Kommentteja HBL:n pääkirjoitukseen Helenin hinnoista

Sähkön hin­nas­ta johtu­va ener­giaköy­hyys on vaka­va ongel­ma, mut­ta ei olisi kovin fik­sua ratkaista sitä niin, että ne ener­giay­htiöt, jot­ka pystyvät, myi­sivät sähköä alen­nuk­sel­la oman kun­tansa asukkaille ja vain heille. 

HBL:n pääkir­joituk­ses­sa Torsten Fager­holm morkkaa Heleniä ja eri­tyis­es­ti min­ua sähkön korkeas­ta hin­nas­ta Helsingis­sä. Kir­joit­ta­jan mukaan Helen, joka hänen mukaansa on kul­takaivos Helsingille, voisi alen­taa sähkön hin­taa helsinkiläisiltä niin kuin Seinäjoen, Ker­a­van ja Por­voon ener­giay­htiöt ovat tehneet.

Helen ei ole mikään kul­takaivos, vaik­ka sen voit­to onkin kolminker­tais­tunut suh­teessa surkeaan vuo­teen 2021. Voit­toa se tuot­taa, mut­ta suh­teessa sidot­tuun pääo­maan voit­to ei ole kummoinenkaan.

On pidet­ty vääränä sitä, että maakaa­sun korkea hin­ta vaikut­taa sähkön hin­taan myös Suomes­sa, vaik­ka sähköä tuote­taan maakaa­sul­la vain vähän. Helenin suurin voimalaitos kuitenkin sat­tuu ole­maan Vuosaaren maakaa­su­voimala. Sen seisot­ta­mi­nen käyt­tämät­tömänä mak­saa. Helen omis­taa 10 % Olk­ilu­o­to 3:sta, joka ei ole sekään tuot­tanut tähän men­nessä kuin menoja.

Kaikkien mielestä olisi tietysti kivaa, jos hei­dän oma sähkölaskun­sa halpenisi, mut­ta jos kaikkien muidenkin sähkölasku alenisi, se ei olisi lainkaan kivaa, kos­ka se lisäisi sähkön kysyn­tää ja sitä kaut­ta toden­näköisyyt­tä sähkökatkoihin.

Suomes­sa on sähkön tuotan­toa vähem­män kuin sitä tarvit­taisi­in. On luetet­tu sähkön tuon­ti­in. Venäjän tuon­ti katke­si kevääl­lä. Nor­ja ja Ruot­si taas myyvät sähkön­sä mielu­um­min kalli­il­la etelään kuin hal­val­la Suomeen.

Sähkö­markki­noiden rakenne johtaa Suomes­sa ali-investoin­tei­hin, mis­tä olen huo­maut­tanut ennenkin. Pitäisi mak­saa myös kap­a­siteetista eikä vain energiasta.

Helenin sähköstä vain 28 % menee helsinkiläisille asi­akkaille. Aikamoista katkeru­ut­ta taitaisi tuot­taa, jos Helen myisi sähköä paljon halvem­mal­la helsinkiläisille kuin vaikka­pa espoolaisille tai kajaanilaisille.

Tämä olisi väärin myös muual­la asu­via kohtaan myös sik­si, että se nos­taisi hei­dän sähkön­sä hin­taa entis­es­tään. Kun helsinkiläis­ten ei tarvit­sisi säästää sähköä, muiden pitäisi säästää hei­dänkin edestään, mikä tapah­tu­isi kohoavien hin­to­jen kaut­ta.  Pienet sähköy­htiöt voivat näin tehdä heilut­ta­mat­ta sähkö­markki­noi­ta, kos­ka ne ovat pieniä.

Sähkön hin­nan kallis­tu­mis­es­ta johtu­vaan ener­giaköy­hyy­teen on puu­tut­ta­va. Eri­tyis­es­ti sähköläm­mi­tys­tä käyt­tävät ovat joutuneet kohtu­ut­tomaan tilanteeseen. Helenin helsinkiläi­sistä asi­akkaista val­taosa asuu kaukoläm­mite­tyis­sä talois­sa, joten alen­nuk­sen suun­taami­nen heille ja vain heille ei puut­tuisi ongel­man ytimeen vaan siis jopa pahen­taisi sitä.

Jot­ta vält­ty­isimme sähkökatkoil­ta, sähköä on säästet­tävä, mut­ta ei aina. Ajoit­tain sähköstä on suo­ras­taan yli­tar­jon­taa. Sil­loin sähkö on käytän­nössä ilmaista niin, että pörssisähköä osta­van tarvit­see mak­saa vain siir­rosta ja sähkövero valtiolle.

Jos kaik­ki ostaisi­vat pörssisähköä, kaikkien tilanne paranisi, kos­ka korkeat hin­tapi­ik­it jäi­sivät pois. Pyysin selvit­tämään Helenis­sä, miten pörssisähkön ja kiin­teähin­taisen sähkön osta­jien käyt­täy­tymi­nen erosi toi­sis­taan ja se erosi todel­la paljon.

Yleinen sähkön hin­nan alen­t­a­mi­nen kaik­il­ta olisi tuhoisaa, kos­ka se johtaisi sähkökatkoi­hin.  Jos ener­giaköy­hyyt­tä halu­taan lievit­tää sähkön hin­nan alen­tamisel­la, sen pitäisi tapah­tua alen­ta­mal­la pörssisähkön hin­taa alle markki­nahin­nan, kos­ka se ei juuri lisäisi sähkökatko­jen riskiä. Kuukau­den sähkölasku alenisi, mut­ta huip­pukalli­iden tun­tien aikana kan­nat­taisi silti säästää.

Yhtiöko­htaiset ratkaisut, jol­laista HBL esit­ti, johtaisi­vat suureen eri­ar­voisu­u­teen, kos­ka osal­la sähköy­htiöistä ei ole lainkaan omaa tuotan­toa tai sitä on vain vähän. Ne eivät voisi myy­dä sähköä alle markki­nahin­nan. Ei hyvä olisi sekään, että oman kun­nan yhtiöltä sähköä osta­va saisi sähkön olen­nais­es­ti mui­ta halvem­mal­la. Kaik­ki helsinkiläisetkään eivät osta sähköä Hele­niltä, eikä sitä voi rikok­se­na pitää. Kaikil­la kun­nil­la ei edes ole omaa energiayhtiötä.

Tarvit­taisi­in val­tion vetämää ratkaisua, joka koskisi kaik­ki yhtiöitä ja kaikkia kulut­ta­jia yhden­ver­tais­es­ti. Val­tio ilmeis­es­ti alkaa verot­taa ener­giay­htiöi­den voit­to­ja ensi vuo­den alus­sa, joskaan ei ole ker­tonut miten.

Tämän veron tuo­tol­la val­tion pitäisi tor­jua ener­giaköy­hyyt­tä. Tam­miku­un alus­sa astuu voimaan onnet­tomasti muo­toil­tu sähkölaskun tuki koti­talousvähen­nyk­sen kaut­ta. Se kohdis­tuu hyvä­tu­loisi­in omako­ti­a­sukkaisi­in ja tekee vielä senkin taval­la, joka heiken­tää halu­ja säästää ener­giaa tai ajoit­taa kulu­tus­ta hal­van sähkön aikaan. Tukea saa vähem­män, jos säästää sähköä. Vähän parem­paan pitäisi pystyä.

Minä kohdis­taisin sähkön kulu­tuk­sen tuen niin, että alen­taisin pörssisähkön hin­taa jol­lain sent­timääräl­lä kilo­wat­ti­tun­tia kohden. Se helpot­taisi ahdin­gos­sa, mut­ta ei johtaisi sähkökatkoi­hin kuten muut vai­h­toe­hdot. Oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä tämän soisi koske­van kaikkia siitä riip­pumat­ta, mis­sä he asu­vat ja mis­tä sähkön­sä ostavat.

Vaik­ka Helenin talous on nyt parem­mas­sa kun­nos­sa kuin viime vuon­na, rahaa ei kerätä suureen rahasäil­iöön. Helen investoi sähkön tuotan­toon ja vihreään siir­tymään enem­män kuin koko tuloksensa.

Peru­songel­ma on sähkön tuotan­non riit­tämät­tömyys. Ongel­ma pahe­nee, jos sähkön tuotan­toon ei voi investoida.