Syntyvyyden romahtaminen paljon valtionvelkaa suurempi ongelma Suomelle

Olen pitänyt liikakan­soi­tus­ta maa­pal­lon pahim­pana vit­sauk­se­na. Myös ilmas­ton­muu­tos on pitkälti sen syytä. Jos meitä olisi maa­pal­lol­la mil­jar­di, voisimme elää val­is­tuneina luo­makun­nan kru­un­uina pelkästään uusi­u­tu­van ener­gian varas­sa ja jät­tää kun­nol­la tilaa muille eliöille.

Syn­tyvyys on laskenut ilah­dut­tavasti. Vielä kuusikym­men­tä vuot­ta sit­ten yksi nainen syn­nyt­ti elämän­sä aikana 5,3 las­ta, nyt enää 2,3 las­ta. Väk­ilu­vun kasvu pysähty­isi ennen pitkää, jos syn­tyvyys lask­isi 2,1:een, mikä tapah­tuu aivan pian. Väk­iluku kas­vaa silti 200 000 ihmisel­lä päivässä. Se johtuu siitä, että väestö on niin nuor­ta ja kos­ka elinikä pite­nee, mut­ta lop­ul­ta hedelmäl­lisyys­luku määrää tahdin.

Minä olen tot­tunut käyt­tämään net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua. Se ker­too, kuin­ka mon­ta aikuisek­si vart­tuvaa tyt­tölas­ta yksi nainen elämän­sä aikana syn­nyt­tää. Se, että las­ke­taan vain tyt­töjä, johtuu samas­ta syys­tä kuin se, että hedelmäl­lisyys las­ke­taan nai­sista, ei koko väestöä kohden.

Esimerkik­si Kiinan tilanteesta net­tou­u­si­u­tu­mis­luku antaa aivan toisen kuvan kuin kokon­aishedelmäl­lisyys, kos­ka tyt­tösik­iöitä abor­toidaan maas­sa rutiininomaisesti.

Aivan viime vuosi­na syn­tyvyys on laskenut todel­la nopeasti. Jotain outoa on tapahtunut.

Suomes­sa net­tou­u­si­u­tu­mis­luku pysyt­teli pitkään 0,8:n ja 0,9:n välil­lä, mut­ta parikym­men­tä vuot­ta sit­ten se alkoi laskea ensin hitaasti ja sit­ten jyrkästi. Vuon­na 2023 se oli enää 0,61. (Tämä ei ole viralli­nen luku vaan oma laskel­mani. Se perus­tuu  Tilas­tokeskuk­sen ilmoit­ta­mas­ta kokon­aishedelmäl­lisyys­luku­un 1,26, siihen että syn­tyneistä on tyt­töjä 48,9 % eikä lap­sikuolleisu­ut­takin ole)

Jos syn­tyvyys aset­tuisi pysyvästi tuolle tasolle, jokainen ikälu­ok­ka olisi 39 % van­hempi­en­sa ja yli 60 % iso­van­hempi­en­sa ikälu­okkaa pienem­pi. Ilman maa­han­muut­toa Suomen väliluku lask­isi paris­sa sukupolves­sa selvästi alle kah­den miljoonan.

Etelä-Kore­as­sa tilanne on vielä kri­it­tisem­pi. Syn­tyvyy­den ennuste­taan laske­van siel­lä vuon­na 2025 0;65:een, mikä tarkoit­taa net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua joka on nip­pa nap­pa yli 0:3:n. Väk­iluku tulisi rom­ah­ta­maan nopeasti niin, että voidaan puhua jo kansan katoamis­es­ta. Kahdessa sukupolves­sa ikälu­okkien koko putoaisi siel­lä kymme­neen prosenttiin.

Siis jos syn­tyvyys pysyy täl­lä tasol­la. Voihan Suomes­sa olla kyse tilapäis­es­tä notkah­duk­ses­ta kuten tapah­tui vuon­na 1973, kun nuoret jostain syys­tä lykkä­sivät lapsen tekoa vuodella.

Min­ul­la on sel­l­ainen tunne, että muu­tos on pysyvä. Pitäisin toden­näköisem­pänä, että syn­tyvyys las­kee yhä kuin että se nousisi. Olisi muodikas­ta syyt­tää val­tio­ta siitä, etteivät lap­sil­isät ole pysyneet inflaa­tion tahdis­sa, mut­ta en usko, että siitä on kyse. Kyse on pysyvästi kult­tuurin muu­tok­ses­ta, joka liit­tyy seksiin.

Ennen raskaus oli luon­nolli­nen hin­ta sek­sistä. Useimpi­en mielestä se kan­nat­ti mak­saa. Lapset kuu­lui­v­at avi­o­li­it­toon. Ensisyn­nyt­täjien kes­ki-ikä oli jos­sain 20 vuo­den tienoilla.

Sit­ten tuli­vat ehkäisykeinot. Ensisyn­nyt­täjien kes­ki-ikä nousi huo­mat­tavasti ja syn­tyvyys las­ki, kos­ka 12-lap­sisia per­heitä ei enää juuri ollut. Kult­tuuri ei kuitenkaan muut­tunut. Nuoret kat­soi­vat, että lap­sia kuu­lui tehdä, kos­ka muutkin tekivät niin.  Ihmi­nen on matki­va eläin.

Nyt olemme tulleet tilanteeseen, jos­sa las­ten saami­nen on aidosti päätök­seen perus­tu­va. Siitä voi päät­tää toisinkin. Moni on lapse­ton vapaaehtoisesti.

Sään­nölli­nen sek­sikään ei Tin­der-aikana edel­lytä pysyvä parisuhdetta.

Entä biol­o­giset tarpeet eli niin san­ot­tu vau­vaku­ume? Vau­vaku­umeelle altistuu nähdessään vau­vo­ja ja ollessaan niiden kanssa tekemi­sis­sä. Jos ei näe vau­vo­ja, ei saa vauvakuumetta.

Las­ten saami­nen merk­it­see suur­ta taloudel­lista uhraus­ta. Nykyi­nen elämän­muo­to on hyvin kulu­tuskeskeistä eli siis kallista. Vaik­ka tulot ovat paljon isom­mat kuin 1980-luvul­la, raha­pu­la on pahempi. Asum­i­nen on kallista ja lapsen takia pitäisi han­kkia isom­pi asun­to. Nuo­ril­la on aika heikko usko omaan taloudel­liseen tule­vaisuuten­sa. Ehkä tämän takia syn­tyvyys on kään­tynyt niin päin, että koulute­tut naiset syn­nyt­tävät toden­näköisem­min kuin kouluttamattomat.

Ei niitä raskau­den taloudel­lisia ehto­jakaan pidä väheksyä.

Nuorille äideille ankara rangaistus

Val­tio­val­ta pyrkii nos­ta­maan ensisyn­nyt­täjien kes­ki-ikää ja on siinä onnis­tunut hyvin. Yhteiskun­ta on käytän­nössä kieltänyt las­ten teon ennen kuin on valmis­tunut opin­noista ja ollut töis­sä niin, että takana on vähin­tään vuosi hyvä­palkkaista työtä. Mitkään har­joit­telu­jak­sot eivät siis kel­paa, vaan ennen kuin lapsen saa tehdä on päästävä hyvä­palkkaiseen työhön.

Kiel­lon rikkomis­es­ta  ran­gais­taan ankarasti. Vanki­laan siitä ei joudu, mut­ta sakkoa joutuu mak­samaan 10 000 – 40 000 euroa. Näin ankarasti ei ran­gaista edes vakavas­ta pahoinpitelystä.

Tätä ran­gais­tus­ta ei ole määrät­ty rikoslais­sa vaan sosi­aalipoli­it­tises­sa lain­säädän­nössä. On vähän laiskaa lain­säätäjältä määrätä ansiosi­don­nainen van­hempainra­ha riip­pu­vaisek­si 12 kk:n edeltävistä tuloista, vain kos­ka työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­sakin niin tehdään. Liiken­nevaku­u­tuk­ses­sa kor­vaus määräy­tyy odotet­tavis­sa ole­vien tulo­jen perus­teel­la, siis ram­mak­si ajet­tu lääketi­eteen opiske­li­ja saa kor­vauk­sen lääkärin palkan mukaan.

Kun yhteiskun­ta näin pakot­taa lykkäämään las­ten­tekoa, voi olla, ettei las­ta tulekaan, kun sitä halu­aisi. Ainakaan kovin mon­ta las­ta ei tule, jos ensim­mäi­nen tulee liki 40-vuotiana.

Valtion velkaantuminen tämän rinnalla mitätön ongelma

Minus­ta on hyvä asia, että väk­ilu­vut kään­tyvät lasku­un, mut­ta jar­ru­tuk­ses­sa olisi hyvä pysyä kohtuudessa.

Syn­tyvien ikälu­okkien nopea pienen­tymi­nen on Suomen taloudelle paljon pahempi ongel­ma kuin nykyi­nen val­tion velka­an­tu­mien. Koh­ta kouluista valmis­tu­va ikälu­ok­ka pitää ohja­ta melkein kokon­aisu­udessaan hoitoalalle. Sel­l­ai­sis­sa olois­sa talouden ennuste on huono.