Olen pahoillani aiheuttamastani suuttumuksesta

Kir­joituk­seni Talouselämä-lehdessä on tuot­tanut suur­ta suut­tumus­ta ja min­ua on syytet­ty vas­takkainaset­telun kär­jistämis­es­tä. Mikään täl­lainen ei ollut tarkoituk­seni. Olisi min­un tietysti pitänyt ymmärtää, että näin kir­joituk­sia Suomes­sa usein tulk­i­taan. Osa väärin ymmärtäjistä on kyl­lä ymmärtänyt väärin tahallaan.

Yritin vas­ta­ta kysymyk­seen, mik­si meil­lä on niin suuret verot, mut­ta kuitenkin niin vähän rahaa ter­vey­den­huoltoon ja niin mata­la perus­tur­van taso – seik­ka, jos­ta olemme saa­neet EU:lta usei­ta huo­mau­tuk­sia — ja mik­si tiet kuop­paisia. Edelleen on ihme­tel­ty, mik­si suo­ma­lais­ten ostovoima on niin mata­la, vaik­ka kokon­ais­tuotan­nos­sa olemme EU:n kärkimaita.

Merkit­tävänä syynä on kalli­ik­si tule­va aluer­ak­en­teemme. Maamme on har­vaan asut­tu, minkä takia esimerkik­si tiev­erkon pitu­us asukas­ta kohden on kym­menker­tainen Sak­saan ver­rat­tuna. Suomes­sa ei tue­ta maal­la asu­via sen enem­pää kuin muual­la, mut­ta kos­ka Suo­mi on EU:n maaseu­tu­val­taisin maa, tuen saa­jia on mui­ta EU-mai­ta enem­män suh­teessa  sen mak­saji­in. Tämä on puh­taasti matemaat­ti­nen totu­us ilman mitään arvolau­tauk­sia. Lehdet ker­toi­vat min­un sanoneen, että maal­la asu­via tue­taan liikaa. Niin en ollut kirjoittanut.

Kos­ka kaupungis­tu­mi­nen on meil­lä vielä kesken, suuri osa kokon­ais­tuotan­nos­tamme menee asun­to­jen rak­en­tamiseen kaupunkei­hin muut­taville. Olen laskenut, että yksi muut­ta­ja mak­saa 200 000 euroa, joten 30 000 kaupunki­in muut­ta­jaa vuodessa mak­saa kuusi miljardia.

Ostovoimaamme heiken­tää myös se, että tasa­tar­iffien joh­dos­ta esimerkik­si pos­ti­mak­sut ovat kaupungeis­sa huo­mat­tavasti kus­tan­nuk­sia korkeam­mat. Onhan postin­jakelu suo­ma­laisel­la maaseudul­la kalli­im­paa kuin vaikka­pa ital­ialaiselle, tiivi­isti asu­tul­la maaseudul­la. Tämäkin oli totea­mus, ei kan­nan­ot­to toisen­laisen tar­if­fin puolesta. 

Kun nyt asia tuli puheek­si, voidaan kysyä, miten postin­jakelu haja-asu­tusalueil­la pitäisi rahoit­taa, ris­tisub­ven­tion kaut­ta yli­hin­noit­tele­mal­la jakelu kaupungeis­sa vai suo­ral­la sub­ven­ti­ol­la? Suo­ran sub­ven­tion puoles­ta puhuu se, että nyt posti ajate­taan alas, vaik­ka sen toim­inta kus­tan­nuk­sia vas­taav­il­la tar­if­feil­la olisi aivan järkevää kaupungeis­sa. Postin­jakelun kokon­aiskus­tan­nuk­set haja-asu­tusalueil­la taas eivät laske juuri lainkaan, vaik­ka lähetys­ten määrä puolit­tuisi, kos­ka saman kier­roksen jaka­ja joutuu kuitenkin tekemään. Nyt posti menet­tää kaupungeis­sa markki­noi­ta ulko­maisille kil­pail­i­joilleen esimerkik­si net­tikau­pan toimituksissa.

Sähkön jakelun kohdal­la suurimpia vapaa­matkus­ta­jia ovat muuten kesämök­it, mut­ta ei sitä tässä sen enempää.

Suuri osa näistä kus­tan­nuk­sista on sel­l­aisia, ettei niille voi mitään. Halusin vain viestit­tää päät­täjille, ettei korkea vero­tuk­semme johdu siitä, että köy­hät eivät ole tarpeek­si köy­hiä, kuten Sää­ty­talol­la tun­nu­taan ajateltavan. .

Väitän kuitenkin, että osa kus­tan­nuk­sista on itse aiheutet­tua. En pidä järkevänä sitä, että kansal­lisel­la maat­aloustuel­la houkutel­laan maat­alout­ta siir­tymään maan sisäl­lä sinne, mis­sä sen edel­ly­tyk­set ovat kaik­ista huonoim­mat. Ruot­si on menetel­lyt tässä aivan toisin. Tukhol­man pohjois­puolel­la ei juuri vil­jel­lä, vaik­ka ilmas­to on föhn-ilmiön vuok­si edullisem­pi kuin vas­taaval­la korkeudel­la Suomen puolella.

Pidän alue­poli­ti­ikan kokon­aisu­ut­ta kus­tan­nuste­hot­tomana. Se on syn­tynyt pien­inä paloina eri­laisi­na yöl­lis­inä kom­pro­mis­seina ilman kokon­ais­su­un­nit­telua. Yksi tuen peri­aat­teelli­nen vika on se, että se pyrkii toim­i­maan aluei­den suh­teel­lisia etu­ja vas­taan, kun jokaista aluet­ta pitäisi tukea siinä, mis­sä sen edel­ly­tyk­set ovat parhaat. Matkailua sen­tään tue­taan Lapis­sa ja Turun saaris­tossa, eikä esimerkik­si Suomenselän soi­sis­sa kun­nis­sa, mis­sä sen edel­ly­tyk­set ovat huonoimmat.

Suo­mi on siis Euroopan maaseu­tu­val­taisin maa – näin ainakin keskusta­laiset väit­tävät. Kymme­nessä vuodessa 300 000 ihmistä muut­taa suuri­in kaupunkei­hin. Helpot­taisiko sit­ten? Ei var­maankaan, kos­ka sil­loin maakun­nis­sa asu­tus on entistä harvemmassa.

Maanti­eteelle emme mitään voi.