Valitsemme humanitääriset maahanmuuttajat väärin

Pako­lais­ten määrä maail­mas­sa kas­vaa kon­flik­tien lisään­tyessä sekä Afrikan samanaikaisen väestöräjähdyk­sen ja ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si. Se tarkoit­taa, että kaikkien vau­raiden maid­en, myös siis Suomen, on otet­ta­va jatkos­sa huo­mat­tavasti enem­män maa­han­muut­ta­jia human­itäärisin perustein. Kun tar­jol­la on hädä­nalaisia enem­män kuin voidaan ottaa, on keskeistä, miten maa­han­muut­ta­jat valikoidaan, jot­ta taloudel­lis­es­ta uhrauk­ses­ta saadaan suurin hyö­ty tai toisin päin, jot­ta uhraus ei olisi saavutet­tuun hyö­tyyn näh­den kohtu­ut­toman kallis.

Vähän luku­ja: pelkästään Turkki­in on tul­lut Syyr­i­an sodan vuok­si neljä miljoon­aa pako­laista. Kiinan koko kym­men­miljoon­ainen uigu­uriväestö täyt­täisi vain­on kohteena olemisen kri­teer­it, mut­ta he eivät pysty hakeu­tu­maan rajoillemme tur­va­paikkaa anomaan. Kiina var­maankin kyl­lä päästäisi hei­dät lähtemään, joten ties vaik­ka he joskus tulevatkin.

Afrikan väestöräjähdys

Afrikan väestöräjähdys yhdis­tet­tynä siihen, että ilmas­ton­muu­tos tekee suures­ta osas­ta Afrikkaa ruuan tuotan­nolle sopi­mat­toman, lisää muut­topainei­ta Euroop­paan. Jos hyvin käy, syn­tyvyys Afrikas­sa voi sinän­sä laskea nopeasti. Kun aja­tol­lahit tuli­vat val­taan Iranis­sa, maan syn­tyvyys puolit­tui kymme­nessä vuodessa. Jois­sakin Afrikan mais­sa maan hal­li­tus kan­nus­taa nopeut­ta­maan väestönkasvua, jot­ta maas­ta ja kansas­ta tulisi mah­tavampi. En tunne san­ot­tavaa sym­pa­ti­aa tätä kohtaan.

Totean­pa vain, että kun­non eläke­jär­jestelmästä olisi suur­ta hyö­tyä Afrikas­sa, jos ei kaikille, niin lapsettomille.

Liikaväestö ei ole peruste pako­laisu­u­teen, mut­ta yleen­sä kun väkeä on liikaa, kek­sitään että vähem­mistö on liikaa ja kon­flik­ti on valmis. On sinän­sä yhtä tap­pavaa kuol­la nälkään kuin kon­flik­tien seurauksena.

Pakolaissopimus tehtiin henkilökohtaista vainoa pakeneville

Jos Naval­nyi onnis­tu­isi pak­en­e­maan vanki­las­taan ja ilmaan­tu­isi Suomen rajoille, hän olisi mallies­imerk­ki pako­lais­es­ta, joi­ta Gen­even pako­lais­sopimuk­sel­la tarkoite­taan. Täl­laisia oli­vat myös Chilen soti­lasjun­tan vain­oa pak­enevat älymys­tön edus­ta­jat. Sodan kauhu­ja pak­enevi­in ei Gen­even pako­lais­sopimuk­ses­sa keski­tytä, vaik­ka asia oli tuoreessa muis­tis­sa sopimuk­sen tekohetkellä .

Vas­taan­ot­ta­ja­maan kannal­ta vain­oa pak­enevat ovat ”hyviä” pako­laisia, kos­ka vaino kohdis­tuu yleen­sä hyvin men­estyneisi­in. Meil­lä Helsin­gin yliopis­ton tilas­toti­eteen laitok­sel­lakin oli 1970-luvul­la lehto­ri­na yksi Chilen pakolainen.

Entä sel­l­aiset pako­laiset kuin Turkki­in paen­neet neljä miljoon­aa syyr­i­alaista? Toivon, että he pää­sevät pian palaa­maan, mut­ta jos eivät pääse, taakkaa pitää jakaa ja vali­ta tästä joukos­ta osa kuhunkin Euroopan maahan.

Miten pakolaiset tulisi valita?

Jos Suomen pitäisi ottaa Turkin pako­laisleireiltä tuhat pako­laista, miten hei­dät pitäisi valita?

Aivan pöljästi tapa on nykyi­nen, jos­sa jonos­sa saa kiila­ta mak­samal­la salakul­jet­ta­jille ja ilmaan­tu­mal­la maamme rajoille.  Tämä ylläpitää rikol­lisu­ut­ta ja sen vuok­si Välimereen hukkuu tuhan­sia ihmisiä vuosit­tain, Kansan uutis­ten mukaan 20 000 henkeä viimeisen yhdek­sän vuo­den aikana. Tämä valikoin­ti­ta­pa on lisäk­si erit­täin harhainen. Irak­ista tuli vuon­na 2015 lähin­nä vain nuo­ria miehiä.

Vas­taan­ot­ta­jan kannal­ta nämä rajoille ilmestyvät ovat tietysti hyviä, kos­ka aivan tumpe­lo ei pysty jär­jestämään matkaa kaukaiseen Suomeen.

Rajoille ilmestyvistä tur­va­paikan hak­i­joista on erotet­ta­va Naval­nyin kaltaiset henkilöko­htaisen vain­on uhrit. Muut panisin samaan jonoon kiin­tiö­pako­lais­ten kanssa. Kiin­tiö­pako­laisia pitäisi vas­taavasti ottaa huo­mat­tavasti enem­män. Nykyi­nen kansal­liskon­ser­vati­ivi­nen hal­li­tus tekee päin­vas­toin: puolit­taa kiin­tiö­pako­lais­ten määrän suosien siten vain rajoille ilmestyviä. Mik­si ihmeessä!

Nykyi­nen poli­ti­ik­ka altistaa Euroopan pako­lais­ten avul­la tehtävään pain­os­tuk­seen. Sitähän on jo nähty. On itse aiheutet­tua tehdä tästä ongel­ma. Rajo­jen sulkem­i­nen maa­han pain­os­tus­tarkoituk­sel­la ohjat­tuil­ta pako­laisil­ta sisältää tietysti sen riskin, että joukos­sa on oikei­ta hädä­nalaisia, joille pako­lais­sta­tus on syytä myön­tää, mut­ta eikö ketään häir­itse se, että sama ongel­ma heil­lä oli jo ennen kuin hei­dät ohjat­ti­in Eurooppaan?

Kos­ka pako­lais­sta­tus pitäisi oikeas­t­aan myön­tää sato­ja ker­to­ja suurem­malle määrälle ihmisiä kuin on mah­dol­lista ottaa vas­taan, hei­dät tulisi valikoi­da selvästi nyky­istä tarkem­min. Tarkem­pi valikoin­ti ei tarkoi­ta pienem­pää määrää. Määrää pitäisi päin vas­toin kasvattaa.

Valitaan ne, jotka hyötyvät eniten

Min­ul­la ei ole pere­htyneisyyt­tä esit­tää, mil­lä kri­teereil­lä pako­laisen hädä­nalaisu­ut­ta tulisi mita­ta. Peri­aate­ta­sol­la sanon vain, että pitäisi vali­ta ne, jot­ka hyö­tyvät pääsys­tä maa­han eniten. Tähän vaikut­taa sil­loin se, kuin­ka hädä­nalainen on hei­dän tilanteen­sa lähtö­maas­sa JA kuin­ka hyvin hei­dän olete­taan men­estyvän Suomes­sa. Tämä jälkim­mäi­nen kri­teeri tietysti vaikut­taa myös siihen, mitä hei­dän vas­taan­ot­tamisen­sa Suomelle mak­saa vai mak­saako mitään. En pidä tätä häpeäl­lisenä kri­teer­inä, sil­lä ”halpo­ja” pako­laisia voidaan ottaa vas­taavasti enem­män, jol­loin ongel­maa helpote­taan enem­män. Pako­lais­poli­ti­ikan sankar­il­lisu­ut­ta ei pidä laskea sil­lä perus­teel­la, paljonko se mak­saa, vaan sil­lä, paljonko se tuot­taa hyö­tyä pakolaisille.

Eniten maa­han pääsys­tä tietysti hyö­tyy se, jon­ka hen­ki näin pelaste­taan. Henken­sä kau­pal­la pak­enevia pitää tietysti aut­taa ehdoit­ta pohti­mat­ta sitä, miten he men­estyvät Suomessa.

Onko väärin valikoi­da Suomeen esimerkik­si lähin­nä luku­taitoisia tai jopa aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja, vai merk­it­seekö se hei­dän koti­maansa köy­hdyt­tämistä? Jos he ovat sul­lot­tuina pako­laisleir­ille koti­maan har­joit­ta­man vain­on vuok­si, ei koti­maa hei­dän osaamis­es­taan hyödy, ei edes halua hyötyä.

Ovi auki siirtolaisille

Suomen hyö­tyäkin saa tavoitel­la. Tur­va­paikan hak­i­joista pitäisi erot­taa päältä ne, jot­ka voidaan ottaa maa­han siir­to­laiskri­teere­in, ja antaa heille työlu­pa, jos he vetävät pois pakolaishakemuksensa.

Pako­lais­ten joukos­sa on elin­ta­sopako­laisia. Ei se sen kum­mallisem­paa ole kuin oli muut­to Suomes­ta Ruot­si­in 1960-luvulla.

On tietysti väärin käyt­tää tur­va­paikkamenet­te­lyä päästäk­seen korkeam­man elin­ta­son maa­han. Paine tähän vähenisi huo­mat­tavasti, jos ovi siir­to­laisu­u­teen avat­taisi­in. Siinä taas kri­teer­inä olisi men­estymi­nen Suomen työ­markki­noil­la. Sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta oltuaan töis­sä riit­tävän pitkään. Päästäk­seen kun­nan jäsenek­si on olta­va Suomes­sa vuosi.

(En muuten löy­dä mis­tään tietoa siihen, kuin­ka pitkään vaikka­pa bul­gar­i­alaisen pitää olla töis­sä Suomes­sa ennen kuin hänen työt­tömyys­tur­vansa (työ­markki­natu­ki) mak­sa­jak­si tulee Bul­gar­i­an sijas­ta Suomi.)

Siir­to­laiskri­tee­rien nojal­la maa­han tule­vien määrä aset­tuu automaat­tis­es­ti maan vas­taan­ot­tokyvyn rajoi­hin, kos­ka työ­paik­ka pitää olla.

Nyt kun siir­to­laisek­si pääsem­i­nenkin on vaikea­ta, aina löy­tyy niitä, jot­ka pyrkivät rahas­ta­maan sil­lä, että ”aut­ta­vat” jotain pääsemään maahan.

Jos ei olisi tulle­ja ja tuon­tikiel­to­ja, ei olisi salakul­je­tus­takaan. Sama kos­kee siirtolaisuutta.

Siir­to­laiskri­teereil­lä tule­val­la on kan­nustin hyväksyä työe­htosopimuk­sia mata­lampi palk­ka. Tämän valvon­taa tulee tehostaa.

Voidaan perustel­la asi­aa myös niin, että jos toinen tulee mielu­um­min alem­mal­la pal­ka­lla kuin ei lainkaan, hänen kannal­taan se on parem­pi ratkaisu. Niin onkin, mut­ta ei suo­ma­laisen yhteiskun­nan kannalta.

 

57 vastausta artikkeliin “Valitsemme humanitääriset maahanmuuttajat väärin”

  1. EU maid­en kansalais­ten työt­tömyys­tur­va Suomes­sa määräy­tyy samoin kuin suo­ma­laisil­la. Mitään eril­lisiä aikara­jo­ja ei ole.
    https://www.infofinland.fi/fi/work-and-enterprise/if-you-become-unemployed/unemployment-benefit
    https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/tyottomyysturva/maahanmuuttajan-tyottomyysturva#:~:text=Jos%20olet%20EU-%20tai%20ETA-maan%20tai%20Sveitsin%20kansalainen%2C,voit%20saada%20ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvaa.%20Jos%20j%C3%A4%C3%A4t%20ty%C3%B6tt%C3%B6m%C3%A4ksi%2C%20ilmoittaudu%20ty%C3%B6nhakijaksi.

    Yksi tärkeä tek­i­jä maa­han­muu­tos­ta mah­dol­lis­es­ti syn­tyvien hait­to­jen ehkäisyssä on että pide­tään huoli siitä että maa­han­mut­ta­jille mak­se­taan vähin­tään sama palk­ka ja nou­date­taan samo­ja työe­hto­ja kuin suo­ma­laisille. Ja se tarkoit­taa valvon­nan tehostamista, mihin ay-liike on aina ollut valmis panos­ta­maan. Jos paikallista sopimista lisätään syn­tyy samal­la myös tarve tehostaa tuo­ta valvon­taa ja lisätä mah­dol­lisuuk­sia puut­tua väärinkäytök­si­in. Ilman tehostet­tua valvon­taa ja työn­tek­i­jöi­den “luot­ta­mus­mi­estä” paikallis­es­ta sopimis­es­ta tulee vil­li län­si jos­sa varsinkin human­itäärisiä maa­han­muut­ta­jia ja koke­mat­to­mia nuo­ria on help­po käyt­tää hyväksi.

    Työan­ta­jien vas­tui­ta pitäisi ehdot­tomasti lisätä niin että lait­to­muudet eivät yksinker­tais­es­ti kan­na­ta ja eri­tyis­es­ti hei­dän vas­tu­u­taan tulisi niistä työperäi­sistä maa­haan­muut­ta­jista joi­ta he rekry­toi­vat jot­ta ei käy niin että haal­i­taan maa­han ihmisiä holtit­tomasti ja jätetään hei­dät sit­ten yhteiskun­nan harteille. Ei niin että uhataan karkoituk­sel­la jos ei työl­listy heti uud­estaan, kos­ka se karkot­taa hakeu­tu­mas­ta Suomeen, vaan lisäämäl­lä työ­nan­ta­jien vas­tu­u­ta rekry­toimien­sa maa­han­muut­ta­jien työt­tömyys­tur­vas­ta. Vaik­ka ensim­mäiset 3–12kk työ­nan­ta­jan piikki­in, niin tulee var­masti harkit­tua rekry­toin­ti­tarve ja se löy­ty­isikö työn­tek­i­jä sit­tenkin Suomesta.

  2. “(En muuten löy­dä mis­tään tietoa siihen, kuin­ka pitkään vaikka­pa bul­gar­i­alaisen pitää olla töis­sä Suomes­sa ennen kuin hänen työt­tömyys­tur­vansa (työ­markki­natu­ki) mak­sa­jak­si tulee Bul­gar­i­an sijas­ta Suomi.)”

    Tämä on ehkä hie­man has­susti esitet­ty kysymys työ­markki­nat­uen osalta. Ulko­muis­tista (voin olla väärässä) asia menee niin, että suo­ma­laista työt­tömyys­tur­vaa (työt­tömyyspäivära­haa) voi saa­da sen jäl­keen kun työssäoloe­hto on täyt­tynyt. Tämä on näköjään nyky­isin 26 viikkoa (noin puoli vuot­ta). Tämän jäl­keen voisi saa­da työt­tömyys­tur­vaa sen mak­simi­a­jan, mut­ta ei vielä muuten pää­sisi Suomen sosi­aal­i­tur­van piiri­in (ellei ole muu­ta syytä Suomeen muu­tolle). Tämä tarkoit­taisi, että esim. asum­is­tukea ei voisi saa­da, eikä myöskään työ­markki­natukea sen jäl­keen kun enim­mäi­sai­ka (300 tai 400 pv) on loppunut.

    Suomen sosi­aal­i­tur­vaan pääsee taas työsken­te­lyn perus­teel­la kun on ollut 2 vuot­ta töis­sä (tai jo aikaisem­min jos on osoit­taa tois­taisek­si voimas­sa ole­va sopimus). Jos on ollut kak­si vuot­ta töis­sä ja kuu­luu Suomen sosi­aal­i­tur­vaan, on sinään­sä oikeutet­tu myös työ­markki­natu­keen, mut­ta työt­tömyys­tur­va mak­set­taisi­in tietenkin työsken­te­lyn perus­teel­laa työt­tömyyspäivära­hana. Peri­aat­teesa voisi kai syn­tyä tilanne mis­sä Suomen sosi­aal­i­tur­vaan pää­sisi vak­i­naisen sopimuk­sen perus­teel­la, mut­ta työt lop­puisi­vatkin 5 kk jäl­keen. Täl­löin työssäoloe­hto ei vielä täy­ty, mut­ta työ­markki­natu­keen olisi oikeus.

    Voin tosin olla tässä täysin väärässä. Kan­sain­väliset tilanteet ovat hyvin sekavia.

    Lähde: https://www.kela.fi/ulkomailta-suomeen-tyontekijat-ja-yrittajat

    1. Töis­sä ei tarvitse olla 2 vuot­ta, vaan asum­is­tu­keen ym. pääsee heti käsik­si, kun­han työ­sopimuk­sen pitu­us on 2 vuot­ta ja palk­ka päälle 802€. Tämä käytän­tö on muis­taak­seni Sip­ilän hal­li­tuk­sen viimeisiä karhun­palveluk­sia Suomen kansalle.

  3. Meil­lä oli 70 luvul­la his­to­ri­an opet­ta­ja, joka puhui (tarkoituk­sel­la) riistomaatavarakaupoista..!

      1. Sak­salaisen Ede­ka vähit­täiskaup­paketjun viralli­nen sak­sankieli­nen nimi on Einkauf­sgenossen­schaft der Kolo­nial­waren­händler im Halleschen Tor­bezirk zu Berlin.

  4. “Jos ei olisi tulle­ja ja tuon­tikiel­to­ja, ei olisi salakul­je­tus­takaan. Sama kos­kee siirtolaisuutta.”

    Juuri näin. Tosin nyt on vähän outoa lib­er­al­is­mia EU:lta, tavaroiden ja palvelu­iden liikku­vu­ut­ta rajoite­taan voimakkaasti mut­ta työvoiman/siirtolaisuuden kanssa on täl­lainen syr­jivä kiin­tiö-/sään­nöste­lyjär­jestelmä. Osa pääsee näen­näis­es­ti ilmaisik­si*, osa ei pääse ollenkaan.
    *Ilmaisu­us on vain näen­näistä, he kyl­lä mak­sa­vat siitä salakul­jet­ta­jille tai muille har­maille jär­jestäjille vaik­ka mak­su kuu­luisi todel­lisu­udessa vas­taan­ot­tavalle yhteiskun­nalle. Samoin meille ovat lukuisat ekon­o­mistit saar­nan­neet ettei sään­nöste­ly ja kiin­tiöt vain toi­mi mis­sään asi­as­sa kun puhutaan taloudesta.

    Sit­ten samaan hen­keen täy­tyy ihme­tel­lä mikä kiima tääl­lä on ava­ta rajat yleen­sä. Meil­lä on EU jon­ka yhdek­si pää­tavoit­teek­si on kir­jat­tu työvoiman liikku­vu­us. Mon­es­sa etelä-euroopan maas­sa on erit­täin nuoriso­työt­tömyys, eli sitä työvoimare­serviä kyl­lä on. Näi­den saan­tia Suomeen ei ole var­maan edes yritet­ty. Osasyy tähän on aivan var­masti se, että tänne ote­taan mielum­min riip­pu­vaisia ja huonos­ti koulutet­tu­ja ja oikeuten­sa tun­te­via ihmisiä töi­hin — näitä kun on vain helpom­pi käyt­tää hyväksi.

    1. Nim­imerk­ki Stadis­tille toteaisin että EU ei todel­lakaan rajoi­ta tavaroiden ja palvelu­iden liikku­vu­ut­ta vähem­män kuin työvoiman liikku­vu­ut­ta. Kaik­ki EU:n ulkop­uolelta tulleet tavarat joutu­vat tul­li tarkas­tuk­seen ja samoin työvoima maa­han­tu­lo prosessiin.

    2. Eivät yri­tyk­set halua etelä-euroopan nuoriso­tyt­tömiä samas­ta syys­tä kuin ne eivät halua koti­maisia nuoriso­työt­tömiä: Jokainen yri­tys halu­aa työn­tek­i­jät jot­ka voi suo­raan lait­taa tuot­ta­maan. Koven­tu­va kil­pailu tekee kokoa­jan vaikeam­mak­si palkata ketään muu­ta kuin valmista alan senior-osaa­jaa joka takoo net­to­hyö­tyä alus­ta asti.

      Kun näi­den saan­ti tosi­aan ymmär­ret­tävistä syistä on kokoa­jan vaikeam­paa (jokainen halu­aa palkata senior-tason työn­tek­i­jän, mut­ta kukaan ei halua tehdä junior­eista senior­e­i­ta), yri­tyk­set halu­a­vat imuroi­da niitä muista köy­hem­mistä maista.

      Pulaa ei siis niinkään ole ihmi­sistä, vaan yri­tyk­sistä jot­ka anta­vat työkoke­mus­ta aloit­televille työntekijöille.

      Ongel­ma on eri­tyisen aku­ut­ti ohjelmis­toalal­la. Kan­nat­taisi miet­tiä että val­tio perus­taisi sof­t­ayri­tyk­sen omi­in tarpeisi­in­sa, ja palkkaisi tyyli­in ”leipä on kapea mut­ta tur­valli­nen” tyylis­es­ti voit­top­uolis­es­ti junior­e­i­ta, jos­sa mer­i­toituneet voivat siir­tyä yksi­tyiselle lev­eäm­män leivän perässä.

      1. Ehdot­taako nim­imerk­ki Kil­go­re tuos­sa viimeisessä lauseessa että val­tio perus­taisi siis täysin val­tion omis­ta­man IT yri­tyk­sen jos­sa työl­lis­tetään se työvoima joka ei jostain syys­tä saa työ­paikkaa yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta? Siis uuden Val­con perus­t­a­mi­nen? En tiedä onko veron­mak­sajien raho­jen pistämi­nen lop­pu­jen lopuk­si Kankku­lan kaivoon järkevää kun muis­taa mitä entiselle Val­colle tapahtui.

      2. Rahul:
        Val­co ei ollut mikään varsi­nainen IT ‑yri­tys vaan kuva­putkite­hdas joka perustet­ti­in 1970-luvun rak­en­teel­lis­es­ta työt­tömyy­destä kär­sivään itä-Suomeen.
        Epäon­nis­tu­mi­nen ja lop­ul­ta tehtaan lopet­ta­mi­nen joh­tui siitä että tehtaan suo­ma­laiset insinöörit eivät saa­neet automa­ti­soitu­ja lait­tei­ta toim­i­maan kun­nol­la vaik­ka oli japani­laisia aluk­si mukana säätämässä. Ilmeis­es­ti kil­pailu oli niin kovaa että suo­ma­laiset TV ‑valmis­ta­jat Salo­ra ja ASA osti­vat putken­sa muual­ta joka pystyi toimit­ta­maan varmem­min ja edullisem­min, ja ehkä joku idänkaup­pa-avauskin meni metsään?

        Val­ti­ol­la on IT-yri­tyk­siä kuten Val­tori ja mui­ta yri­tyk­siä joil­la paljon IT-toim­intaa jot­ka voisi­vat työl­l­listää nuo­ria mut­ta aika vähäistä se lienee.
        1980-luvul­la mon­et IT ‑fir­mat koulut­ti­vat itse nuorista muiden ammat­tien ihmi­sistä IT-osaa­jia. Olen itse kanssa ollut erässä sel­l­aises­sa ohjelmassa.

      3. Eihän tuos­sa ole kyse mis­tään Val­cos­ta vaan siitä että smal­la varmis­tet­taisi­in niiden paljon par­jat­tu­jen julk­ishallinnon IT-jär­jestelmien toimivu­us. Nyt han­kkeeet tun­tu­vat menevät jatku­vasti pieleen kun niitä yritetään har­sia kasaan osta­mal­ta yksi­ty­isiltä joiden tavoite ei tietenkään ole se että saataisi­in ker­ral­la valmista ja kokon­aisu­u­den kannal­ta paras ratkaisu, vaan vain sen ver­ran hyvää että bisnes pyörii jatku­vasti. Aika usein on vaan niinkin että osaami­nen kan­nat­taa pitää riit­tävästi omis­sa käsis­sä! Osaop­ti­moin­ti ja lyhytjän­teisyys mak­saa ja se näkyy niis­sä mil­jardeis­sa joil­la julk­isia han­k­in­to­jakin tehdään. Lienevät nykyään luokas­sa 40–50 mil­jar­dia euroa/vuosi. Muis­sa pohjo­is­mais­sa käytetään han­k­in­toi­hin vähem­män mut­ta työl­lis­tetään enem­män. Olisiko siinä jotain opittavaa.

        Eivät ne julkisen sek­torin työ­paikat muis­sa pohjo­is­mais­sa mitää Val­co­ja ole vaan panos­tuk­sia ter­vey­den­huoltoon ja mui­hin julk­isi­in palvelui­hin, mah­dol­lis­es­ti siihen toimi­vam­paan IT-infraankin. Nytkin valite­taan heikko­ja ter­veyspalvelui­ta, mut­ta ei halu­ta panos­taa niihin kuten muis­sa pohjo­is­mais­sa tehdään. Hölmöläisiäkö me olemme vai mis­tä mät­tää? Ideologiastako?
        https://www.ku.fi/artikkeli/4160259-ilmeisin-syy-ruotsin-korkeampaan-tyollisyysasteeseen-julkisella-sektorilla-enemman-vakea-toissa

        Ja ihan var­muu­den vuok­si huo­mau­tan että ei ole kyse myöskään Neu­vos­toli­itos­ta, vaik­ka sekin romahti😎.

      4. Monia val­tion käyt­tämiä tieto­jär­jestelmiä kan­nat­taisi tuot­taa omana tuotan­tona, tämä loisi myös julkisen kipeästi tarvit­se­maa osaamista ohjelmis­to­jen ostamiseen ulkop­uolelta. Esimerkik­si Kela ja Yle jo tekeekin omaa sof­t­aa mielestäni varsin onnis­tuneesti, tätä mallia siis kan­nat­taisi laa­jen­taa. Esimerk­it julkisen räätälöi­ty­jen erikoiso­hjelmis­to­jen ostamis­es­ta yksi­ty­isiltä markki­noil­ta ovat lähin­nä surullisenkuuluisia.

        Eli toki sen ei tarvitse olla erilli­nen keskitet­ty val­tion sof­t­ayri­tys, vaan se voi myös olla että pri­or­isoidaan entistä enem­män omaa tuotan­toa ostamisen sijas­ta. Tämä myös loisi Suomen yksi­tyiselle ohjelmis­tosek­to­rille painet­ta tehdä muu­takin kuin suurek­si osak­si epäon­nis­tunei­ta pro­jek­te­ja julkiselle sektorille.

        Eli en siis ehdo­ta Val­con perus­tamista, joka pykäsi kuvaputkitelkkareita.

      5. EI tarvi­ta uut­ta val­tiony­htiötä. Tarvi­taan vain kil­pailu­tuk­sia, jois­sa junior­eillekin pystyy lait­ta­maan hin­nan, jol­la heitä kan­nat­taa tar­jo­ta pro­jek­ti­in. Nyky­i­sis­sä kil­pailu­tuk­sis­sa hin­tak­il­pailu on raken­net­tu siten, että siinä pär­jätäk­seen on väitet­tävä myyvän­sä junior­e­i­ta alle hei­dän palkkaku­lu­jen­sa. Kun joku täm­möisen kil­pailun voit­taa, junior­e­i­ta ei koskaan ole vapaana vaan pro­jek­tin henkilöstö koos­t­uu senioreista.

        Junio­r­i­on­gel­man ratkaisu help­po, mut­ta vaatisi julkisen han­k­in­nan jonkin­laista keskitet­tyä kontrollia.

  5. “Kiinan koko kym­men­miljoon­ainen uigu­uriväestö täyt­täisi vain­on kohteena olemisen kriteerit…”

    Taak­ka tässä olisi koulut­taa 10 miljoon­aa uigu­uria suo­ma­lais­tavoille (olet­taen että emme halua itse muut­tua uigu­u­ri­tavoille), ja saman­ta­painen hypo­teet­ti­nen taak­ka olisi kas­vat­taa 10 miljoon­aa yht’äkkiä syn­tynyt­tä suo­ma­lais­las­ta 18 vuo­den aikana suomalaistavoille.

    Yllä oion mutkia pahan ker­ran, sil­lä voihan olla etteivät uigu­u­ri­ta­vat poikkea niinkään paljoa suo­ma­lais­tavoista; ja jos poikkea­vat, ehkä päin­vas­toin aikuisi­in jo juur­tunei­ta uigu­u­ri­tapo­ja on mah­do­ton­ta vai­h­taa toisi­in tapoi­hin edes 18 vuodessa. Mut­ta haen yllä ihmis­ar­vot sun muut yksi­tyisko­h­dat uno­htaen jonkin­laista Fer­mi-arvio­ta yhteiskun­taan sopeut­tamisen työmäärälle.

    Oleel­lista on huo­ma­ta että ihan kan­ta­suo­ma­laisen veron­mak­sa­jankaan aikaansaami­nen ei suinkaan ole 9 kuukau­den pitu­inen, vaan 18 vuo­den pitu­inen pon­nis­tus. Jos mei­dän kan­taväestö (ja tähän men­nessä maa­han muut­ta­neet) ei syys­tä tai tois­es­ta halu­aisi nähdä per­in­teistä lisään­tymisen vaivaa, maa­han­muu­ton kaut­ta tapah­tu­va väk­ilu­vun säi­lyt­tämi­nen ei ole juurikaan vähem­män vaivalloista. 

    Otta­mat­ta tässä kan­taa ovatko suo­ma­lainen kieli ja tähä­nas­ti­nen kult­tuuri kuin­ka säi­lyt­tämisen arvoisia — se on erilli­nen keskustelunaiheensa.

    1. Ne uigu­u­rit oli­vat siinä osoit­ta­mas­sa, ettei voi­da ottaa kaikkia, jot­ka täyt­tävät kri­teerin, joten tarvi­taan hien­o­varaisem­pia valintakriteereitä.

  6. Keskustelu näistä ansiokkaista blogikir­joituk­sista on osoit­tanut, miten per­suhenkiset ihmiset yrit­tävät pitää itsel­lään yliot­teen ja ilma­her­ru­u­den maa­han­muut­to­janku­tuk­ses­sa. Esitetään, että Soin­in­vaara on tul­lut per­su-uskoon, näh­nyt val­on ja kokenut kään­tymyk­sen. Itse olen kokenut, että näi­den postausten sisältö on enem­mänkin anti­teesi per­su­jen janku­tuk­selle. Esimerkik­si nyky­hal­li­tuk­sen lin­jaus pako­laiski­in­tiön pienen­tämis­es­tä ja kehi­tysavun tuhoamis­es­ta samaan aikaan on todel­la jär­jetön. Näin varmis­te­taan, että tuli­jat ovat valikoimat­to­mia ja keinot­telun uhreja.
    Oikeistopop­ulis­mi laan­tuu ja näivet­tyy jos­sain vai­heessa ihan samoin kuin kävi vasem­mis­to­laisu­udelle 70-luvul­la. Varmim­min se tapah­tuu niin, että van­hat, sanois­in jopa van­hat kun­non puolueet, otta­vat prga­maat­tis­es­ti maa­han­muut­topoli­ti­ikan omi­in käsiinsä.
    Suh­tau­tu­mi­nen ukrainalaisi­in on osoit­tanut, että human­itääri­nen maa­han­muut­to ei olekaan Ilmestyskir­jan peto. Per­sutkin esit­tivät lop­pu­vuodes­ta 2021 nol­la­tol­er­anssia tuli­joille, ja parin kuukau­den päästä vai­h­toi­vat ääni­la­jia jostain syys­tä. Mikään iso yhteiskun­nalli­nen kysymys ei taivu diko­to­mi­aan “kaik­ki hyvää tai kaik­ki huonoa”.
    Mitä soma­lei­hin tulee, niin hekin kyl­lä koke­muk­seni mukaan työl­listyvät. Olen tavan­nut soma­l­i­taus­taisen miehen, jol­la on kak­si korkeak­oulutk­in­toa ja yri­tys. Lukuisia nuo­ria naisia, jot­ka ovat töis­sä sosi­aali- ja ter­veysalal­la. Lisäk­si olen tavan­nut aito­suo­ma­laisia kes­ki-ikäisiä miehiä, jot­ka eivät ole tehneet oikeas­t­aan päivääkään töitä vaan keskit­tyneet päi­hteisi­in. Pidän kaikkia edel­lä mainit­tu­ja ihmis­inä siinä mis­sä muitakin.

    1. Soin­in­vaaran lisäk­si mon­et muutkin ovat halun­neet jo pitkään käy­dä kri­it­tistä ja asial­lista maa­han­muut­tokeskustelua, mut­ta per­suhenkiset ovat estäneet sen jo vuosia. Niin kauan kuin hal­la-aho­laiset hal­lit­se­vat per­su­ja ja min­is­tere­inä on henkilöitä jot­ka suh­tau­tu­vat rasis­tisen nuiv­asti maa­han­muut­ta­ji­in niin tilanne ei tule parane­maan, vaan jopa pahe­nee kun he saa­vat nyt tukea tuolle hal­la-aho­laisu­udelle kokoomuk­ses­ta, RKP:stä ja KD:stä. Suo­mi ja suo­ma­laiset mak­sa­vat nyt kovan hin­nan talousoikeis­ton liit­tou­tu­mis­es­ta ääri­oikeis­ton kanssa.

      Ohes­sa esimerk­it ajal­ta n. 13–14 vuo­den takaa jol­loin­ka Soi­ni toi hal­la-aho­laisu­u­den per­sui­hin osoituk­sek­si siitä että kyl­lä ainakin SDP:ssä ollaan oltu kri­it­tisiä ja halut­tu hakea ongelmi­in ratkaisu­ja. Samoin vihreis­sä ja vasem­mis­toli­itossa on ymmär­ret­ty maa­han­muut­toon liit­tyvät haas­teet jo kauan sit­ten ja että niihin haasteisi­in voidaan ja pitää vas­ta­ta ilman rasis­mia. Tuon työn pitää vaan jatkua! Per­su­jen rasis­mi on ollut kyl­lä todis­tet­tavasti näkyvil­lä jo kauan mut­ta nyt se ikään kuin yllät­tää medi­an, kokoomuk­sen ja koko oikeis­ton. Soi­ni tietenkin kieltää ole­vansa koko kehi­tyk­sen alullepani­ja, vaik­ka sehän hän todel­lisu­udessa on. No, oli mitä oli niin rasis­tit, hal­la-aho­laiset, ovat nyt hal­li­tuk­ses­sa ja nyt koko hal­li­tus tuk­i­joi­neen persusplainaa!
      https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2010032011332162
      https://www.ku.fi/artikkeli/1812182-rahalla-ja-resursseilla
      https://www.vihreat.fi/ohjelmat/maahanmuuton-haasteet-ratkaistaan-arjessa-maahanmuuttopoliittinen-linjapaperi/

  7. vähän sivus­ta mut­ta olisi hyvä pitää ääntä.

    kiinan kohte­lo uigu­uriväestöä kohtaan on melkein kuin nat­si sak­sas­ta juu­ta­laisia kohtaan. ei nyt kaa­sukam­mioi­ta, mut­ta jär­jestelmäl­listä poli­isi valvon­taa. käytän­nössä mitään vapaut­ta ei ole.

    myöskin kiinas­sa ole­vista sosi­aal­isi­ta tileistä kiinalais­ten kohdal­la olen kuul­lut. ei mene järkyt­tävälle tasolle, mut­ta niil­läkin valvotaan löy­hästi taval­lis­ten kiinalais­ten touhuja.

  8. Osmo soin­in­vaara: et sinä voi tais­tel­la tätä persu/kok joukkoa vas­taan. Häviät kos­ka kansa ns. Kan­nat­taa idioit­ta­maista ulko­maalaiset ulos lin­jaa. Olemme jo hävinneet.

    1. Mikko Siitoselle kom­ment­ti­na että Soin­in­vaaran ehdo­tuk­set Gen­even pako­lais­sopimuk­sen muut­tamisek­si tehdään lop­pu­jen lopuk­si sopimuk­sen kaikkien rat­i­fioinei­den maid­en yhteisel­lä päätök­sel­lä . Suomen nykyi­nen hal­li­tus tai tule­vat hal­li­tuk­set eivät voi kuin nou­dat­taa Gen­even pako­lais­sopimus­ta tai sit­ten irtau­tua siitä kokon­aan. Yksikään Euroopan maa ei ole vielä läht­enyt kyseistä sopimuk­ses­ta. Tan­s­ka on yrit­tänyt kiristää tur­va­paikan­hak­i­joiden kri­teer­iä itse asi­as­sa Soin­in­vaaran ehdot­ta­mal­la mallil­la. Tässäkin Tan­s­ka on onnis­tunut osit­tain mut­ta on joutunut taipumaan kun asia on viety Euroopan ihmisoikeustuomiois­tu­imeen jos­ta on tul­lut kumoa­va päätös

      1. En tuos­sa kir­joituk­ses­sa edes yrit­tänyt hah­mot­taa, miten esi­tyk­seni voisi toteut­taa. Kuvaa­man ongel­ma ei kuitenkaan kos­ka vein Suomea vaan kaikkia.

    2. Ei Osmo ole yksin eikä suomalaisten
      enem­mistö kan­na­ta ulko­maalaiset ulos lin­jaa tai rasis­mia vaik­ka hal­li­tus­puolueet anta­vatkin per­su­jen johdol­la ymmärtää että kan­nat­taa. Eivätkä suo­ma­laiset tule antau­tu­maan rasis­min edessä, kuten eivät ukrainalaisetkaan Venäjän edessä. Hyvän asian puoles­ta kan­nat­taa aina taistella!

      Kun hal­li­tus­puolueis­sa tun­nu­taan ole­van kovin tuo­htunei­ta siitä että hal­li­tus­ta nimitetään sin­imus­tak­si, niin olisiko parem­pi nim­i­tys sit­ten kelta­mus­ta tai mus­tan­ruskea. Ei kai sen­tään ainakaan sinikeltainen Ruotsin malli­in, mut­ta ehkä siniruskea. Per­suthan on tun­netusti edestä keltainen ja vaalilu­pausten törkeästä pet­tämis­es­tä johtuen takaa ruskea.

  9. Soin­in­vaaran visio että Alek­sei Naval­nyin kaltaiset mielipi­de van­git ja spon­taan­it­pako­laiset Syyr­i­as­ta ja Irak­ista pitäisi erotel­la toi­sis­taan. Alek­sei Naval­nyn kaltaisille mielipi­de vangeille suo­ra tur­va­paik­ka oikeus ja Syyr­i­an ja Irakin spon­taan­it­pako­laisille kiin­tiö­pako­lais­sta­tus. Näin jär­jestelmä toimisi jos Syyr­i­an ja Irakin pako­laiset oli­si­vat YK:n pako­laisleireil­lä Euroopan ulkop­uolel­la jos­ta hei­dät sit­ten valikoidaan. Itse asi­as­sa näin tehdään jo mut­ta kos­ka tur­va­paikka­jär­jestelmässä on aukko jos­ta suuret mas­sat voivat päästä nopeam­min ns jonon ohi on koko tur­va­paikkaoikeus jär­jestelmä jota käytetään enem­män hyväk­si. Spon­taan­it pako­laiset jot­ka pyrkivät lait­tomasti Euroop­paan Välimeren yli pitäisi saa­da ensin kiin­tiö­pako­laisjär­jestelmän piiri­in. Euroopan unioni on päässyt Tunisian kanssa sopimuk­seen täl­lais­es­ta jär­jestelystä tämän vuo­den aikana. Suomea tämä ei koske niinkään paljon kuin esimerkik­si Ital­i­aa ja Espan­jaa. Suomes­ta on eniten haet­tu tur­va­paikkaa nimeno­maan venäläis­ten toisi­na­jat­telijoiden ja sotaa vas­tus­tavien aktivistien toimes­ta. Mie­lenki­in­toisek­si asia tulee sil­loin kun Venäjältä pak­e­nee kymme­nen tuhan­sia nuo­ria miehiä ja hei­dän per­heen­sä toden­näköis­es­ti tule­vat Suomen rajoille viimeistään sil­loin kun Kreml päät­tää julis­taa koko maa­han kut­sun­nat . Venäjän asevoimien rap­pio on mon­en venäläisen nuoren miehen tiedos­sa kos­ka Venäjäl­lä on asevelvol­lisu­us. Suomen rajoille viimeistään peruste­taan pako­laisleir­it jos­ta sit­ten pitää sopia muiden EU maid­en kanssa kiin­tiöistä per jäsen­maa tai rahal­lis­es­ta kus­tan­nuk­sista per jäsen­maa. Ei käy sisämin­is­teri Mari Rantas­ta siinä kohtaa sää­lik­si. Päin­vas­toin. Sisämin­is­teri Ranta­nen on poli­isi ja tietää miten tämä jär­jestelmä toimii ja ei toimi

  10. Blo­gauk­ses­sa on sekä osu­via huomioi­ta että perus­teet­to­mia johtopäätöksiä. 

    On tot­ta, että pako­lais­ten määrä maail­mas­sa var­maankin kas­vaa. Mut­ta ei tästä seu­raa, että Suomeen olisi otet­ta­va entistä enem­män human­itäärisiä maa­han­muut­ta­jia. Helpom­pi on perustel­la näke­mys, jos­sa kaikille hädä­nalaiselle tar­jo­taan yhden­ver­taiset olo­suh­teet; yhden­ver­taisu­us ei toteudu, jos har­voille tar­jo­taan vau­raiden maid­en elin­ta­so ja useim­mille ei. Jos kaikille maail­man pako­laisille tar­jo­taan vau­raiden maid­en elin­ta­so, pako­laisia tulee ole­maan moninker­tais­es­ti enem­män kuin niitä nyt las­ke­taan ole­van (noin 100 miljoon­aa). Määrät ovat niin suuria, että pako­lais­sta­tus­ta tuskin voidaan myön­tää yksilöl­liseen tutk­in­taan perustuen.

    Olisi todel­lakin perustel­tua pan­na tur­va­paikan­hak­i­jat samaan jonoon kiin­tiö­pako­lais­ten kanssa. Mut­ta ei hal­li­tus pienen­nä pako­laiski­in­tiötä sik­si, että niin suosit­taisi­in tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, vaan sik­si, että kiin­tiön suu­ru­ud­es­ta Suo­mi voi päät­tää itsenäis­es­ti ja nopeasti: tur­va­paikka­jär­jestelmästä irtau­tu­mi­nen sen sijaan edel­lyt­tänee kun­nol­lista lain­valmis­telua sekä tarkastelu­ja mm. suh­teessa EU-direk­ti­ivei­hin – kivut­tom­inta voisi olla, jos EU muut­taisi tur­va­paikkapoli­ti­ikkaansa yht­enäis­es­ti, mut­ta sitä odotel­lessa voi men­nä vielä pari vuosikym­men­tä. Ei tai­da olla edel­lenkään konkreet­tista ehdo­tus­ta siihen, kuin­ka Suomeen tule­va tur­va­paikan­hak­i­ja saataisi­in käytän­nössä toimitet­tua YK:n pakolaisleirille.

    1. Helpom­pi on perustel­la näke­mys, jos­sa kaikille hädä­nalaiselle tar­jo­taan yhden­ver­taiset olo­suh­teet; yhden­ver­taisu­us ei toteudu, jos har­voille tar­jo­taan vau­raiden maid­en elin­ta­so ja useim­mille ei.

      Itse perustelisin tämän niin, että kun määrä­tyt resurssit käytetään mah­dol­lisim­man tehokkaasti aut­tamiseen, laske­van rajahyö­dyn ja lähtöti­lanteen samankaltaisu­u­den (tuu­len­hu­uh­toma taka­puoli) takia olo­suh­teet kan­nat­taa tähdätä yhden­ver­taisik­si. Tietenkin Osmon mukaan voimme antaa enem­män niille, jot­ka pystyvät aut­ta­maan itseään kas­vat­ta­mal­la tuot­tavu­ut­taan merkit­tävästi muu­tol­la län­si­mai­hin. Kuitenkin ne human­i­taariset tapauk­set, jot­ka kat­taisi­vat kaik­ki heistä vas­taan­ot­tavalle län­si­maalle koitu­vat kus­tan­nuk­set ovat niin häviävän pieni joukko nykyis­es­tä tar­jon­nas­ta, ettei heille kan­na­ta uhra­ta sen suurem­paa aja­tus­ta kokon­aisu­udessa. Mut­ta jos tar­jol­la olisi joku juu­ta­lais­ten kaltainen kätevä lääkäre­itä ja tiedemiehiä tuot­ta­va vain­ot­tu vähem­mistö, tai yksit­täisiä huonon hallinnon vas­tus­ta­jia, mikä ettei sel­l­aisia voisi ottaa. Mut­ta heille pitää tehdä selväk­si, että heil­lä ei tulisi ikinä ole­maan san­omista mei­dän maamme asioihin.

      Kysy­isinkin, mikä on se moti­vaa­tio, että pako­laisia pitäisi tuo­da nimeno­maan Suomeen, kun esim. Ruan­da voisi tar­jo­ta vas­taa­vat palve­lut samaan hin­taan huo­mat­tavasti suurem­malle joukolle hädä­nalaisia? Jos moti­vaa­tiot eivät kestä päivän­val­oa, ei ole pakko vastata.

      1. Nim­imerk­ki Olli S:lle että kom­ment­ti­na että vain­o­tut tiedemiehet ja muut aka­teemis­es­ti korkeastik­oulute­tut ihmiset pitäisi enem­mänkin hyö­dyn­tää Suomen yhteiskun­nan palveluk­seen toisin kuin annat ymmärtää tuol­la kom­men­til­la ettei “heille pitää tehdä selväk­si, että heil­lä ei tulisi ikinä ole­maan san­omista mei­dän maamme asioi­hin”. Yhdys­val­lois­sa on ollut kak­si ulko­min­is­ter­iö (Kissinger ja Albright (o.s. Kor­belová) jot­ka ovat tulleet Yhdys­val­toi­hin pako­laisi­na ja yksi kansal­lisen tur­val­lisu­us­neu­vo­nan­ta­ja Zbig­niew Brzezin­s­ki joka tuli myös pako­laise­na. Sekä enti­nen Yhdys­val­tain Euroopan joukko­jen ja Naton komen­ta­ja John Sha­likashvili joka oli myös pako­lainen. Suomikin voisi hyö­dyn­tää täl­läisiä maa­han­muut­ta­jia kuten Kissin­ger­iä, Albrigh­t­ia, Brzezin­skiä ja Shalikashviliä

  11. ” Tämä valikoin­ti­ta­pa on lisäk­si erit­täin harhainen. Irak­ista tuli vuon­na 2015 lähin­nä vain nuo­ria miehiä.”

    Tästä asi­as­ta en var­maan voisi olla enem­män samaa mieltä. Tuli­ja­joukon vääristynyt demografia on var­ma tie eri­laisi­in ongelmi­in. Jos maa­han saa­puu suuri ylimäärä nuo­ria miehiä, tulok­se­na on vaikeuk­sia kult­tuuri- tai uskon­to­taus­tas­ta riip­pumat­ta. Tämän­tyyp­piset kan­sain­vael­luk­set muutenkin kaap­pa­vat mukanaan myös onnenonki­jatyyppe­jä jot­ka ovat alt­ti­impia rikol­liselle uralle: tämä on nähty aikoinaan myös Suomen sisäi­sis­sä muuttoliikkeissä.

  12. “Päästäk­seen kun­nan jäsenek­si on olta­va Suomes­sa vuosi.”

    Ja koro­nan mukanaan tuo­ma pakko­työla­ki meni niin hienos­ti, että samaan aikaan kun tuli ilmoi­tus, että pakko­työ kos­kee, kun on kun­ta­lainen tuli migriltä karkoitus. 

    Suomes­sa voisi toinen vira­nomainen edes joskus tietää mitä toinen viestii.

  13. Kestääkö Suomen talous suurem­man pako­lais­määrän kotout­tamisen? Soin­in­vaar­al­ta puut­tuvat ruo­hon­ju­u­ri­ta­son reali­teetit tässä asi­as­sa. Suomen kie­len opiskelu­un menee vähin­tään 4–5 vuot­ta jot­ta sitä osaa sil­lä tasol­la mitä työelämä vaatii ja työelämä vaatii sitä mitä toimi­va työy­hteisö ja asi­akkaat vaa­ti­vat. Sille ajalle pitää siis kaivel­la rahat veron­mak­sajil­ta sosi­aal­i­tu­keen ym. Kie­len opiskelu vaatii paljon moti­vaa­tio­ta. Pako­laisia tulee maista, jois­sa opiskelun kult­tuuri on yleen­sä heikom­pi kuin län­si­mais­sa. Tämä näkyy esimerkik­si lähi­hoita­jien koulu­tuk­ses­sa. Pako­laisu­us on opiskelu­mo­ti­vaa­ti­olle haaste, kos­ka unel­mana on koti­in pääsy. 

    Mik­si sit­ten työelämän vaa­ti­ma kieli­taito on ongel­ma? Työelämä vaatii täl­lä het­kel­lä hyvän kir­joi­tus- ja luku­taidon puhetaidon lisäk­si. Se vaatii todel­la paljon moti­vaa­tio­ta. Töis­sä pitää osa­ta lukea ja kir­joit­taa vieste­jä suju­vasti Suomen kielel­lä. Tieto­jär­jestelmi­in pitää kir­joit­ta Suomen kielel­lä ja lukea niiden tek­ste­jä suomek­si. Pitää kir­joit­taa doku­ment­te­ja suomek­si jne…

    Minä peri­aat­teessa kan­natan sitä, että maa­han tulisi lisää maa­han­muut­ta­jia, kos­ka suo­ma­laiset tekevät liian vähän lap­sia, mut­ta julki­nen talous ei sitä kestä.

    Tun­nen asi­aa ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la kos­ka olen maa­han­muut­ta­jien kanssa tekemi­sis­sä ja aut­tanut heitä ammatil­li­sis­sa opin­nois­sa ja he luon­nol­lis­es­ti ker­to­vat koke­muk­si­aan suo­ma­lais­es­ta työelämästä. Min­ulle oli yllä­tys miten vaikeaa ja hidas­ta käytän­nössä suomen kie­len opiskelu on, kun seurasin opiskelua mon­et ker­rat vier­estä ja yritin motivoi­da turhau­tunei­ta maahanmuuttajia.

    Tyyp­illi­nen tari­na mikä tuli use­am­man ker­ran vas­taan oli sel­l­ainen, että oli asut­tu Suomes­sa noin 10 vuot­ta ja vielä ker­rat­ti­in alkei­ta, tai perus­ta­soa Suomen kielessä. Perus­ta­so ei ole riit­tävä taso työelämässä.

    Tekoä­lyn (kie­li­mallien) kehit­tymi­nen on lupaa­va mah­dol­lisu­us kieli­taito­vaa­timusten madal­tumiselle. Suurem­pana tulp­pana siinä on EU:n ja Suomen lain edel­lyt­tämät korkeat tietosuojavaatimukset.

    1. Maamme on jo monikult­tuuri­nen, eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseu­tu. Työelämässä koti­maas­sa ja eri­tyis­es­ti kan­sain­välisessä toimin­nas­sa tarvi­taan koko ajan monipuolisem­paa kiel­ten osaamista. Pitäisi lopet­taa hyvän suomenkie­len osaamis­ta­son vaa­timi­nen sel­l­ai­sis­sa ammateis­sa jois­sa sitä ei tarvi­ta. Ilmaisia kään­nö­so­hjelmia voidaan hyö­dyn­tää raakakään­nök­sen tekemiseen, ja tulok­sen voi oikolukea toinen ohjelmis­to tai osaavampi tiimin jäsen. On tietysti sel­l­aisi­akin ammat­te­ja, jois­sa pitää oikeasti osa­ta suomea hyvin, ainakin äidinkie­len opet­ta­ja ja kielenkääntäjä.

  14. On tun­nustet­ta­va että sosi­aal­i­tukien edun­saa­jana on mah­dol­lista saa­da var­taloon vyötäröli­havu­ut­ta. Liikun­ta on rajoit­teel­lisem­paa kuin aiem­min ja min­un on jatkos­sa otet­ta­va huomioon mah­dol­lisu­us joutua palve­lu­talon asukkaana kokon­aan Avus­ta­jien anta­man hoidon varaan .
    Heitä on mon­ta , ehkäpä jo enem­mistö henkilökun­nas­ta , maahanmuuttajataustaisia.
    Asukkaissakin on ainakin Per­hekun­ta Balka­nil­ta ja Venäjää puhu­va ikä-ihmi­nen jolle osaan sanoa ” priv­jet tai dobryi vetser ”
    Kyse on siis paljolti myös sosi­aalipoli­ti­ikas­ta kun maa­han­muut­ta­jien asi­aa hallinnoidaan Suomessa.
    On tot­ta että Velvoite­työl­listymi­nen ei oikein ota tuul­ta kansalais­ten kesku­udessa ja sik­si on mielestäni järkevää edis­tää toimia joil­la asianti­la kor­jaan­tuu ja maa­han muual­ta tule­vakin saa Työti­laisuuk­sia joi­ta ei perus-suo­ma­lais­ten tarvitse kade­htia kun ovat itsekin Työssä.
    Urheilu­val­men­ta­jat puhu­vat siitä että mitä parem­mas­sa kun­nos­sa ovat junior­in koti­asi­at sitä enem­män hänen on mah­dol­lista keskit­tyä ja siten myös men­estyä urheilulajissaan.
    Per­heasi­at eivät kor­jaan­nu rahal­la mut­ta kos­ka per­heyk­sikön tilalle on paljolti tul­lut Yhteiskun­nas­samme sen sosi­aalipoli­it­tiset rak­en­teet niin on kai kaikkien etu alkaa nuorista koulut­tau­tu­mi­nen uuden­laiseen Kulttuuriin ?

    1. Maa­han­muut­ta­jien ja ulko­maalais­ten yliedus­tuk­ses­ta rikos­ti­las­tois­sa. Tilas­tokeskus on julkaissut sukupuolen ja iän perus­teel­la vakioitu­ja luku­ja kansalaisuuk­sien mukaan eritel­ty­inä. Niiden mukaan esim. sek­suaalirikok­sis­sa irak­i­laiset miehet oli­vat epäilty­inä 12,8 ker­taa use­am­min kuin suo­ma­laiset miehet.

      Lähde: https://www.stat.fi/til/rpk/2018/13/rpk_2018_13_2019-05–16_tie_001_fi.html

    1. Mitä konkreet­tis­es­ti tarkoi­tat että Näitä tapauk­sia on vain liikaa.Onko Nim­imerk­ki Real­is­til­lä dataa maa­han­muut­ta­jien rikok­sista Suomes­sa kokonaisuudessa?

      1. Maa­han­muut­ta­jat ovat yliedustet­tuina rikok­sis­sa, joskin val­taosa tästä selit­tyy iäl­lä ja sukupuolel­la, siis suh­teessa nuori­in miehi­in he ovat vain vähän yliedustet­tuina. Asian toinen puoli on, että maa­han­muut­ta­jat ovat paljon enem­män yliedustet­tuina rikok­sen uhreina ja että maa­han­muut­ta­jien väki­val­tarikok­set kohdis­tu­vat suurelta osin maahanmuuttajiin.

      2. Jaakko K,
        Viit­taan tähän: 

        “Suomen kansalaisen oikeus tul­la maa­han ja oleskel­la maas­sa naut­tii kuitenkin peru­soikeutena pidem­mälle menevää suo­jaa kuin ulko­maalaisen vas­taa­vat oikeudet.”

        Lähde: https://ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet-suomessa/perustuslaki-suomessa/

        Ja joidenkin ryh­mien peru­soikeuk­sia voidaan rajoit­taa, kun­han se tehdään säätämäl­lä asi­aa koske­va laki.

    2. Ns. syn­type­r­äi­nen suo­ma­lainenkin voi olla murhaa­ja, joten pitäisikö syn­nyt­tämi­nen kieltää jot­ta voitaisi­in estää murhat? Nyt tietysti vetoat siihen, että tietyis­sä kansan­ryh­mis­sä on keskimääräistä enem­män väki­val­tarikok­si­in syyl­listyviä, joten toimen­pitei­den kohdis­t­a­mi­nen hei­hin on tehokas­ta. Vaik­ka kyseessä on var­maankin tilas­tolli­nen tosi­a­sia, on kuitenkin perin vaikea pelkän naa­man perus­teel­la tietää, kuka on murhaa­ja ja kuka ei. Murha on vaka­va rikos, eikä siitä pitäisi myöskään kevyin perustein tuomi­ta — esimerkik­si ole­tusten perus­teel­la. Iltale­hti ei muuten sit­ten täm­möisille sivu­seikoille pane juurikaan pain­oa, vaan pyrkii herät­tämään huomio­ta liki­main keinol­la mil­lä hyvän­sä. Siihen sen ansain­ta perustuu.

      1. Suomen vangeista noin puo­let on ulko­maalaisia tai ulko­maalais­taus­taisia. Se toinen puoli koos­t­uu sit­ten läh­es kokon­aan “poli­isin van­hoista tutu­ista”, musta­lai­sista ja ammat­tirikol­li­sista. Maa­han­muut­tokri­teer­it ovat löy­hät, kun tuo on tilanne.

      2. Vakavia rikok­sia ei pidä täysin estää, kos­ka estämisen kus­tan­nuk­set oli­si­vat sietämät­tömät. Mut­ta olisi pun­nit­ta­va odote­tun hyö­dyn ja hai­tan suhdet­ta, siis odotet­tua net­to­hyö­tyä. Näin olisi hyvä tehdä jokaista oleskelulu­pa­päätöstä tehtäessä käyt­täen sitä tietoa, joka yksilöstä on saatavis­sa, mukaan lukien kansal­lisu­us. Syn­nyt­tämi­nen on ihmisoikeus, tai ainakin peru­soikeus – oleskelu­lu­van saami­nen ulko­maille ei ole.

      3. Aika ajatel­la, jos vetoat peru­soikeuk­si­in, lie­nee asial­lista vaa­tia että niitä peru­soikeuk­sia pitää sit­ten kun­nioit­taa kokon­aisu­udessaan eikä vain valikoidusti. Nimit­täin: ainakin Wikipedi­an mukaan Suomen perus­tus­lais­sa määritel­lyt peru­soikeudet kuu­lu­vat lähtöko­htais­es­ti kaikille, eivät vain Suomen kansalaisille. Ilmeis­es­ti tästä syys­tä ei käytetäkään enää käsitet­tä kansalaisoikeudet. Niihin peru­soikeuk­si­in kuu­luu myös yhden­ver­taisu­us, joka tarkoit­taa sitä, että ihmiset ovat sama­nar­voisia mm. kansal­lis­es­ta alku­perästä riip­pumat­ta. Tämä olisi siis aikamoi­ses­sa ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että ihmisiä ale­taan valikoi­da, suosia tai vas­taavasti syr­jiä kansalaisu­u­den perus­teel­la. Eli sin­un pitäisi päät­tää, kun­nioi­tatko niitä peru­soikeuk­sia vai et. Jos et, ota kuitenkin huomioon, että ne on tur­vat­tu perus­tus­lais­sa. Tarkoit­taa siis sitä, että sin­ul­la on toki oikeus mielip­i­teeseesi, mut­ta perus­tus­lakia se ei muuta.

      4. @ Jaakko K

        ”Wikipedi­an mukaan Suomen perus­tus­lais­sa määritel­lyt peru­soikeudet kuu­lu­vat lähtöko­htais­es­ti kaikille, eivät vain Suomen kansalaisille.”

        On syytä huo­ma­ta että esim. asum­is­pe­rusteinen sosi­aal­i­tur­va kansalaisu­ud­es­ta riip­pumat­ta perus­tuu perus­tus­laki­valiokun­nan lausun­toi­hin ja tulk­in­toi­hin. Käsiteltäessä oikeuk­sia ja velvol­lisuuk­sia perus­tus­lais­sa käytetään laa­jasti ilmaisua ”jokainen” tai jokaiselle”. Muut kuin suomen kansalaiset eivät kuitenkaan esim. ole ääni- tai vaalioikeutet­tu­ja val­ti­ol­li­sis­sa vaaleis­sa, tai velvoitet­tu­ja maanpuolustukseen.

        Se miten ”jokainen” tulk­i­taan koskien myös sosi­aal­i­tur­vaa, etuuk­sia ja palvelui­ta on tulkin­nan­varaista ja perus­tuu valiokun­nan lausun­toi­hin ja viime kädessä eduskun­nan päätök­si­in. Ksitel­lessään uuden lain­säädän­nön perus­tus­lain­mukaisu­ut­ta valiokun­ta ei ole sidot­tu aiem­pi­in tulkintoihinsa.

        Toinen asia on ajat­telusi että perus­tus­lain oikeudet, nojat­en ilmaisu­un ”jokainen”, koski­si­vat myös koko maail­man väestöä, ja estäisi siten lähtöko­htais­es­ti esim. tänne tuli­joiden valikoin­nin tai pistey­tyk­sen. Huh huh.

      5. Ad Rem pistää sano­ja suuhu­ni. En ole sanonut, että tuli­joi­ta ei saa pisteyt­tää. Sanoin, ettei voi syr­jiä kansalaisu­u­den perus­teel­la. Ei siis voi antaa enem­män pis­teitä Sak­salaiselle kuin Irak­i­laiselle. Pistey­tysjär­jestelmään en ota enem­pää kan­taa, totean vain että on mutkikas asia. En ole myöskään esit­tänyt, että Suomen sosi­aal­i­tur­van pitäisi kat­taa muu maail­ma. Tämä “kauhuku­va” on kyl­lä tut­tu perus­suo­ma­lais­es­ta retori­ikas­ta, mut­ta minä en ole sel­l­aista väit­tänyt, eikä se tai­da olla perus­tus­lainkaan tarkoitus.

    3. Nim­imerk­ki Real­is­tille että huumerikok­set maa­han­muut­ta­jien kohdal­la on vain 5,6 % on aika outoa tilas­tol­lis­es­ti sanoa että huumerikok­set oli­si­vat tyyp­il­lisiä maa­han­muut­ta­jien tekemiä rikoksia.

  15. Jokainen rikoshan on tietenkin liikaa syyl­listyy niihin sit­ten kuka tahansa, mut­ta niitä ei voi­da kuitenkaan estää eristäy­tymäl­lä muus­ta maail­mas­ta tai estämäl­lä maa­han­muut­to jois­takin maista. Vankeusran­gais­tuk­si­in tuomi­tut ulko­maalaiset edus­ta­vat todel­la monia kansal­lisuuk­sia kuten oheis­es­ta rikosseu­raa­mus­laitok­sen vuosikir­jas­ta ilme­nee. Kansal­lisuuk­sista päätellen hei­dän oleskelulu­paansa on usei­ta eri­laisia syitä ja varsin moni on liik­keel­lä ilman matkus­tus­ra­joituk­sia ja rajatarkas­tuk­sia Schen­gen maid­en kansalaisina.

    “Real­is­tia” kehot­taisin tutus­tu­maan ensik­si fak­toi­hin ja myös pitäy­tymään niis­sä. Asi­at eivät ratkea totu­ut­ta vääris­telemäl­lä vaik­ka siltä tuntuisikin.
    https://www.sttinfo.fi/tiedote/koronavuosien-jonojen-purkaminen-nosti-vankilukua-rikosseuraamuslaitoksen-tilastollinen-vuosikirja-2022-on-julkaistu?publisherId=2090&releaseId=69994332

    Real­is­mi­in kuu­lu­vat fak­tat, ide­al­is­mi­in taas “Onko tari­na tosi tai ei, se on toinen jut­tu. Näin nämä asi­at koetaan”

  16. Ehkä olisi hyödyl­lisem­pää miet­tiä miten väki kan­nuste­taan muut­ta­maan täältä Euroopan ener­giain­ten­si­ivisim­mästä maas­ta Por­tu­gali­in tai muuhun maa­han jos­sa läm­mi­tys ja jäähdy­tys vaa­ti­vat yhteen­sä ener­giaa huo­mat­tavasti vähem­män kuin Suomes­sa. Ilmas­to ei kestä sitä että asu­taan aivan liian kuumis­sa tai kylmis­sä paikoissa.

    1. …eikä sitä että asu­taan niin hajaute­tusti että väli­matkat ovat sairaan pitkät!

      Jos ei per­he ja muut taloudel­liset syyt pakot­taisi niin lähtisin helkkari­in täältä Suomes­ta. Ainakin suosit­te­len sitä kaikille joil­la on mah­dol­lisu­us. Olisi ihan paikallaan jos 1960–70 luvun kaltainen mas­samuut­to Ruot­si­in tai mui­hin vau­raampi­in mai­hin tois­tu­isi. Puhdis­tu­isi ilma ainakin. Venäjän läheisyys, maat­alouteen ja savupi­ip­pute­ol­lisu­u­teen nojaa­va talous ja suvait­se­ma­ton keskusteluilmapi­iri tekee Suomes­ta vaar­al­lisen maan.

      1. Komp­paan vah­vasti. Itse suosit­te­len koulute­tulle nuorisolle Nor­jaan muut­toa mon­es­takin syys­tä. Suomen vakavin ongel­ma on mas­si­ivi­nen, selkeästi ylisu­uri julki­nen sek­tori, joka vie voimavarat sekä EU, jos­sa on val­lal­la sak­salais-ran­skalainen hallintokult­tuuri. Markki­na­t­alous on kutis­tunut kaverikapitalismiksi.

  17. En pidät­tänyt hen­gi­tys­täni sille, että Suo­mi olisi aloit­tanut rat­saa­maan tätä mei­dän venäjämielistä porukkaa. En vaik­ka medi­as­sakin oli jokin kuukausi sit­ten jut­tu, että tätä olisi tarkoi­tus tehdä. Ole­tan, että siel­lä on takana ihan selkeä poli­it­ti­nen päätös ja tah­toti­la, että tätä venet­tä ei heiluteta. 

    Nyt kuitenkin peli pikkaisen muut­tui, kun mei­dän OLE- luval­la maas­sa ollut mies pidätet­ti­in. Luovu­tus­pyyn­tö on tul­lut. Kulis­seis­sa var­maan esitetään samal­la toivei­ta, että Ukraina ei kohun vält­tämisek­si tek­isi luovu­tus­pyyn­töjä Suomen kansalai­sista. Sitäkin on var­maan mietitty.

    Veikkaan, että luovu­tus­ta ei tule mis­sään tapauk­ses­sa tapah­tu­maan, vaan tämä pide­tään meil­lä maas­sa vaik­ka mikä olisi. Päätä ei ava­ta tässä asi­as­sa. Jos tässä edet­täisi­in, niin tutkin­nan kohteelta tip­puisi tp hakemus.

    Jos tämä läh­tee taas tp hake­muk­sen kaut­ta laa­jem­min julk­isu­u­teen, niin sit­ten meil­lä on jo pakko alkaa avaa­maan mei­dän val­tion sisäistä tilan­net­ta asian ympäril­lä. Ja tähän meil­lä ei ole resursse­ja eikä mah­dol­lisuuk­sia, sil­lä puk­ki ei voi var­tioi­da kaalimaata.

    1. Tuo äijä pitää luovut­taa Ukrainaan tuomit­tavak­si jo esimerkin vuok­si. Kaik­ki venäläiset pitää karkoit­taa, jot­ka eivät ole lojaale­ja Suomelle riip­pumat­ta kansalaisuudesta.

      1. Real­is­tille kom­ment­ti­na että Suomen kansalaisu­us jo velvoit­taa nou­dat­ta­maan Suomen lake­ja. Se mitä pitäisi kansalaisu­us­laki­in tehdä on kansalaisu­u­den peru­ut­ta­mi­nen jos rikkoo sen ehto­ja ja sääntöjä.

      2. Nim­imerk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että Nor­ja on osa Euroopan sisä­markki­noi­ta ja Nor­ja rahoit­taa mil­jardeil­la euroil­la vuosit­tain tuo­ta EU:n sak­salais-ran­skalaista hallintokult­tuuria. Joten ei Nor­jan tilanne ole sen parem­pi. Itse asi­as­sa Nor­ja ei ole teol­lisu­u­teen tai palvelu­ve­toinen markki­na­t­alous vaan Nor­ja on fos­si­il­i­talous joka enem­män kallel­la val­tiokap­i­tal­is­mi­in päin kos­ka Nor­jan val­tio omis­taa 100% osu­udel­la noin 1,371 mil­jardin arvoisen öljyra­has­ton (joka on maail­man suurin öljyra­has­to) jon­ka kaut­ta Nor­jan val­tio omista noin 37% osu­udel­la Oslon pörssistä ole­vista osakkeista. Ruot­si ja Tan­s­ka ovat lähempänä markkin­talouk­sia jos­sa val­tion omis­tus on pienem­pi kuin Norjassa.

  18. Nor­jan val­tio ajaa nor­jalais­ten etu­ja mm. tuos­sa öljyasi­as­sa. Suomen val­tio tun­tuu aja­van enem­män ulko­maalais­ten (sijoit­ta­jien) etu­ja kuin omien kansalaisten.

    1. Nor­jan val­tio ei paljonkaan kulu­ta öljyra­has­ton var­al­lisu­ut­ta suo­raan nor­jalais­ten hyv­in­voin­ti­in vaan Nor­jas­sa on korkeampi vero­tus kuin on Suomes­sa ja samal­la korkeampi hintataso. 

      Nor­jan öljyra­has­ton sijoituk­set menee kyl­lä pääasi­as­sa ulko­maille ei niinkään Nor­jan tai nor­jalais­ten omaan käyt­töön. Nor­ja on hajaut­tanut öljyra­has­ton sijoituk­sia aina siitä läh­tien kun Poh­jan­meren öljy ja kaa­su läh­teet löy­det­ti­in Nor­jan ran­nikol­ta. Onko nim­imerk­ki Real­is­til­lä vai­h­toe­htoa antaa kuin­ka Suomeen saadaan tuot­tavaa investoin­te­ja ilman ulko­maalaisia sijoituksia?

      1. On. Esim. For­tu­min jakelu­verkot olisi voitu myy­dä koti­maisille eläkey­htiöille ja sijoit­ta­jille. Rahaa olisi löy­tynyt moi­selle taku­u­tuo­tolle. Samaa pätee moni­in mui­hinkin ulko­maille myy­ty­i­hin val­tiony­htiöi­den liike­toim­intoi­hin. Lista on pitkä.
        Itsel­läni rahaa on sen­si­jaan kiin­ni mm. OP Amerikan indek­sis­sä 200k€.

  19. En usko, että Kiina päästäisi uigu­ure­i­ta lähtemään. Luke­mani perus­teel­la jo passin hakem­i­nen on voin­ut johtaa “uudelleenk­oulu­tusleir­ille” jou­tu­miseen puhu­mat­takaan suun­nitelmista lähteä hake­maan turvapaikkaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *