Hoitoalan työvoimapula johtuu palkoista

Päämin­is­teri Orpo perustelee sairaalaverkon karsin­taa sil­lä, ettei nyky­isi­in sairaaloi­hin riitä hoita­jia. Tämä sisältää ole­tuk­sen, että hoita­jat siir­tyvät jäl­jelle jäävi­in sairaaloi­hin, eli siis myyvät asun­ton­sa ja osta­vat uudet ja puolisokin löytää työ­paikan uudelta paikkakunnal­ta. Voi myös olla, että hoita­ja vai­h­taa alaa. Vaik­ka noin tapah­tu­isi, iloa kestäisi vain vuosi tai pari. Pääon­gel­maa se ei poistaisi. 

Kannattaako hoitajien muuttaa työn perässä?

Kos­ka muu­ton tulisi suun­tau­tua pääasi­as­sa muut­to­tap­pioalueelta kasvukeskuk­seen, asun­non vai­h­to on varsin kallis asia. Joutu­uhan siinä myymään hal­val­la ja osta­maan kalli­il­la. Jos työu­raa on jäl­jel­lä 15 vuot­ta, voi olla kan­nat­tavam­paa vaik­ka men­nä vielä huonopalkkaisem­paan työhön kau­pan kassalle.

Pääon­gel­ma on kuitenkin, että hoitoalal­la on liian vähän väkeä. Tilanne ei jatkos­sa parane, kun hoidet­tavia eli ikäih­misiä on enem­män ja suuri määrä hoito­henkilöitä siir­tyy itsekin eläkkeelle.

Se, ettei hoitoala houkut­tele nuo­ria, johtuu siitä, että alal­la mak­se­taan huono­ja palkko­ja suh­teessa vaa­di­tun koulu­tuk­sen pitu­u­teen ja suh­teessa mui­hin euroop­palaisi­in maihin.

Tätä taas ei ole tarkoi­tuskaan kor­ja­ta vaan jäädyt­tää ennalleen. Orpon hal­li­tus kaavaillee jopa lakia, jon­ka mukaan hoita­jien palkko­ja ei saa korot­taa ver­rat­tuna vien­tialo­jen palkkoi­hin. Kos­ka vien­tialoil­la on myös palkkaliuku­maa, jota julkisel­la puolel­la ei yleen­sä ole ollut, suun­nitel­mana on jopa alen­taa hoitoalan palkko­ja suh­teessa mui­hin palkkoihin.

Mitä siis pitäisi opin­to-ohjaa­jan perusk­ouluis­sa tehdä, olla neu­vo­mansa oppi­laan puolel­la vai yhteiskun­nan edun puolel­la? Oppi­laan puol­ta pitävän tulee varoit­taa, ettei hoitoalalle kan­na­ta koulut­tau­tua mis­sään tapauksessa.

Hoitoalan järjestöjen ei kannata sopia palkoista

Tarkkaan ottaen Orpon tarkoituk­se­na ei ole säätää lakia hoitoalan ali­palkkauk­sen jatku­mis­es­ta vaan kieltää val­takun­nanso­vit­teli­jaa tai sov­in­to­lau­takun­taa esit­tämästä palkkavi­nouman kor­jaamista. Sehän on suo­ra keho­tus hoitoalan jär­jestöille olla käyt­tämät­tä val­takun­nanso­vit­teli­jan palveluja.

Orpo pyrkii myös kieltämään vain hoitoalan sopimusko­ro­tuk­set. Palkkaliuku­mia hän ei voi kieltää vaik­ka haluaisi.

En voi antaa kuin yhden neu­von hoitoalan jär­jestöille: älkää sopiko palkoista mitään! Näis­sä olois­sa työe­htosopimuk­set toimi­vat ankku­ri­na, jot­ka säätelevät sopimuk­sia alasäin. Palkat liuku­vat helpom­min ylöspäin kun ei ole taulukkopalkko­ja, joi­hin verrata.

Saman neu­von antaisin myös OAJ:lle. Opet­ta­jien palkat eivät huono­ja, mut­ta ne ovat huono­ja ver­rat­tuna siihen osaamiseen, jota me opet­ta­jil­ta toivomme. Pisa-tulosten heikken­e­miselle on monia syitä, mut­ta yksi voi liit­tyä ope­tusalan houkut­tele­vu­u­teen. Opet­ta­jik­si eivät hakeudu enää ikälu­okan parhaat. Alal­la ei enää pyritä vaan sinne joudutaan.