Valitsemme humanitääriset maahanmuuttajat väärin

Pako­lais­ten määrä maail­mas­sa kas­vaa kon­flik­tien lisään­tyessä sekä Afrikan samanaikaisen väestöräjähdyk­sen ja ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si. Se tarkoit­taa, että kaikkien vau­raiden maid­en, myös siis Suomen, on otet­ta­va jatkos­sa huo­mat­tavasti enem­män maa­han­muut­ta­jia human­itäärisin perustein. Kun tar­jol­la on hädä­nalaisia enem­män kuin voidaan ottaa, on keskeistä, miten maa­han­muut­ta­jat valikoidaan, jot­ta taloudel­lis­es­ta uhrauk­ses­ta saadaan suurin hyö­ty tai toisin päin, jot­ta uhraus ei olisi saavutet­tuun hyö­tyyn näh­den kohtu­ut­toman kallis.

Vähän luku­ja: pelkästään Turkki­in on tul­lut Syyr­i­an sodan vuok­si neljä miljoon­aa pako­laista. Kiinan koko kym­men­miljoon­ainen uigu­uriväestö täyt­täisi vain­on kohteena olemisen kri­teer­it, mut­ta he eivät pysty hakeu­tu­maan rajoillemme tur­va­paikkaa anomaan. Kiina var­maankin kyl­lä päästäisi hei­dät lähtemään, joten ties vaik­ka he joskus tulevatkin.

Afrikan väestöräjähdys

Afrikan väestöräjähdys yhdis­tet­tynä siihen, että ilmas­ton­muu­tos tekee suures­ta osas­ta Afrikkaa ruuan tuotan­nolle sopi­mat­toman, lisää muut­topainei­ta Euroop­paan. Jos hyvin käy, syn­tyvyys Afrikas­sa voi sinän­sä laskea nopeasti. Kun aja­tol­lahit tuli­vat val­taan Iranis­sa, maan syn­tyvyys puolit­tui kymme­nessä vuodessa. Jois­sakin Afrikan mais­sa maan hal­li­tus kan­nus­taa nopeut­ta­maan väestönkasvua, jot­ta maas­ta ja kansas­ta tulisi mah­tavampi. En tunne san­ot­tavaa sym­pa­ti­aa tätä kohtaan.

Totean­pa vain, että kun­non eläke­jär­jestelmästä olisi suur­ta hyö­tyä Afrikas­sa, jos ei kaikille, niin lapsettomille.

Liikaväestö ei ole peruste pako­laisu­u­teen, mut­ta yleen­sä kun väkeä on liikaa, kek­sitään että vähem­mistö on liikaa ja kon­flik­ti on valmis. On sinän­sä yhtä tap­pavaa kuol­la nälkään kuin kon­flik­tien seurauksena.

Pakolaissopimus tehtiin henkilökohtaista vainoa pakeneville

Jos Naval­nyi onnis­tu­isi pak­en­e­maan vanki­las­taan ja ilmaan­tu­isi Suomen rajoille, hän olisi mallies­imerk­ki pako­lais­es­ta, joi­ta Gen­even pako­lais­sopimuk­sel­la tarkoite­taan. Täl­laisia oli­vat myös Chilen soti­lasjun­tan vain­oa pak­enevat älymys­tön edus­ta­jat. Sodan kauhu­ja pak­enevi­in ei Gen­even pako­lais­sopimuk­ses­sa keski­tytä, vaik­ka asia oli tuoreessa muis­tis­sa sopimuk­sen tekohetkellä .

Vas­taan­ot­ta­ja­maan kannal­ta vain­oa pak­enevat ovat ”hyviä” pako­laisia, kos­ka vaino kohdis­tuu yleen­sä hyvin men­estyneisi­in. Meil­lä Helsin­gin yliopis­ton tilas­toti­eteen laitok­sel­lakin oli 1970-luvul­la lehto­ri­na yksi Chilen pakolainen.

Entä sel­l­aiset pako­laiset kuin Turkki­in paen­neet neljä miljoon­aa syyr­i­alaista? Toivon, että he pää­sevät pian palaa­maan, mut­ta jos eivät pääse, taakkaa pitää jakaa ja vali­ta tästä joukos­ta osa kuhunkin Euroopan maahan.

Miten pakolaiset tulisi valita?

Jos Suomen pitäisi ottaa Turkin pako­laisleireiltä tuhat pako­laista, miten hei­dät pitäisi valita?

Aivan pöljästi tapa on nykyi­nen, jos­sa jonos­sa saa kiila­ta mak­samal­la salakul­jet­ta­jille ja ilmaan­tu­mal­la maamme rajoille.  Tämä ylläpitää rikol­lisu­ut­ta ja sen vuok­si Välimereen hukkuu tuhan­sia ihmisiä vuosit­tain, Kansan uutis­ten mukaan 20 000 henkeä viimeisen yhdek­sän vuo­den aikana. Tämä valikoin­ti­ta­pa on lisäk­si erit­täin harhainen. Irak­ista tuli vuon­na 2015 lähin­nä vain nuo­ria miehiä.

Vas­taan­ot­ta­jan kannal­ta nämä rajoille ilmestyvät ovat tietysti hyviä, kos­ka aivan tumpe­lo ei pysty jär­jestämään matkaa kaukaiseen Suomeen.

Rajoille ilmestyvistä tur­va­paikan hak­i­joista on erotet­ta­va Naval­nyin kaltaiset henkilöko­htaisen vain­on uhrit. Muut panisin samaan jonoon kiin­tiö­pako­lais­ten kanssa. Kiin­tiö­pako­laisia pitäisi vas­taavasti ottaa huo­mat­tavasti enem­män. Nykyi­nen kansal­liskon­ser­vati­ivi­nen hal­li­tus tekee päin­vas­toin: puolit­taa kiin­tiö­pako­lais­ten määrän suosien siten vain rajoille ilmestyviä. Mik­si ihmeessä!

Nykyi­nen poli­ti­ik­ka altistaa Euroopan pako­lais­ten avul­la tehtävään pain­os­tuk­seen. Sitähän on jo nähty. On itse aiheutet­tua tehdä tästä ongel­ma. Rajo­jen sulkem­i­nen maa­han pain­os­tus­tarkoituk­sel­la ohjat­tuil­ta pako­laisil­ta sisältää tietysti sen riskin, että joukos­sa on oikei­ta hädä­nalaisia, joille pako­lais­sta­tus on syytä myön­tää, mut­ta eikö ketään häir­itse se, että sama ongel­ma heil­lä oli jo ennen kuin hei­dät ohjat­ti­in Eurooppaan?

Kos­ka pako­lais­sta­tus pitäisi oikeas­t­aan myön­tää sato­ja ker­to­ja suurem­malle määrälle ihmisiä kuin on mah­dol­lista ottaa vas­taan, hei­dät tulisi valikoi­da selvästi nyky­istä tarkem­min. Tarkem­pi valikoin­ti ei tarkoi­ta pienem­pää määrää. Määrää pitäisi päin vas­toin kasvattaa.

Valitaan ne, jotka hyötyvät eniten

Min­ul­la ei ole pere­htyneisyyt­tä esit­tää, mil­lä kri­teereil­lä pako­laisen hädä­nalaisu­ut­ta tulisi mita­ta. Peri­aate­ta­sol­la sanon vain, että pitäisi vali­ta ne, jot­ka hyö­tyvät pääsys­tä maa­han eniten. Tähän vaikut­taa sil­loin se, kuin­ka hädä­nalainen on hei­dän tilanteen­sa lähtö­maas­sa JA kuin­ka hyvin hei­dän olete­taan men­estyvän Suomes­sa. Tämä jälkim­mäi­nen kri­teeri tietysti vaikut­taa myös siihen, mitä hei­dän vas­taan­ot­tamisen­sa Suomelle mak­saa vai mak­saako mitään. En pidä tätä häpeäl­lisenä kri­teer­inä, sil­lä ”halpo­ja” pako­laisia voidaan ottaa vas­taavasti enem­män, jol­loin ongel­maa helpote­taan enem­män. Pako­lais­poli­ti­ikan sankar­il­lisu­ut­ta ei pidä laskea sil­lä perus­teel­la, paljonko se mak­saa, vaan sil­lä, paljonko se tuot­taa hyö­tyä pakolaisille.

Eniten maa­han pääsys­tä tietysti hyö­tyy se, jon­ka hen­ki näin pelaste­taan. Henken­sä kau­pal­la pak­enevia pitää tietysti aut­taa ehdoit­ta pohti­mat­ta sitä, miten he men­estyvät Suomessa.

Onko väärin valikoi­da Suomeen esimerkik­si lähin­nä luku­taitoisia tai jopa aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja, vai merk­it­seekö se hei­dän koti­maansa köy­hdyt­tämistä? Jos he ovat sul­lot­tuina pako­laisleir­ille koti­maan har­joit­ta­man vain­on vuok­si, ei koti­maa hei­dän osaamis­es­taan hyödy, ei edes halua hyötyä.

Ovi auki siirtolaisille

Suomen hyö­tyäkin saa tavoitel­la. Tur­va­paikan hak­i­joista pitäisi erot­taa päältä ne, jot­ka voidaan ottaa maa­han siir­to­laiskri­teere­in, ja antaa heille työlu­pa, jos he vetävät pois pakolaishakemuksensa.

Pako­lais­ten joukos­sa on elin­ta­sopako­laisia. Ei se sen kum­mallisem­paa ole kuin oli muut­to Suomes­ta Ruot­si­in 1960-luvulla.

On tietysti väärin käyt­tää tur­va­paikkamenet­te­lyä päästäk­seen korkeam­man elin­ta­son maa­han. Paine tähän vähenisi huo­mat­tavasti, jos ovi siir­to­laisu­u­teen avat­taisi­in. Siinä taas kri­teer­inä olisi men­estymi­nen Suomen työ­markki­noil­la. Sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta oltuaan töis­sä riit­tävän pitkään. Päästäk­seen kun­nan jäsenek­si on olta­va Suomes­sa vuosi.

(En muuten löy­dä mis­tään tietoa siihen, kuin­ka pitkään vaikka­pa bul­gar­i­alaisen pitää olla töis­sä Suomes­sa ennen kuin hänen työt­tömyys­tur­vansa (työ­markki­natu­ki) mak­sa­jak­si tulee Bul­gar­i­an sijas­ta Suomi.)

Siir­to­laiskri­tee­rien nojal­la maa­han tule­vien määrä aset­tuu automaat­tis­es­ti maan vas­taan­ot­tokyvyn rajoi­hin, kos­ka työ­paik­ka pitää olla.

Nyt kun siir­to­laisek­si pääsem­i­nenkin on vaikea­ta, aina löy­tyy niitä, jot­ka pyrkivät rahas­ta­maan sil­lä, että ”aut­ta­vat” jotain pääsemään maahan.

Jos ei olisi tulle­ja ja tuon­tikiel­to­ja, ei olisi salakul­je­tus­takaan. Sama kos­kee siirtolaisuutta.

Siir­to­laiskri­teereil­lä tule­val­la on kan­nustin hyväksyä työe­htosopimuk­sia mata­lampi palk­ka. Tämän valvon­taa tulee tehostaa.

Voidaan perustel­la asi­aa myös niin, että jos toinen tulee mielu­um­min alem­mal­la pal­ka­lla kuin ei lainkaan, hänen kannal­taan se on parem­pi ratkaisu. Niin onkin, mut­ta ei suo­ma­laisen yhteiskun­nan kannalta.