2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (15) Suurten tulojen hillitseminen

Sivut 434–355

Onko paha asia, että promille Suomen suu­rit­u­loisim­mista saa kak­si pros­ent­tia kaik­ista tuloista, eli 20-ker­tais­es­ti oman osuuten­sa? Puh­dasver­i­nen ekon­o­misti sanoo, että se ei ole ongel­ma, jos tämä ei vähen­nä muiden tulo­ja ja vaik­ka vähen­täisikin, se on korkein­taan kah­den pros­entin kokoinen ongel­ma, jota voi ver­ra­ta vaikka­pa julkisen sek­torin tehot­to­muu­den tuot­tami­in kus­tan­nuk­si­in tai taloudel­lisen kasvun hidastumiseen.

Layardin mukaan se on ongel­ma, kos­ka ihmis­ten onnel­lisu­us riip­puu suh­teel­li­sista tuloista. Kun toiset ovat rikkai­ta, omat pienet tulot tun­tu­vat pahem­mal­ta asial­ta kuin tun­tu­isi­vat, jos kaikkien muidenkin tulot oli­si­vat pieniä.

Min­un ajatuk­seni ovat lähempänä Layardia, mut­ta lisäisin tähän, että suurista tuloista on kaikille hyö­tyä, jos niitä käytetään investoin­tien ja työ­paikko­jen luomiseen. Tämän takia Ruot­sis­sa suh­taudu­taan omi­in rikkaisi­in paljon myön­teisem­min kuin Suomessa.

Aiem­mis­sa luvuis­sa totesin, että tulo­ero­jen suu­ru­ut­ta voidaan perustel­la joko oikeu­den­mukaisu­udel­la tai tarkoituk­sen­mukaisu­udel­la. Oikeu­den­mukaiset tulo­erot oli­si­vat hyvin pieniä, paljon pienem­piä kuin tarkoituk­sen­mukaiset, joten tulo­ero­ja kan­nat­taa perustel­la vain tarkoituk­sen­mukaisu­udel­la. Eri­tyis­es­ti Yhdys­val­tain tulo­erot ovat selvästi suurem­pia kuin tarkoituk­sen­mukaiset. Use­ampi talous­no­belisti on esit­tänyt huolen­sa tulo­ero­jen kasvus­ta USA:ssa.

Vaik­ka Euroop­pa ei ole Yhdys­val­lat eikä eri­tyis­es­ti Suo­mi ole, tulo­ero­jen kasvus­ta on syytä olla huolis­saan tääl­läkin, sil­lä samat talouden lainalaisu­udet toimi­vat myös täällä.

Tulo­erot pienenivät Suomes­sa merkit­tävästi koko toisen maail­man­so­dan jälkeisen ajan aina 1990-luvun alku­un asti. Sen jäl­keen ne nousi­vat selvästi vuo­teen 2000 saak­ka ja ovat sen jäl­keen olleet hyvin vakaat. Gini-ker­roin on noin 0.27, mikä on maail­man matalimpia.

1990-luvul­la giniker­roin­ta nos­ti­vat työt­tömyy­den kasvu, eläkeläis­ten lukumäärän kasvu ja pääo­mat­u­lo­jen vero­jen alen­t­a­mi­nen ja sitä las­ki eläkkei­den parane­m­i­nen ja tulo­jen uudelleen­jaon tehostuminen.

Jotkut kir­jani kom­men­toi­jat ovat huo­maut­ta­neet, että tulo­erot ovat pysyneet täl­lä vuosi­tuhan­nel­la ennal­laan vain suh­teel­lisel­la asteikol­la, mut­ta jos kat­so­taan absolu­ut­tisia ero­ja, ne ovat kas­va­neet. Absolu­ut­ti­nen Gini-ker­roin on silkkaa humpuukkia. Jos alku­ti­lanteessa Vir­tasen kuukausi­t­u­lot ovat 500 €/kk ja Lah­tisen 1000/kk € ja sen jäl­keen molem­mat vauras­tu­vat niin, että Lah­tisen tulot ovat 9000 €/kk ja Vir­tasen 10 000 €/kk, Sanooko joku vakavis­saan, että hei­dän välil­lään taloudelli­nen eri­ar­voisu­us on kas­vanut? Kir­jan alku­osas­sa kuvat­ti­in teol­lisen yhteiskun­nan alun kur­ju­ut­ta ja eri­ar­voisu­ut­ta. Absolu­ut­ti­nen Gini-ker­roin on kuitenkin noista ajoista kas­vanut paljon. Oliko siis taloudel­lisen tasa-arvo tuona ryysyköy­hälistön aikana siis parem­pi? Oliko faaraoiden Egyp­ti todel­la tasa-arvon onnela ver­rat­tuma Pohjo­is­maisi­in hyvinvointivaltioihin?

Suurten tulojen verotus

Jät­ti­t­u­lo­ja on ennen verotet­tu estoit­ta. Sekä Yhdys­val­lois­sa että Bri­tan­ni­as­sa korkein mar­gin­aaliv­ero on ollut pitkälti yli 90 %, Yhdys­val­lois­sa 94 % ja Bri­tan­ni­as­sa peräti 98 %. The Bea­t­les protestoi kap­paleel­la Taxman.

Ran­skan sosial­is­tipres­i­dent­ti Hol­lande nos­ti mar­gin­aaliv­eron yli miljoo­nan euron tuloista 75 pros­ent­ti­in. Se epäon­nis­tui täysin, kos­ka varakkaat muut­ti­vat kuka Bel­giaan ja kuka Venäjälle. Hänen sil­loinen puolue­toverin­sa, tule­va pres­i­dent­ti Macron kut­sui sitä Kuubak­si ilman aurinkoa. Vero joudut­ti­in laske­maan parin vuo­den tuskailun jälkeen.

Yhdys­val­lois­sa talous­no­belisti Peter Dia­mond las­ki, että jät­ti­t­u­lo­ja tulisi verot­taa noin 73 pros­en­til­la. Luku sisäl­si välil­liset verot, joten Hol­lan­den 75 pros­entin tulovero oli selvästi tämän yläpuolel­la. Piket­ty on esit­tänyt suu­rit­u­loisille globaalia veroa, joka olisi jotain välil­lä 54 % — 80 %. Osoit­taako Hol­lan­den veron epäon­nis­tu­mi­nen, että nämä ovat väärässä? Hol­lan­den epäon­nis­tu­mi­nen joh­tui siitä, että vero vuosi naa­puri­mai­hin. Piket­ty esit­ti globaalia veroa, jota vält­tääk­seen pitäisi muut­taa Mar­si­in. Yhdys­val­to­jen verot­ta­jaa taas ei pääse pakoon kikkaile­mal­la kir­jo­ja siirtelemällä.

Tarvitseeko maa omistajia

Omaisu­us on jakau­tunut huo­mat­tavasti Suomea epä­ta­saisem­min.  Tulo­ero­ja kuvaa­va Gini-ker­roin on noin 0,27, mut­ta omaisu­ut­ta koske­va Gini-ker­roin on 76,7. Mut­ta ei se mitään. Ruot­sis­sa se on peräti 86,5 ylit­täen jopa USA:n, mut­ta jää­den jäl­keen sen­tään Venäjästä.

Suomes­sa on vähän rikkai­ta omis­ta­ja­suku­ja. Se ei tarkoi­ta, etteivät suo­ma­lais­ten yri­tys­ten omis­ta­jat olisi rikkai­ta. He eivät vain ole suo­ma­laisia. Pait­si, että Suomes­sa omaisu­us jakau­tuu selvästi Ruot­sia tasaisem­min, koti­talolouk­sien keskimääräi­nen omaisu­us on Län­si-Euroopan matalimpia ellei matalin.

Tämä seu­rauk­se­na suo­ma­lais­ten yri­tys­ten omis­tus val­uu ulko­maille. Maas­ta on tulos­sa tytäry­htiö­talous. Ruot­salais­ten ohel­la nor­jalaiset osta­vat innokkaasti suo­ma­laisia yrityksiä.

Ruot­si suo­ras­taan paapoo rikkaitaan. Onhan se pois­tanut per­in­töveron kokon­aan. Tästä kiitok­se­na ruot­salainen pääo­ma on erit­täin isän­maal­lista. Kan­nat­taa ollakin.

Progressiivinen menovero

Ahon hal­li­tus las­ki omaisu­us­tu­lo­jen vero­tus­ta merkit­tävästi tukeak­seen koti­maista pääo­man muo­dos­tus­ta. Tätä merkit­täväm­pää oli ehkä se, että veroa voi omaisu­us­tu­lo­jen osalta lykätä sil­lä, että yhtiöit­tää omaisuuten­sa tai siirtää sen rahas­toon, jol­loin joutuu mak­samaan omaisu­usveroa vas­ta siinä vai­heessa, kun tulout­taa voitot oma­lle pankki­tililleen. Omaisu­ut­ta voi siis kar­tut­taa verottomasti.

Kan­nat­taisiko näin tehdä myös työ­tu­lo­jen osalta? Ei verotet­taisi säästet­tyä tuloa mut­ta verotet­taisi­in säästö­jen syömistä. Jos siis osa tuloista menee asun­to­lainan lyhen­tämiseen, sitä osaa ei verotet­taisi, mut­ta jos alkaa syödä säästöjään, jou­tu­isi siitä mak­samaan veroa. Tämä ei toimisi loogis­es­ti ilman asun­to­tu­lon verottamista.

Jot­ta tämä ei tek­isi veronkier­rosta niin help­poa, että siitä menee kek­simisen ilokin, pitäisi säästö­jen takia anteek­si annet­tu vero­tus merk­itä velak­si verot­ta­jalle. Velkaa ei pää­sisi pakoon siirtämäl­lä kir­jat Tallinnaan.

Jos meil­lä olisi pro­gres­si­ivi­nen men­overo, ei olisi perustei­ta verot­taa pääo­mat­u­lo­ja kevyem­min kuin työtuloja.