Maahanmuuttopolitiikka (1/2) työperäinen maahanmuutto

Tiedän, ettei ole poli­it­tis­es­ti viisas­ta kir­joit­ta mitään ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta, mut­ta asen­teeni täl­laisia kysymyk­siä kohtaan on, että mis­tä ei pidä puhua, siitä ei voi vai­eta. Tämä puheen­vuorona on yksi­ty­isa­jat­telua, eivätkä esimerkik­si vihreät ole siitä vastuussa.

Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka on val­tavien muu­to­spainei­den alaise­na, kos­ka työikäis­ten ikälu­okkien pienen­tyessä Euroop­pa ja moni muu maa tarvit­see väistämät­tä työvoimaa maan rajo­jen ulkop­uol­ta. Toisaal­ta Afrikan väestöräjähdys pakot­taa kor­jaa­maan human­itäärisen maa­han­muu­ton sääntöjä.

Tilas­tokeskus ei ole laskenut net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua viime vuodelta, mut­ta kos­ka viimeisen 12 kuukau­den syn­tynei­den määrä oli enää 44 270 net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vun on olta­va jotain vähän alle 0.65. Se tarkoit­taa, että syn­tyvyy­den ollessa ikälu­okit­tain sama, sata naista syn­nyt­täisi keskimäärin 65 tyt­töä.   (Poikia ei tässä las­ke­ta, ja sik­si kai net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua ei epäko­r­rek­ti­na luku­na julk­iste­ta.) Jos tilanne jatkuu täl­laise­na, jokainen ikälu­ok­ka olisi kooltaan 65 % van­hempi­en­sa ikälu­okas­ta ja 42 % iso­van­hempi­en­sa ikäluokasta.

Työikäis­ten määrä on kään­tymässä jyrkkään lasku­un. Kos­ka van­hus­ten­hoito ja sote ylipään­sä tarvit­see paljon lisää väkeä, työvoiman määrä soten ulkop­uolel­la las­kee vielä jyrkem­min. Näi­den jälkim­mäis­ten pitäisi kuitenkin verora­hoil­la rahoit­taa esimerkik­si se paisu­va sote. Edessämme on joko talouden jyrkkä supis­tu­mi­nen ja veroas­t­een jyrkkä nousu tai voimaperäi­nen työvoiman maa­han tuonti.

Eikö voitaisi ensin työl­listää Suomen 300 000 tai 500 000 työtön­tä? Kun ei päästetä ulko­maalaisia maa­han, työ­nan­ta­jien ei auta kuin palkata suo­ma­laisia työttömiä.

Onnea ja men­estys­tä vain! Työvoima­pu­la on nyt niin paha, ettei se voi täl­laise­na jatkua, ja silti työt­tömät eivät työl­listy.  En ryhdy erit­telemään, johtuuko suuri työt­tömyys työhalu­jen puut­teesta tai työ­nan­ta­jien nir­soud­es­ta, vai pitäisikö suuri määrä työt­tömiä siirtää sairauseläk­keelle. Totean vain, etteivät työt­tömät näytä työl­listyvän. Kun työvoima­pu­la tästä vielä pahe­nee, työ­nan­ta­jat alka­vat kil­pail­la työvoimas­ta nou­sevin tar­jouksin keskenään. Suomen kus­tan­nus­ta­so nousee, maan kil­pailukyky menee, talous sakkaa, ja työvoima­pu­la pois­tuu, mut­ta työt­tömyys ei sula.

Olisi erit­täin tyh­mää ilmoit­taa ulko­maista työvoimaa tarvit­seville yri­tyk­sille, että tääl­lä ette voi laa­jen­tua, siirtäkää siis koko yri­tys ulko­maille.  Näin ne nimit­täin joutu­vat tekemään.

Min­ul­la on ajatuk­sia siitäkin, miten työt­tömyyt­tä voitaisi­in pienen­tää, mut­ta se on toisen kir­joituk­sen aihe. Sen ver­ran voin salaisu­ut­ta raot­taa, että se edel­lyt­täisi alimpi­en palkko­jen alen­tamista, pieni­palkkaisten tukemista täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la, ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van keston lyhen­tämistä, eli kaikkea sel­l­aista, jota yksikään puolue ei kan­na­ta. Niin­pä ole­tan, että työt­tömät eivät tule työvoima­pu­laa paikkaa­maan vaan työt­tömyys jatkuu ennallaan.

Otetaan edes ne jotka saadaan

Minä avaisin ovet työperäiselle maa­han­muu­tolle lev­älleen. Se kan­nat­taa ava­ta kokon­aan, kos­ka mei­dän on vaikea houkutel­la tähän maa­han työvoimaa: kum­malli­nen kieli, kseno­fobi­nen ilmapi­iri ja mar­raskuu. Emme tule ikinä saa­maan niin paljon maa­han­muut­ta­jia kuin tarvit­semme, joten ottakaamme kaik­ki jot­ka saamme.

Olisi kiva saa­da Suomeen ulko­maisia huip­pu­osaa­jia, mut­ta eivät tai­da tul­la. Hei­dän kannal­taan eten­e­mis­mah­dol­lisu­udet ovat tääl­lä huonot ja suurten tulo­jen vero­tus korkeaa. Sen vastapain­ona koulu­tus on ilmaista, mut­ta se ei heitä hyödytä, kos­ka heil­lä on jo itse mak­set­tu kallis koulutus.

Niin­pä keski­tyn mata­la­palkkaisen työn maahantuontiin.

Maahanmuuttajien ansiosta kantaväestö korkeapalkkaisemmissa töissä

Muu­ta Euroopan maat ja muut Pohjo­is­maat ovat tuoneet ulko­maista työvoimaa mata­la­palkkatöi­hin pitkään. Sen ansioista niiden kan­taväestö on voin­ut han­kki­u­tua hyvin palkat­tui­hin töi­hin. Se on nos­tanut kan­taväestön tulota­soa nois­sa mais­sa merkittävästi.

Tämä voi kuu­lostaa riis­tol­ta, mut­ta se on oikeasti win-win ‑tilanne, sil­lä noiden hant­ti­hom­mi­in tullei­den ulko­maalais­ten ase­ma omis­sa mais­saan olisi selvästi huonom­pi. Eivät kai ne muuten tulisi. Min­un on vaikea ymmärtää aja­tus­ta, että maail­man eri­ar­voisu­ud­es­ta pääsee eroon sil­lä, että siivoaa sen pois silmistä.

Perus­suo­ma­lais­ten aja­tus, että Suomeen saisi tul­la vain hyvä­tu­loisia ulko­maalaisia ja kan­taväestön tulisi vas­taavasti keskit­tyä tekemään huonos­ti palkat­tu­ja ja likaisia töitä, on kansal­lis­es­ti perin epäit­sekäs. Siis ulko­maalais­taus­tainen ylälu­ok­ka ja kan­ta­suo­ma­laisen alalu­ok­ka. Onko­han tätä ajatel­tu lop­pu­un saak­ka, vaikka­pa 50 vuo­den tähtäimellä?

Töihin, ei sosiaaliturvalle

Työperäiseen maa­han­muut­toon on syytä suh­tau­tua itsekkäästi. Sen tarkoituk­se­na on hyödyt­tää Suomea ja suo­ma­laisia. Human­itääri­nen maa­han­muut­to on tiet­tyyn rajaan asti velvol­lisu­utemme, mut­ta työperäiseen maa­han­muut­toon ei ole mitään velvollisuutta.

EU:n sisältä tänne saa tul­la vapaasti kolmek­si kuukaudek­si hake­maan töitä, mut­ta sinä aikana mah­dolli­nen työt­tömyys­tur­va ja muu sosi­aal­i­tur­va on aiem­man koti­maan vas­tu­ul­la. Näin pitäisi olla myös EU:n ulkop­uolelta tule­vien osalta: työtä saa tul­la hake­maan, mut­ta oikeut­ta työt­tömyys­tur­vaan ei ole. Tätä on lehti­ti­eto­jen mukaan esit­tänyt myös Maria Ohisalo.

Jos­sain vai­heessa tietysti siir­tyy asum­is­pe­rusteisen sosi­aal­i­tur­van piiri­in, mut­ta ei kovin nopeasti. Sil­loin ei maa­han­muut­tovi­ra­nomais­ten tarvit­sisi laskea, pär­jääkö myös puoliso työn­tek­i­jän palkalla.

Väärinkäytön riski

Kun maa­han­muut­ta­jien on erit­täin kan­nat­tavaa päästä töi­hin Suomeen — ovathan palkat tääl­lä yli kym­menker­taisia hei­dän koti­maid­en­sa palkkata­soon näh­den, moni pyrkii hyö­tymään heistä. Mah­dol­lisu­us hyö­tymiseen liit­tyy juuri siihen, ettei maa­han­tu­lo ole vapaa. Joku ”omis­taa” työlu­van ja vaatii tuot­toa rahas­ta itselleen. Tämä ei ole peruste rajoit­taa työlupi­en saan­tia, vaik­ka demar­it ja vasem­mis­toli­it­to näin esit­tävätkin, vaan pois­taa rajoitukset.

Vihon viimeistä on, että työlu­pa on sidot­tu yhteen työ­nan­ta­jaan. Sil­loin on pakko hyväksyä, vaik­ka mil­lainen ali­palkkaus ja orjatyö hyvän­sä, kos­ka jos valit­taa, joutuu pois maas­ta.   Tämä riip­pu­vu­us on katkaista­va sil­lä, että työlu­val­la ole­val­la on oikeus vai­h­taa työnantajaa.

Köy­hät ovat usein pahimpia toisi­aan kohtaan. Wolt-kuskien ansio­ta­so ai ole päätähuimaa­va, mut­ta Wolt-lisensse­jäkin vuokrataan ilman työlu­paa oleville 30 %:n osu­udel­la ansioista.

Työvoimaa ulko­mail­ta rekry­toivil­ta edel­lytetään korkeaa moraalia. Sitä moraalia pitäisi suo­ma­lais­ten vira­nomais­ten myös valvoa. Tältä osin lain­säädän­nössä on paljon kun­toon saamista.

Suomes­sa ei pitäisi olla kak­sia työ­markki­noi­ta. Sik­si työlu­val­la tullei­den maa­han­muut­ta­jien on olta­va juridis­es­ti samas­sa ase­mas­sa kuin muiden.

Heikentää työttömien asemaa työmarkkinoillamme

Tähän tietysti liit­tyy huonos­ti koulutet­tu­jen suo­ma­lais­ten ongel­ma. Tämä on se syy, mik­si SAK:ta edus­ta­vat vasem­mistop­uolueet vas­tus­ta­vat tarve­harkin­nan purkamista. Väit­tävät vas­tus­ta­vansa sitä, jot­ta muut­ta­jat eivät jou­tu­isi Suomes­sa hyväk­sikäytön. Ymmärtävät var­masti itsekin, että tarve­harkin­nan ole­mas­sao­lo altistaa hyväksikäytölle.

Olisi toiv­ot­tavaa, että SAK innos­tu­isi kar­si­maan hyväk­sikäytön muo­to­ja. Tässä he tiet­tävästi ovatkin olleet aloitteellisia.

Maa­han­muut­ta­jat kil­pail­e­vat suo­ma­lais­ten työt­tömien kanssa samoista työ­paikoista. Suo­ma­lainen on etu­lyön­ti­ase­mas­sa jo kieli­taiton­sa ansios­ta, jos on muuten saman veroinen. Moni työ­nan­ta­ja kuitenkin suosii maa­han­muut­ta­jia huoli­mat­ta näi­den kieli­taidot­to­muud­es­ta: ovat tun­nol­lisem­pia, ahk­er­ampia, rait­ti­impia ja luotet­tavampia. Näin min­ulle ovat ker­toneet eri­tyis­es­ti maat­aloudessa kausi­työvoimaa tarvitsevat.

Työt­tömyys pain­ot­tuu Suomes­sa vähän koulutet­tui­hin. He ovat oma­l­la taval­laan valikoitunut joukko. Maa­han­muut­ta­jatkin ovat valikoitunut joukko, mut­ta toisin päin. Fik­suim­mat ja aloitekyky­isim­mät pystyvät muuttamaan.

Suo­ma­laisil­la työt­tömil­lä on ollut viime aikoina työvoima­pu­lan tuot­ta­ma tilaisuuten­sa, mut­ta kovin moni ei ole työllistynyt.

Onko väärin houkutella osaajia köyhistä maista?

Aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä pysäytin lääkärei­den rekry­toin­nin Venäjän Kar­jalas­ta, kos­ka arvelin heitä tarvit­ta­van siel­lä enem­män. En tiedä, oliko päätök­seni oikea. Ainakin seu­raa­jani kumosi sen.

Tätä pitää kysyä lähet­täviltä mail­ta ja on kysyt­tykin. Ne lähet­tävät osaa­jansa mielel­lään teol­lisu­us­mai­hin toivoen, että nämä palaa­vat joskus vielä osaavamp­ina ja kon­tak­te­ja luoneina. Vaik­ka eivät palaisi, he lähet­tävät rahaa koti­maa­hansa. Tämä maa­han muut­ta­jien rahavir­ta koti­mai­hin­sa ylit­tää selvästi kaiken kan­sain­välisen kehi­tysavun. Fil­ip­pi­init koulut­taa tietois­es­ti hoita­jia muut­ta­maan muualle.

= = = =

Enää on jäl­jel­lä pahin: seu­raavas­sa osas­sa human­itääri­nen maahanmuutto