En lakkauttaisi Lohjan synnytyksiä …

… jos min­ul­la olisi val­ta yksin päät­tää Suomen ter­vey­den­huol­losta. Sitä min­ul­la ei tietenkään ole. Olen yksi Helsin­gin edus­ta­jista HUS:in hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta meitä sitoo omis­ta­jien eli Uuden­maan neljän hyv­in­voin­tialueen ja Helsin­gin kaupun­gin päät­tämä budjetti.

Ongel­man ydin on, että Suomes­sa hal­li­tus on päät­tänyt, että ter­vey­den­huoltoon käytetään Suomes­sa vähem­män rahaa kuin melkein kaikissa mei­hin ver­tailukelpoi­sis­sa mais­sa, vaik­ka ikärakenne on Suomes­sa van­husvoit­toinen, mikä lisää ter­vey­den­huol­lon tarvet­ta. Suo­ma­laisille siis riit­tää mui­ta huonom­pi ter­vey­den­huolto, totea­vat rahakirstun vartijat.

Toisaal­ta lain­säätäjien mukaan ter­vey­den­huol­lon palvelulu­paus on Suomes­sa ylel­lisem­pi kuin niis­sä mais­sa, jois­sa ter­vey­den­huoltoon tarvi­taan enem­män rahaa.

Tässä saat­taa hyv­in­voin­tialuei­den päät­täjät ja HUS:n hal­li­tuk­sen kinkkiseen tilanteeseen. Rahaa ei saisi käyt­tää enem­män kuin sitä on myön­net­ty, mut­ta hoidon saatavu­ut­ta koske­via lake­ja pitäisi silti nou­dat­taa. On laiton­ta pitää ketään odot­ta­mas­sa hoitoa yli kuusi kuukaut­ta. Eduskun­nan oikeusasi­amiehen päätök­sen mukaan hoidon hin­ta ei saa olla syynä jät­tää hoito anta­mat­ta, eli pri­or­isoi­da ei oikeas­t­aan saa, vaik­ka on pakko.

HUS:n hal­li­tuk­sen jäse­nille, esimerkik­si min­ulle siis, tilanne on kohtu­u­ton, kos­ka rahan niukku­us pakot­taa rikko­maan lakia. Siitä voi peri­aat­teessa joutua juridis­een vas­tu­useen. Valvi­ra on lähet­tänyt HUS:lle kir­jeen, jon­ka mukaan lait­tomista hoito­jonoista on päästävä vuo­den sisäl­lä. Se on käytet­tävis­sä ole­vien raho­jen puit­teis­sa täysin mahdotonta.

Toisaal­ta juuri päät­tyneessä vuo­den 2023 tilin­tarkas­tuk­ses­sa tilin­tarkas­ta­jat suosit­ta­vat hal­li­tuk­selle vas­tu­u­va­paut­ta vain ehdol­lise­na. Ehtona on, että yhtymäkok­ous, eli HUS:n omis­ta­jat, hyväksyy  vuo­den 2023 yli sadan miljoo­nan euron alijäämän.

Hyv­in­voin­tialueet saa­vat rahaa val­ti­ol­ta niin paljon kuin val­tio­varain­min­is­ter­iö kat­soo perustel­luk­si sitä kullekin hyv­in­voin­tialueelle antaa. HUS ei saa rahaansa suo­raan val­ti­ol­ta, vaan val­tio antaa sitä Uuden­maan neljälle hyv­in­voin­tialueelle ja Helsingille  ja nämä päät­tävät yhdessä, paljonko rahas­ta ohjataan edelleen HUS:ille

HUS:n tämän vuo­den talous kiristyi edelleen, kun yhtymäkok­ous tiuken­si bud­jet­tia äänestyk­sen jäl­keen lisää. Helsin­ki ja Itä-Uusi­maa oli­si­vat hyväksyneet HUS:lle väl­jem­män bud­jetin, mut­ta Län­si-Uusi­maa, Ker­a­va-Van­taa ja Kes­ki-Uusi­maa äänes­tivät ne nurin ja kiris­tivät HUS:in bud­jet­tia lisää. Tämä tapah­tui kokoomuk­sen Mia Lai­hon aloitteesta.

Vaik­ka olin eri mieltä, min­ul­la on tiet­tyä ymmär­rystä Lai­hon oper­aa­ti­olle. Kun raha on liian vähän, säästöjä ei pitäisi tehdä peruster­vey­den­huol­losta, vaan erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Ter­veyt­tä siinä menetetään, mut­ta peruster­vey­den­huol­losta säästämisessä menetetään ter­veyt­tä vielä enemmän.

Lai­ho voisi kuitenkin puo­lus­taa tekoaan pystypäis­es­ti ja tun­nus­taa, että hänen oper­aa­tion­sa takia HUS joutuu supis­ta­maan palvelujaan.

HUS lakkaut­taa kak­si sairaalaa, molem­mat Helsingis­sä (Kirur­gi ja Hert­toniemen sairaala). Tam­misaaren sairaala siir­retään Län­si-Uuden­maan hyv­in­voin­tialueen peruster­vey­den­huol­lon yksiköksi.

Yht­enä säästö­toimen­piteenä on pöy­däl­lä esi­tys syn­ny­tys­ten lakkaut­tamis­es­ta Loh­jan sairaalas­sa. Pienet syn­ny­tys­sairaalat tule­vat väk­isin kalli­ik­si, kos­ka syn­nyt­täjiä tulee niihin epä­ta­saisem­min kuin suurin syn­ny­tys­sairaaloi­hin. Tämä on puh­das­ta tilas­totiedet­tä. Loh­jan sairaalas­sa on 2 000 syn­ny­tys­tä vuodessa. Sek­tioi­ta on vähän yli sata, eli noin neljä viikos­sa. Hätäsek­tioi­hin on varaudut­ta­va joka yö, mut­ta kos­ka näitä on vähän, useimp­ina öinä valmius on paikalla turhaan. Loh­jan syn­ny­tys­sairaala on lap­si- ja äitiys­tävälli­nen paik­ka syn­nyt­tää, mut­ta se on myös kallis.

Jos HUS:illa olisi vero­tu­soikeus, kukaan tuskin esit­täisi syn­ny­tys­ten lopet­tamista Loh­jal­la. Sil­lä säästetään kahdek­san miljoon­aa euroa vuodessa. Yhtä uusi­maalaista kohden säästö on siis vaivaiset viisi euroa vuodessa.

Mut­ta kos­ka vero­tu­soikeut­ta ei ole, tuo kahdek­san miljoo­nan säästö olisi otet­ta­va muus­ta hoi­dos­ta. Noin tuhat poti­las­ta vuodessa pitäisi jät­tää hoita­mat­ta. Se taas on laitonta.

Toim­inta Loh­jan sairaalas­sa ei vähene vaan lisään­tyy. Siel­lä on tarkoi­tus tehdä 750 leikkaus­ta enem­män.  HUS:in tule­vaisu­us­su­un­nitelmien keskeisiä tavoit­tei­ta on lisätä elek­ti­ivistä, siis ennal­ta suun­nitel­tua, leikkaus­toim­intaa jono­jen purkamisek­si. Siihen tarvi­taan yksiköitä, jois­sa tätä toim­intaa voi tehdä häir­iöt­tä. Loh­jan sairaalan on määrä olla sellainen.

HUS:n hal­li­tus ei ole vielä päät­tänyt asi­as­ta. Sitä ennen meil­lä on asi­as­ta iltak­oulu. Päätök­set tehdään Wapun jälkeen.