Segregaatio etenee Helsingissä koulutuserot edellä

Suun­nit­te­len erääseen kir­jaan kir­joi­tus­ta seg­re­gaa­tios­ta Helsingis­sä. Min­ul­la oli sel­l­ainen käsi­tys, että tulo­erot Helsin­gin asuinaluei­den välil­lä ovat nopeas­sa kasvussa.

Otin tilas­tokeskuk­sen Paa­vo-tietokan­nas­ta tiedot ruokakun­tien medi­aan­i­t­u­loista osoit­taak­seni, kuin­ka ero ovat kas­va­neet vuodes­ta 2010 vuo­teen 2022. Saa­toin eri vuosien tiedot yhteis­mi­tallisik­si jaka­mal­la medi­aan­i­t­u­lot koko maan medi­aan­i­t­u­loil­la. En ollut aineis­toon oikein tyy­tyväi­nen, kos­ka ruokakun­nan medi­aan­i­t­u­loi­hin vaikut­taa ratkai­sev­asti ruokakun­nan koko ja  asukkaiden ikä. Yhden tulon­saa­jan ruokakun­nis­sa tulot ovat tietysti pienem­mät kuin kah­den tai use­am­man tulon­saa­jan ruokakun­nis­sa (myös kotona asuvil­la lap­sil­la voi olla tulo­ja) samoin kun elämän­vai­he: opiske­li­jat, työikäiset ja eläkeläiset. Mut­ta sitä on käytet­tävä, mitä on hel­posti saatavilla.

Odotusten mukaises­ti tulot oli­vat nousseet 12 vuodessa nopeasti kan­takaupungis­sa ja esimerkik­si Kallios­sa, ja heiken­tyneet suh­teessa koko maan medi­aan­i­t­u­loi­hin monil­la ennestään pien­i­t­u­loisil­la alueil­la. Sään­nöstä oli kuitenkin paljon poikkeuk­sia. Niin­pä päätin tiivistää tiedon kaupungi­nosien medi­aan­i­t­u­lo­jen välisek­si keski­ha­jon­naksi. Muut­tu­jana oli siis medi­aan­i­t­u­lot suh­teessa koko maan mediaanituloihin.

Piirsin keski­ha­jon­nan kehi­tyk­sen  aika­janalle ja yllä­tyin. Keski­ha­jon­ta on pienen­tynyt vuodes­ta 2010 vuo­teen 2020 ja kään­tynyt vas­ta sen jäl­keen nousu­un. Vuo­den 2022 keski­ha­jon­ta on kuitenkin pienem­pi kuin vuo­den 2010 keskihajonta.

Kehotan kuitenkin kiin­nit­tämään huomio­ta siihen, mitä sanon yllä aineis­ton puut­teista. En myös tutus­tunut tulokäsit­teeseen. Ansio­tu­lo­ja­han on opit­tu muut­ta­maan pääo­mat­u­loik­si ja piilot­ta­maan tyystin.

Entä koulu­tus­ta­so? Latasin taulukon 18 vuot­ta täyt­tänei­den koulu­tuk­ses­ta, tarkem­min sanoen ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den osu­ud­es­ta 18 vuot­ta täyt­täneestä väestöstä. En läht­enyt pisteyt­tämään mui­ta koulu­tuk­sia. Har­mit­ti, ettei tietoa ollut 30 vuot­ta täyt­tänei­den määrästä. Nyt 18–30 vuo­ti­aat opiske­li­jat pää­sivät sotke­maan tilastoa.

Melkein kaikissa kaupungi­nosis­sa ylem­män korkeak­oulu­tuk­sen suorit­tanei­den osu­us oli kas­vanut nopeam­min kuin koko maas­sa keskimäärin. Koko maas­sa se oli nous­sut 3,6 pros­ent­tiyk­siköl­lä. Helsingis­sä osu­us oli nous­sut kaikissa kaupungi­nosis­sa ja vain viidessä hitaam­min kuin maas­sa keskimäärin. Koulute­tut keskit­tyvät suuri­in kaupunkei­hin. Yksi noista viidestä Mel­lun­mä­ki, mikä osoit­taa mit­tari­ni yksipuolisu­ut­ta. Tulos olisi ollut toinen, jos mukana oli­si­vat olleet ammat­tiko­rkeak­oulu­tutkin­non suorittaneet.

Laskin kor­re­laa­tion ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den vuo­den 2010 osu­u­den ja sen 12 vuodessa tapah­tuneen kasvun välil­lä. Muu­tok­sen kasvua laskin yksinker­tais­es­ti pros­ent­tiyk­sikköinä men­emät­tä mihinkään hienos­tuneisi­in asteikkomuunnoksiin.

Kor­re­laa­tio oli odotuk­sen mukaises­ti posi­ti­ivi­nen, 0,28. Mis­sä koulutet­tu­ja on paljon, sinne heitä tulee enem­män lisää kuin muualle. Kaupungi­nosien erot koulu­tuk­ses­sa siis kas­va­vat. Laskin myös keski­ha­jon­nan osuuk­sista vuosit­tain. Se on nous­sut tasais­es­ti. Täl­lä mit­tar­il­la kaupungi­nosat eriy­tyvät. Jos mitään riip­pu­vu­ut­ta ei olisi, kor­re­laa­tion olisi olta­va lievästi negati­ivi­nen, kos­ka osu­u­den on sitä vaikeampi kas­vaa, mitä korkeampi se on.  Seg­re­gaa­tion kasvu näkyy siis parem­min koulu­tuk­ses­sa kuin tuloissa.

Mie­lenki­in­toisia yksi­tyisko­htia aineis­tossa on. Oheises­sa taulukos­sa ovat ne seit­semän kaupungi­nosaa, jois­sa ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den osu­us on kas­vanut nopeim­min. Kär­jessä ei ole Eira eikä Töölö vaan aivan muut kaupunginosat.

Gen­tri­fikaa­tio ete­nee vauhdil­la muun muas­sa Hert­toniemessä, Roi­hu­vuores­sa, Alp­pi­las­sa, Pasi­las­sa, Koske­las­sa ja Kivihaassa.