeis­es­ti”, kos­ka en tiedä miten lakia oikein tulk­i­taan. Jouduin twit­ter-keskustelu­un erään merkit­tävän hoitoalan edus­ta­jan kanssa, joka vaati työvoima­pu­laan vedoten palkko­jen nos­tamista siel­lä, mis­sä on suurin työvoima­pu­la. Sanoin, että palkko­jen har­mon­isoin­ti valitet­tavasti estää tämän, mihin hän vas­tasi, että har­mon­isoin­ti oli voimas­sa vain yhden päivän, 1.1.2023. (Näitä sano­ja hän ei käyt­tänyt, mut­ta sitä se loogis­es­ti tarkoit­ti.) Sen jäl­keen palkko­ja saa hänen mukaansa taas korot­taa ilman, että koro­tus kos­kee kaikkia. Kuten olen mon­ta ker­taa sanonut, ihmi­nen ei voi oppia ymmärtämään juris­tia, ei ainakaan työmarkkinajuristia.

Kaikkea ei kannata panna taas sekaisin

Sote-uud­is­tus oli val­ta­va mullis­tus, jos­sa kaik­ki meni sekaisin ja tehot­to­muus kasvoi, ainakin menot kasvoivat. Sitä en tek­isi Uudel­la­maal­la uud­estaan. En sik­sikään, kos­ka luulen, että muual­lakin maas­sa joudu­taan sote-rak­en­tei­ta vielä kor­jaa­maan. Jos Uusi­maa joutuu mukau­tu­man muun maan malli­in, se kan­nat­taa tehdä vas­ta kun se muun maan malli on valmis.

HUS:n ase­maa muut­taisin kuitenkin. Ensik­sikin val­tio tulisi antaa HUS:lle suo­raan rahaa tutkimuk­seen. HUS:n lääketi­eteel­lis­es­tä tutkimuk­ses­ta hyö­tyy koko maa tai oikeas­t­aan koko maail­ma. On epäre­al­is­tista ajatel­la, että Uuden­maan hyv­in­voin­tialueet heiken­tävät omia palveluk­si­aan tukeak­seen HUS:n tutkimustoimintaa.

Palaut­taisin raha seu­raa poti­las­ta ‑mallin HUS:n rahoituk­ses­sa, kuitenkin niin, että lasku sisältäisi vain muut­tuvat kus­tan­nuk­set, kiin­teät mak­set­taisi­in kuten nytkin. Kat­so lisää tästä. Näin HUS pysty­isi edes vähän vas­taa­maan kysyn­tään, ja hyv­in­voin­tialueille tulisi kan­nustin vält­tää lähet­teitä. HUS:lla oli melkoinen ongel­ma, kun se ei saanut lähete­tyk­si hoidet­tu­ja poti­lai­ta jatko­hoitoon peruster­vey­den­huol­lon puolelle. Kum­masti se alkoi toimia, kun asetet­ti­in sakko poti­laiden turhalle maku­ut­tamiselle keskussairaalassa.

Myös yksi­tyiselle ter­vey­den­huol­lolle pitäisi olla mak­sullista lähet­tää poti­lai­ta – usein turhaan – hoidet­tavak­si ja tutkit­tavak­si erikoissairaanhoitoon.

Seu­raavis­sa osiois­sa käsit­te­len tuot­ta­van omaisu­u­den myyn­nin type­r­yyt­tä ja häiriökysyntää.