Hallitus vie Suomea aivan eri suuntaan kuin pitäisi

Olen surulli­nen siitä suun­nas­ta, johon hal­li­tus on Suomea viemässä. En jak­saisi jäkät­tää hal­li­tu­so­hjel­man pöyristyt­tävistä yksi­tyisko­hdista, kos­ka ongel­mana on suun­ta eivätkä yksi­tyisko­h­dat. Enkä sitä pait­si usko, että osa-aikatyötä tekevältä yksin­huolta­jal­ta lop­ul­ta viedään 400 euroa kuus­sa, vaik­ka niin uhotaan.

Olen tavoitel­lut pien­ten tulo­ero­jen yhteiskun­taa, mut­ta aivan eri keinoin kuin poli­it­ti­nen vasem­mis­to on tavoitel­lut. Tarpeesta uud­is­taa työelämää olen samaa mieltä hal­li­tuk­sen kanssa. Se pitäisi tietysti tehdä yhdessä työ­markki­na­jär­jestö­jen kanssa, mut­ta jos palka­nsaa­ja­jär­jestöil­lä ei ole halua uud­is­taa mitään, se on tehtävä hei­dän neli­raa­ja­jar­ru­tuk­ses­taan huolimatta.

Olen näh­nyt jäykän työe­htosopimusjär­jestelmän pait­si köy­hdyt­tävän tätä maa­ta myös ole­van suure­na syynä esimerkik­si miesten ja nais­ten palkkaeroi­hin — sään­nöstelee­hän jär­jestelmä miesten palkko­ja ylöspäin ja nais­ten alaspäin. Mitenkään muuten veturinkul­jet­ta­jan  (koulu­tus 8 kk) palk­ka ei voisi olla kaksinker­tainen lähi­hoita­jan (koulu­tus 2–3 vuot­ta) palkkaan nähden.

Markkinaehtoiset palkat ja täydentävät tulonsiirrot

Min­un ajatuk­seni taloudel­lis­es­ta tasa-arvos­ta on ollut antaa työvoiman hin­nan määräy­tyä melko markki­nae­htois­es­ti ja tasa­ta tästä koitu­vat tulo­erot pieniä palkko­ja täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la. Sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa rak­en­teelli­nen työt­tömyys olisi paljon pienem­pää kuin säädel­ty­jen palkko­jen yhteiskun­nas­sa ja tulon­jako olisi oikeudenmukaisempi.

Huo­mat­takoon, että palk­ka-asteikon yläpäässä palkat määräy­tyvät jo nyt markki­nae­htois­es­ti, vaik­ka Aka­va ei jär­jestöl­li­sistä syistä sitä tunnustakaan.

Hal­li­tus pyrkii päin­vas­taiseen. Se leikkaa työt­tömiltä ja sairail­ta, mut­ta vielä enem­män se leikkaa pieni­palkkaisil­ta osa-aikatyötä tekeviltä. Tarkoi­tus näyt­tää ole­van lopet­taa täy­den­tävät tulon­si­ir­rot.  Pyritään markki­nae­htoisi­in palkkoi­hin mut­ta niin, ettei ero­ja tasa­ta lainkaan.

Tähän tietysti vas­tataan, että tasaa­han vero­tus. Vero­tus tasaa tulo­ero­ja suuri- ja pieni­palkkaisten välil­lä, mut­ta ei lainkaan pieni- ja vielä pienem­pi­palkkaisten välil­lä. Siihen tarvi­taan täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja. Siinä osas­sa työ­markki­noi­ta myös ovat suurim­mat ongelmat.

Taikasauva laskee tasapainotyöttömyyden nollaan?

En tiedä mitä pitkit­tyneis­sä hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa on oikein tapah­tunut, mut­ta kaik­ki siel­lä olleet tun­tu­vat usko­van kiilu­vasilmäis­es­ti, että kun työt­tömien ja sairaiden tulon­si­ir­to­ja työt­tömiltä ja sairail­ta leikataan, nämä ter­ve­htyvät ja työl­listyvät oitis ja heistä tulee hyvä­palkkaisia ja ammat­ti­taitoisia työntekijöitä.

On jok­seenkin mah­do­ton­ta, että kaik­ki kohtaan­to-ongel­mat katoaisi­vat tuos­ta het­kessä ja tas­apain­o­työt­tömyys painuisi nollaan.

Etteikö sairail­ta leikat­taisi? Sairaus­päivära­haan ei puu­tu­ta eikä työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in, mut­ta sairau­den köy­hdyt­tämälle asum­is­tu­ki on olen­nainen osa talout­ta ja asum­is­tukea leikataan, Helsingis­sä oikein rutkasti.

Työt­tömien köy­hdyt­tämisel­lä tarkoi­tan työ­markki­natukea saavia. Heiltä viedään lap­siko­ro­tuk­set ja heiken­netään asum­is­tukea. Siitä on selvää näyt­töä, että ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van keston piden­tämi­nen ja tason por­ras­t­a­mi­nen nopeut­taa työl­listymistä. Ansiosi­don­naista saa­vat ovat työ­markki­noil­la halu­tumpia, ovathan he olleet ennen töissä.

Ramman aasin kepittäminen

Ongel­mana ovat työ­markki­natukea saa­vat, jot­ka eivät ole olleet koskaan tai ainakaan pitkään aikaan töis­sä. Hei­dän joukos­saan on huo­mat­ta­van paljon niitä, joiden mah­dol­lisu­udet työl­listyä ovat vähäiset. Sip­ilän hal­li­tus selvit­ti perus­tu­lokokeilul­la, saadaanko pitkäaikaistyöt­tömät työl­listymään, jos se tehdään heille erit­täin kan­nat­tavak­si. Ei saatu, tosin maa­han­muut­ta­jat saatiin.

Aja­tus patis­taa työt­tömät töi­hin tekemäl­lä heistä köy­hiä johtaa pienel­lä osal­la siihen, että he työl­listyvät, mut­ta val­taos­al­la siihen, että he vain köy­htyvät. Varas­tan tähän Mika Mali­ran­nan ter­min aamun Hesarista. Tämä on ram­man aasin kepit­tämistä. Tosin hän tarkoit­ti sil­lä patis­tamista töi­hin mata­la­suh­dan­teen aikana.

Ei myöskään ole selvä, että työt­tömien köy­hdyt­tämi­nen edes lisää toden­näköisyyt­tä työl­listyä. Noin kymme­nen vuot­ta sit­ten eräät MIT:n ekon­o­mistit pää­tyivät tutkimuk­ses­saan vas­takkaisen tulok­seen. Kun työt­tömästä tehdään niin köy­hä, että hänen arken­sa on pelkkää selviy­tymistä, aikaa ei jäi mihinkään sel­l­aiseen, jota työl­listymi­nen edel­lyt­täisi. Hei­dän aineis­ton­sa kos­ki Yhdys­val­to­ja. Toisen­lai­sista oloista kerä­tyt tulok­set eivät vält­tämät­tä päde Suomes­sa, mut­ta sen tietysti ymmärtää, ettei työl­listymistä edis­tä, jos päivät kulu­vat leipäjonossa.

Olen refer­oin­ut tuo­ta tutkimus­ta täl­lä blogilla, mut­ta en löytänyt aivan pienel­lä etsimisel­lä 3872 kir­joituk­sen joukosta.

Pien­ten tulo­ero­jen mais­sa asi­at ovat parem­min kuin suurten tulo­ero­jen mais­sa. Se, että Suo­mi on maail­man onnel­lisin maa, johtuu ratkai­sev­asti pienistä tulo­eroista. Ennus­tan, että uusi hal­li­tus onnis­tuu pudot­ta­maan Suomen kärkipaikalta.

Voi olla, ettei Gini-ker­roin kovin paljon nouse, mut­ta köy­hyy­dessä elävien ihmis­ten määrä nousee ja hei­dän köy­hyyten­sä syvenee.

Joukoittain väkeä toimeentulotuelle

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan hal­li­tus pyrkii vähen­tämään toimeen­tu­lotuel­la ole­vien määrää. Kaik­ki toimen­piteet näyt­tävät kuitenkin tähtäävän toimeen­tu­lotuel­la ole­vien määrän voimakkaaseen kas­vat­tamiseen. Kun ensisi­jaisia tulon­si­ir­to­ja leikataan jopa sadoil­la euroil­la, mut­ta toimeen­tu­lo­tu­keen ei kos­ke­ta, kymmenet tuhan­net putoa­vat toimeen­tu­lotuelle. Hal­li­tus kuvit­telee, että köy­hdyt­tämäl­lä osa-aikatyötä teke­viä nämä siir­tyvät kokopäivä­työhön, mut­ta use­ampia taitaa pudo­ta toimeen­tu­lotuelle ja luop­ua työn­teosta läh­es kokon­aan. Toimeen­tu­lotues­sa on se vika, että tulot eivät nouse, vaik­ka han­kkii ansio­tu­lo­ja. Saa ansai­ta 150 €/kk, mut­ta kaik­ki sen yli menevä osa vähen­netään toimeen­tu­lotues­ta sat­apros­ent­tis­es­ti.  Se on kuin kär­päs­pa­peri. Kun sille joutuu, ei pois ole pääsyä. Kuitenkin uho­taan, että kaik­ki työl­listymi­nen muka kan­nat­taa. Tämän jäl­keen ei kannata.

Työvoimas­sa on niitä, jot­ka eivät töi­hin kel­paa ja eri­tyisen paljon niitä, jot­ka voivat tehdä vain suh­teel­lisen huono­tuot­toista työtä, jos­sa ei edel­lytetä mitään eri­ty­isosaamista eikä täyt­tä työkykyä. Tämä uusi lin­ja tuomit­see töi­hin kel­paa­mat­tomat köy­hyy­teen, mut­ta myös pieni­palkkaiset joko työt­tömik­si köy­hik­si tai työssäkäyviksi köyhiksi.

Niis­sä mais­sa, jot­ka ovat onnis­tuneet nos­ta­maan työl­lisyy­den korkeak­si, yleen­sä tue­taan mata­la­palkkaista työtä. Näin tehdään kan­nat­tavak­si myös huono­tuot­toinen työ, jon­ka tekem­i­nen on parem­pi kuin ei tee työtä ollenkaan. Jopa Yhdys­val­lois­sa on varsin antelias vero­hyvi­tysjär­jestelmä, Earned Income Tax Cred­it. Kun ansait­see itse dol­lar­in, yhteiskun­ta antaa 40 sent­tiä sen päälle. Sen käyt­töönot­to lisäsi työl­lisyyt­tä melkoisesti.

Yhteiskun­nalli­nen ilmapi­iri tulee muut­tumaan leipäjono­jen piden­tyessä. Nuori, joka ei näe tule­vaisu­udessaan mitään toivoa, joutuu hel­posti rikol­lisille poluille. Jen­giväki­val­taan syyl­listyvät nuoret ovat suurim­mal­ta osaltaan heitä, joil­ta on evät­ty mah­dol­lisu­udet men­estyä lail­lisin keinoin.

Onko vasemmisto sittenkin oikeassa

Pitääkö min­un siis hylätä ajatuk­seni oikeu­den­mukaises­ta markki­na­t­alous­maas­ta ja ryhtyä tuke­maan ay-liik­keen tavoit­tei­ta ajaa etu­jaan lakkoile­mal­la? Risoo, mut­ta ehkä silti pitää, mut­ta se tie on köy­htyvän kansan­talouden ja eri­ar­voisu­u­den tie, sil­lä lakkoase on tehokkain mies­val­taisil­la aloil­la. Kir­jas­ton­hoita­jaa se ei auta.

Se myös lisää rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja sitä kaut­ta köy­hdyt­tää kansan­talout­ta. Ay-liik­keen keino on talouden kannal­ta työn tar­jon­takartel­li. Ajatuk­se­na on vähen­tää työn tar­jon­taa palkko­jen nos­tamisek­si.  Näin päästään markki­nae­htois­t­en palkko­jen yläpuolelle, mut­ta sen hin­tana on, että työl­listynei­den määrä vähe­nee. Niiden pieni­palkkaisten ase­ma tietysti para­nee, jot­ka onnis­tu­isi­vat pysymään töis­sä ja niiden huononee entis­es­tään, jot­ka näin hin­noitel­laan ulos työmarkkinoilta.

Voi hyvinkin olla, että tämä oikeis­tokon­ser­vati­ivi­nen hal­li­tus kaatuu seu­raavis­sa vaaleis­sa ja saamme tilalle tuhoa täy­den­tävän kiilu­vasilmäisen vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen, joka läh­tee kään­tämään maatamme takaisin  men­neisyy­teen. Ojas­ta allikkoon?

= = = =

Niis­sä sosi­aal­i­tur­van muodois­sa, joi­hin hal­li­tus lekallaan iskee, on kyl­lä kor­jat­tavaa. On type­r­ää, että sovitel­tua päivära­haa saa­va pääsee kokopäivä­työtä vas­taavi­in tuloi­hin jopa alle 20 tun­nin viikko­työmääräl­lä ja on type­r­ää tukea verovaroin kau­pan alan halua teet­tää osa-aikatyötä. Voidaan myös  kysyä, kan­nat­taako yhteiskun­nan tukea kalli­ita asumiskus­tan­nuk­sia kaupungeis­sa, vai olisiko parem­pi, että korkei­den asumiskus­tan­nusten kaupungeis­sa mak­set­taisi­in korkeampia palkko­ja sen sijaan, mut­ta näitä asioi­ta tulisi kor­ja­ta taidol­la eikä lekalla iskemällä.

Kir­joi­tan näistä seu­raavis­sa postauksissa.