Työmarkkinatuella olevaa hallitus ei taida näillä keinoilla saada töihin.

Yritän hah­mot­taa esimerkki­laskelmil­la, mik­si hal­li­tuk­sen sosi­aalipoli­it­tiset aikeet eivät tee työn vas­taan­ot­tamis­es­ta kan­nat­tavam­paa, vaan pikem­minkin vähen­tävät sitä, kun on kyse työ­markki­natukea saavista.

Tässä kir­joituk­ses­sa käsit­te­len työ­markki­nat­uel­la ole­via. Joku voi pitää näitä mar­gin­aalise­na ryh­mänä, mut­ta eri maat eroa­vat työl­lisyy­dessä toi­sis­taan siinä, kuin­ka hyvin ne onnis­tu­vat työl­listämään syys­tä tai tois­es­ta huono­tuot­toista työvoimaa. Osaavien ja hyvin koulutet­tu­jen ja ter­vei­den työl­listämi­nen ei ole vaikeaa mil­läkään maalle.

Otan esimerkin pien­i­t­u­lois­es­ta yksin­huolta­jas­ta nimeltään Anna, jol­la on kolme las­ta, iältään kuusi ja 11 vuot­ta ja joka on töis­sä kau­pan kas­sal­la. Palk­ka on kokoaikatyöstä 2000 €/kk tai 12 €/h. Hänel­lä on hyvät suh­teet työ­nan­ta­jaansa niin, että hän voi tosi­asi­as­sa sopia tekemän­sä tun­timäärän halu­a­mak­seen. Tämä on tietysti lain­vas­taista, kos­ka tehdessään osa-aikatyötä hän saa sovitel­tua päivära­haa, vaik­ka sil­loin hänen oikeas­t­aan pitäisi halu­ta kokoaikatyötä.

Jos Annal­ta kysytään hänen halus­taan tehdä kokoaikatyötä, hän tietysti vas­taa, että halu­aa sitä, kos­ka muun­lainen vas­taus tulisi hänelle kalliiksi.

Sosi­aal­i­tur­vaan liit­tyä lain­säädän­tö on niin mon­imutkaista, että sen tarkastelemisek­si pitäisi oikeas­t­aan olla vira­nomais­ten julkaise­ma lasken­ta­malli. Sel­l­ainen oli ennen kaikkien saatavil­la, mut­ta ei näytä ole­van enää tai en ainakaan ole löytänyt. Täl­laisen mallin ole­mas­saoloa vas­tustet­ti­in, kos­ka se helpot­taa sosi­aal­i­tur­va­su­un­nit­telua. Varoi­tan siis, että laskelmis­sani voi olla virheitä.  Etu­udet on määrät­ty sentin tarkku­udel­la, mut­ta käytän pyöris­tet­tyjä arvoja.

Anna asuu lapsi­neen vapaara­hoit­teises­sa vuokra-asun­nos­sa Helsingis­sä ja mak­saa siitä vuokraa 1100 euroa kuus­sa. Tämä ylit­tää mak­simivuokran sekä asum­istues­sa (1072 euroa) että toimeen­tu­lotues­sa (993€). Vaik­ka Kelas­ta on neu­vot­tu hän­tä muut­ta­maan halvem­paan asun­toon, hän ei halua tehdä sitä las­ten koulun, näi­den kaverei­den ja oma työ­matkansa takia.  Anna pitää ruuan­laitos­ta ja osaa tehdä ter­veel­listä ruokaa halvoista perus­tarvikkeista. Niin­pä hän pystyy mak­samaan normin ylit­tävän osan vuokras­ta itse.

Annan tilanne vuonna 2023

Jos Annal­la ei ole tulo­ja lainkaan, hän saa asum­is­tukea 858 €, työ­markki­natukea 1021, lap­sil­isää 337 , elatustukea/apua 377 €. Veroa hänen on mak­set­ta­va työ­markki­nat­ues­ta 170 € kuus­sa. Niin­pä hän saa käteen 2423 euroa. Hänel­lä on kuitenkin oikeus toimeen­tu­lo­tu­keen 2450€/kk. Kun tästä vähen­netään hänen net­to­tu­lon­sa, hän Kelas­ta saa 27 €/kk, jos viit­sii sitä hakea.

Jos Anna han­kkii palkkat­u­lo­ja, työ­markki­natu­ki alkaa pienen­tyä, kun hänen ansio­tu­lon­sa ylit­tävät 300 euroa. Jokainen ansait­tu euro pienen­tää työ­markki­natukea 50 sen­til­lä. Asum­is­tu­ki alkaa pienen­tyä, kun työ­markki­natu­ki ja palk­ka ylit­tävät yhteen­sä 1408 euroa, mikä raja tulee hänelle vas­taan, kun palk­ka ylit­tää 575 euroa kuus­sa. Yhteenso­vi­tus on 33,2 pros­ent­tia, mut­ta kos­ka palkkat­u­lo vähen­tää työ­markki­natukea, sata­nen lisää palkkaa pienen­tää asum­is­tukea 16,8 euroa ja efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi muo­dos­tuu 66,8 pros­ent­tia. (Itse asi­as­sa hitusen vähem­män, kos­ka palkan noustes­sa ja työ­markki­nat­uen pienen­tyessä vero las­kee hieman.)

Toimeen­tu­lotuen leikkaan­tu­mat­ta Anna saa ansai­ta 150 euroa kuus­sa, minkä hän saa tekemäl­lä ker­ran viikos­sa töitä kak­si tun­tia. Täl­löin hänen net­toan­sion­sa ovat 2600 euroa, jos­ta toimeen­tu­lotuen osu­us on edelleen 27 euroa. Jos hän lisää työ­tun­te­ja, toimeen­tu­lo­tu­ki leikkaa aluk­si ansioi­ta niin, ettei niistä koidu hänelle hyö­tyä, mut­ta tasanne on niin kapea, ettei sil­lä ole käytän­nön merkitystä.

Tekemäl­lä töitä 16 tun­tia viikos­sa,  Anna saa palkkaa 800 €/kk, työ­markki­natu­ki on laskenut 723 euroon ja asum­is­tu­ki 786 €. Vero on pienen­tynyt 106 euroon. Niin­pä Anna saa käteen 2917 euroa eli hän on hyö­tynyt työn­teosta yhteen­sä 457 euroa kuus­sa. Ver­rat­tuna siihen, että hän ansait­sisi vain 150 €/kk Anna on hyö­tynyt 317 euroa/kk.

Jos Anna tek­isi 80 pros­ent­tista työaikaa, esimerkik­si siis nelipäiväistä viikkoa siis, hänen ansio­tu­lon­sa oli­si­vat 1600, asum­is­tu­ki 652 euroa ja työ­markki­natu­ki 371 euroa. Veroa menisi 136 euroa ja käteen jäisi 3201 euroa.

Tässä vai­heessa Annan on olta­va tarkkana, ettei vahin­gos­sakaan tee työtä tun­ti­akaan yli, kos­ka siitä hän­tä ran­gais­taisi­in työ­markki­nat­uen mene­tyk­sel­lä. Ylimääräi­nen tun­nin työ alen­taisi ansioi­ta yli 350 eurol­la. Nipin napin takaisin omilleen hän pää­sisi vas­ta tekemäl­lä täyt­tä työaikaa. Tässä ansain­tara­jas­sa ei ole mitään järkeä minkään näköko­hdan kannal­ta, mut­ta työ­markki­na­jär­jestöt valvo­vat sitä silmä tarkkana, jot­ta perus­tur­vas­sa ei olisi mitään parem­paa kuin ansioturvassa.

Kokoaikatyötä tekemäl­lä Annan net­toan­siot lap­sil­isi­neen ja ela­tusa­puineen olisi 3240 euroa.

Tilanne vuonna 2024

Kat­so­taan miten tämä asetel­ma muut­tuu hal­li­tuk­sen työhön kan­nus­tavien toimien seu­rauk­se­na. Annaa kan­nuste­taan töi­hin leikkaa­mal­la hänen asum­is­tukeaan 140 eurol­la ja työ­markki­natukeaan 221 eurol­la pois­ta­mal­la siitä lap­siko­ro­tuk­set. Annal­la ei ole hätää, kos­ka hän saa yhä entisen suu­ruista toimeen­tu­lo­tukea. Kun ensisi­jaiset tuet ovat nyt pienem­mät, hän saa toimeen­tu­lo­tukea noin euroa 330 euroa. Hän voi edelleen tien­ata 150 euroa kuus­sa menet­tämät­tä euroakaan toimeen­tu­lo­tukea.  Itse asi­as­sa toimeen­tu­lo­tu­ki nousee 75 eurol­la, kos­ka työ­markki­natu­ki piene­nee sen ver­ran yhteenso­vi­tuk­sen ansios­ta, eli toimeen­tu­lo­tu­ki hänelle mak­se­taan nyt noin 400 euroa kuussa.

Sekä asum­istues­ta että työ­markki­nat­ues­ta on pois­tet­tu 300 euron suo­jao­su­us, joten tulot leikkaa­vat näitä etu­ja nyt ahnaam­min. Lisäk­si kun tiet­ty tulo­ra­ja on ylitet­ty, asum­is­tu­ki piene­nee nyt 35 %:n yhteenso­vi­tuk­sel­la, kun se ennen pieneni 33,6 pros­entin yhteensovituksella.

Nyt Annan pitäisi siis ansai­ta net­tona lisää 400 euroa kuus­sa ennen kuin hyö­tyy työn­teosta sent­tiäkään ver­rat­tuna 150 euron tien­esti­in. Tätä helpot­taa hie­man se, että Annan vero­tus piene­nee ansio­tu­lo­jen kas­vaes­sa ja työ­markki­nat­uen pienentyessä.

Vas­ta kun Anna tekee 16 tun­tista työvi­ikkoa ja ansait­see 800 euroa kuus­sa, hän pääsee irti toimeen­tu­lotues­ta. Vas­ta sen jäl­keen hän alkaa hyö­tyä taloudel­lis­es­ti työn­teostaan ver­rat­tuna siihen, että ansait­sisi 150 euroa kuus­sa. Tänä vuon­na 16-tun­ti­nen työvi­ikko tuot­taisi Annalle 2920 euroa, mut­ta ensi vuon­na vain 2600 euroa. Ajatuk­se­na tässä on patis­taa Anna kokopäivätyöhön.

Kos­ka Annan työ­markki­natu­ki lop­puu sopi­vasti, kun tulot nou­se­vat 1600 euroon, sakkoa 80 pros­entin tun­ti­ra­jan ylit­tämis­es­tä ei tulisi. Kokoaikaises­ta työstä Anna ansait­sisi 2990 euroa, kun tänä vuon­na sil­lä ansait­sisi 3240 euroa. Vähen­nys­tä siis yli 350 euroa.

On selvä, että osa-aikatyö ei Annalle enää kan­nat­taisi. Joko kak­si tun­tia viikos­sa tai kokoaikatyö. Muu ei kannata.

Hal­li­tus tekee Annan osalta osa-aikatyöstä taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä, mut­ta las­kee myös kokoaikatyön kan­nat­tavu­ut­ta, eikä edes vähän

Kan­nat­taisiko Annan enää men­nä edes kokoaikatyöhön? Ver­rat­tuna siihen, että tek­isi töitä vain pari tun­tia viikos­sa, hän ansait­sisi kokoaikatyöstä 300 euroa, eli vajaat 15 euroa päivässä. Työssä käyn­ti edel­lyt­täisi kuitenkin sopi­vat vaat­teet, työ­matkan mak­samisen ja saisi aikaan sen, että hal­pa kotiruo­ka vai­h­tu­isi kalli­isi­in einek­si­in. Lap­sille pitäisi antaa rahaa väli­palaan. Anna saat­taisi hyvinkin päät­tää tehdä töitä vain tuo pari tun­tia viikos­sa. Se hoi­tu­isi per­jan­taisin ruuhka-apulaisena.

En oikein usko, että Annan kaltais­ten kesku­udessa hal­li­tuk­sen toimet keskimäärin  lisäävät tehtyjä työtunteja.

Anna on siis työ­markki­nat­uel­la. Tilanne muut­tuu toisen­laisek­si, jos hän onkin ansiosi­don­naisel­la, mut­ta siitä toiste.

Hal­li­tus halusi lap­siko­ro­tuk­set pois työt­tömyys­tur­vas­ta, kos­ka palkois­sakaan ei niitä ole. Työ­markki­natukea sovitel­tuna saa­vat ver­taa­vat kuitenkin tilan­net­ta toimeen­tu­lo­tu­keen ja toimeen­tu­lotues­sa on varsin suuret ”lap­siko­ro­tuk­set”.

Jos ajat­telisimme vain työ­markki­natukea, siinä kan­nat­taisi säi­lyt­tää lap­siko­ro­tuk­set ja pois­taa kiel­to tehdä töitä yli 80 % täy­destä työa­jas­ta. Itse asi­as­sa sovitel­tua päivära­haa kan­nat­taisi mak­saa jopa pieni­palkkaiseen kokoaikatyöhön, jot­ta ei tulisi loukku­ja. Jos köy­hiä on tarve kyykyt­tää, eikö asum­istuen leikkaus riit­täisi aluksi?

Työ­markki­natukea saavien kohdal­la hal­li­tus on toimin­ut suo­ras­taan tyh­mästi. Se johtunee siitä, että työ­markki­nat­uen rakenne on sidot­tu ansiosi­don­naiseen päivära­haan ja tämä kytkös on pyhä. Ansiosi­don­naisen puolel­la taas on kyl­lä korjattavaa.

Tässä esitet­ty kan­nustin­loukku johtuu toimeen­tu­lotues­ta, jota hal­li­tus ei ole alen­ta­mas­sa. Tarkoi­tus on pain­os­taa toimeen­tu­lo­tukea saavia töi­hin pakko­työl­listämäl­lä nämä kun­ti­in. Helsin­gin esimerkik­si pitäisi työl­listää kym­meniä tuhan­sia. Ei tai­da onnistua.