2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (14) Pienten ansiotulojen täydentäminen

(Sivut 303 — 342)

Miten aut­taa niitä, joiden ase­ma työ­markki­noil­la on heikko, kos­ka heil­lä ei ole sel­l­aisia eri­ty­i­som­i­naisuuk­sia, joista työ­nan­ta­jat ovat valmi­ita mak­samaan? Hei­dän kannal­taan pien­ten palkko­jen nos­t­a­mi­nen saat­taa kään­tyä heitä vas­taan, kos­ka se hin­noit­telee hei­dät ulos työmarkkinoilta.

Tätä ilmiötä on kut­sut­tu myös kohtaan­to-onel­mak­si, jol­la yritetään selit­tää asia pois, mut­ta joka on mielestäni vain toinen nimi sille, että osas­ta työvoimas­ta ei kan­na­ta markki­nae­htoises­sa työssä mak­saa niin paljon, että sil­lä pal­ka­lla kan­nat­taa men­nä töihin.

Minimipalkan palautettu maine

Talousti­eteil­i­jät oli­vat pitkään täysin yksimielisiä siitä, että min­imi­palkan korot­ta­mi­nen lisää työt­tömyyt­tä kar­sies­saan pois tuot­ta­mat­to­mia työ­paikko­ja ja hin­noitel­lessaan osan työvoimas­ta ulos.

Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa on saatu kuitenkin tulok­sek­si aivan muu­ta. Vuon­na 1992 New Jer­seyssä nos­tet­ti­in min­imi­palkkaa 4,25 dolar­ista 5,05 dol­lari­in (nykyeu­roina 7,2 eurosta 8,5 euroon). Viereisessä osaval­tios­sa Pen­syl­va­ni­as­sa koro­tus­ta ei tehty. Kuitenkin työl­lisyys kehit­tyi New Jer­seyssä parem­min kuin Pen­syl­va­ni­as­sa. Tutkimus­tu­losta pidet­ti­in ensin silkkana humpuukki­na, mut­ta ei siitä mitään vikaa löy­det­ty, ja saman­laisia tutkimus­tu­lok­sia on saatu muualtakin.

Tähän on sit­tem­min löy­tynyt teo­reet­ti­nen seli­tys työ­nan­ta­jien monop­son­ista. Jos pakkata­so kel­luu ja yksit­täisen työ­nan­ta­jan osu­us markki­noil­la on suuri, sen kan­nat­taa palkata vähän vähem­män pitääk­seen pakkata­son mata­lana aivan samoin kuin hyödyke­markki­noil­la monop­o­lin kan­nat­taa rajoit­taa tar­jon­taa tukeak­seen hintatasoa.

Jos taas alin palk­ka on kiin­nitet­ty, sil­lä pal­ka­lla kan­nat­taa palkata sopi­va määrä työvoimaa, kos­ka työvoimaa vähen­tämäl­lä ei pysty paina­maan palkko­ja alas

Näistä tutkimuk­sista tietämät­tömänä kir­joitin intu­itioon perustuen, että työe­htosopimusten taulukkopalkko­ja tarvi­taan kasvukeskusten ulkop­uolel­la, sil­lä niis­sä ei ole mitään työ­markki­noi­ta.  Huo­mat­takoon, että suo­ma­lainen yleis­si­to­va TES toimii tässä muidenkin palkko­jen kuin min­imi­palkan tasolla

Esitin kir­jas­sa kak­si muu­ta syytä tulok­seen. Jos asum­i­nen on kovin seg­re­goitunut­ta, syn­tyy halvem­man paikallistalouden kupla, jos­sa jotkut käyvät töis­sä kuplan ulkop­uolel­la. Ulkop­uolel­la työssä käyvien kohon­neet ansiot elvyt­tävät talout­ta kuplan sisällä.

Kyse voi olla myös työn tar­jon­nas­ta. Korkeampi min­imi­palk­ka houkut­telee kotiäite­jä työ­markki­noille (tutkimus­tu­los oli Yhdys­val­loista) tai se saa elämään­sä miet­tivät nuoren suun­tau­tu­aan töi­hin epävi­ral­lisen taloudensijasta.

Joka tapauk­ses­sa min­imi­palkan suo­tu­isat vaiku­tuk­set koske­van kohta­laisen matalia palkko­ja. Min­imi­palkan nos­t­a­mi­nen 4000 euroon ja sit­o­mi­nen hin­tain­dek­si­in nos­taisi työt­tömyyt­tä aivan varmasti.

Työmarkkinoiden polarisaatio

Kun automaa­tio ja glob­al­isaa­tio tuhoa­vat työ­paikko­ja, tilalle tulee korkea­palkkaisia asiantu­ti­jatöitä ja mata­la­palkkaista palve­lu­työtä. Palvelu­alo­jen huonot palkat eivät johdu vain rahanah­neista työ­nan­ta­jista vaan myös saidoista kulut­ta­jista, jot­ka eivät suos­tu mak­samaan palveluista enem­pää. Huo­mat­takoon, että jos tästä on kyse, palvelu­alo­jen arvon­lisäveron lop­ulliset mak­sa­jat ovat alan työntekijät.

Tässä kir­jas­sa suositel­laan mata­la­palkkatyön ongel­maa täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan sijaan.

Raken­nusaalal­la kokeilti­in vuon­na syr­jäy­tymisuhan alla ole­vien nuorten palkkaamista kuu­den euron tun­tipal­ka­lla puolek­si vuodek­si. Kokeilu epäon­nis­tui tyystin, kos­ka siitä puut­tui täy­den­tävä tulon­si­ir­to. Ilman sitä noin pien­tä palkkaa ei kan­nat­tanut ottaa vastaan.

”Määräaikaiset har­joit­telu­palkat avaa­vat nuo­rille ja koke­mat­tomille tietä työelämään. Pelkään pahoin, ettei tämä riitä. Kas­va­va osa työvoimas­ta syr­jäy­tyy työ­markki­noil­ta, ellei hei­dän palkkaamis­taan tehdä työ­nan­ta­jille pysyvästi edullisempaa.

Kun liian matal­ien palkko­jen mak­sami­nen har­jaan­tu­mat­toma­lle työn­tek­i­jälle on kiel­let­ty, on syn­tynyt varsi­nainen kum­ma­jainen: har­joit­telu kokon­aan ilman palkkaa. Miten tämä voi olla hyväksyt­täväm­pää kuin har­joit­telu puo­likkaal­la pal­ka­lla?”  (S.310)

Eikö voitaisi vain olla solidaarisia?

Entä, jos päät­täisimme, että kaikille vain mak­se­taan kun­nol­lista palkkaa, vaik­ka osan kohdal­la työ­nan­ta­ja jou­tu­isi tekemään tämämn tappiolla.

Patru­u­na­talouden aikana näin tehti­inkin, osin yhteiskun­nal­lisen vas­tu­un­tun­non vuok­si ja osin sosial­is­min pelosta.

Tielaitos teet­ti aikanaan lapi­o­hom­mi­na töitä, jot­ta niitä riit­täisi kaikille. Kan­sain­väliselle pääo­masi­joit­ta­jalle myy­ty Des­tia ei ole yhtä laajasydäminen.

Voisiko tämän ajan saa­da takaisin. Teo­ri­as­sa kyl­lä, mut­ta siinä yhteiskun­nas­sa oltaisi­in paljon köy­hempiä. Tietöis­säkin pitäisi koneet kor­va­ta taas lapioilla.

Pientenpakkojen tukeminen

Hyvin koulutet­tu­jen työl­listämisessä ei mil­lään maal­la ole vaikeuk­sia kuin tilapäis­es­ti taan­tu­man koh­dates­sa. Maat, jot­ka ovat onnis­tuneet nos­ta­maan työl­lisyysas­teen mui­ta korkeam­mak­si, ovat hyviä vähän koulutet­tu­jen ja vajaakun­tois­t­en työl­listämisessä.  Näitä ovat esimerkik­si Sak­sa, Ruot­si, Bri­tan­nia ja Yhdys­val­lat. Ne kaik­ki sub­ven­toi­vat taval­la tai toisel­la pieni­palkkaista työtä – mut­ta samal­la pakot­ta­vat työt­tömät töihin.

Ruot­si käyt­tää huo­mata­van paljon palkkatukea, Sak­saa on oma mini­jobs-jär­jestelmän­sä, Yhdys­val­lis­sa automaat­ti­nen (mut­ta vas­ta verovuo­den­jäl­keen tuloutet­ta­va!) Earned Income Tax Cred­it jär­jestelmä, joka on oikeas­t­aan pieni­palkkaisille tarkoitet­tu lap­sil­isäjär­jestelmä ja Bri­tan­ni­as­sa paljon kiis­tel­ty yleistuki.

”Mitä anteliaampi on työt­tömyys­tur­va suh­teessa alimpi­in palkkoi­hin, sitä suurem­pi houku­tus on jät­täy­tyä työt­tömäk­si, jos tar­jol­la on vain mata­la­palkkaista työtä. Niin­pä korkean sosi­aal­i­tur­van maat ovat yleen­sä sisäl­lyt­täneet työt­tömyys­tur­vaan vah­van velvol­lisu­u­den ottaa vas­taan tar­jot­tu työ. Näin toimi­vat esimerkik­si muut Pohjo­is­maat ja Bri­tan­nia. Työstä tai koulu­tuk­ses­ta kieltäy­tyvältä evätään työt­tömyyspäivära­ha ja työvoimavi­ra­nomaiset huole­hti­vat, että työtä tai koulu­tus­ta tar­jo­taan. Pykälien val­os­sa Suo­mi kuu­luu pohjo­is­maiseen per­heeseen, mut­ta työvoima­palveluis­sa on niin vähän väkeä, ettei työt­tömiä paimen­neta töi­hin tai koulu­tuk­seen samal­la tar­mol­la kuin muis­sa Pohjoismaissa.”

”Suomes­sa on kehitet­ty lukuisia keino­ja pelas­taa työt­tömät työn tai työltä vaikut­ta­van toimin­nan pari­in. On kuntout­tavaa työ­toim­intaa, nuorten sanssiko­rt­tia, sosi­aal­isia yri­tyk­siä, nuorten työ­pa­jo­ja, tuk­i­työl­listämistä, työt­tömien yhdis­tys­ten jär­jestämää työtä ja vaik­ka mitä.

Näil­lä kaikil­la keinoil­la yritetään kor­ja­ta samaa ongel­maa – sitä, että erot henkilöko­htaises­sa tuot­tavu­udessa ovat kas­va­neet suurem­mik­si kuin hyväksyt­tävät palkkaerot. Ongel­ma on tun­nis­tet­tu mon­een ker­taan ja kek­sit­ty pyörä vähän eri­laise­na uud­estaan. Noin ker­ran vaa­likaudessa kek­sitään uusi keino ja kun sekään ei toi­mi, kehitetään taas seu­raaval­la vaa­likaudel­la uusi keino, mut­ta ei pois­te­ta van­haa. Työ­nan­ta­jat eivät pysty hah­mot­ta­maan tätä päällekkäis­ten ja rin­nakkaisten toimen­pitei­den viidakkoa, mikä heiken­tää tehoa entis­es­tään. Ongel­ma tulisi ratkaista yleisel­lä tasol­la eikä räätälöimäl­lä suur­ta määrää keskenään kil­paile­via erillistoimia.”

Palkkatuki

Täy­den­tävään tulon­si­ir­toon on kak­si pää­vai­h­toe­htoa. Työn­tek­i­jälle itselleen mak­set­ta­va tuki tai työ­nan­ta­jan kaut­ta kier­rätet­tävä palkkatu­ki. Luulisi ole­van saman tekevään, kum­malle yhteiskun­nan tuki mak­se­taan, mut­ta työn­tek­i­jälle olisi edullisem­paa, että se mak­set­taisi­in hänelle. Nyt hän on sidok­sis­sa työ­nan­ta­jaansa, kohtelee tämä hän­tä kuin­ka huonos­ti hyvän­sä. Ay-liike halu­aa kuitenkin kier­rät­tää tuen työ­nan­ta­jan kaut­ta, jot­ta ei jou­tu­isi hyväksymään mata­lampia alem­paa palkkaa.

Palkkatukea käytetään Suomes­sa vähän ver­rat­tuna mui­hin Pohjoismaihin.

Alun perin palkkat­uen piti olla tilapäistä. Työn piti opet­taa tek­i­jään­sä niin, että tuen tarve lop­puu. Tämä ei ole toimin­ut mis­sään. Osin vika on jär­jestelmässä, joka ei tee tues­ta irti pääsyä kan­nat­tavak­si kum­mallekaan, ei työn­tek­i­jälle eikä työn anta­jalle, osin kyse on siitä, että teo­ria ongel­man ohmimenevyy­destä nyt vain oli väärä.

Muita työyhdentäviä tulonsiirtoja

Kun meil­lä ei ole mata­la­palkkatukea, sen tilalle on tunkenut mon­ta jär­jestelmää, joi­ta ei ole tähän tarkoitet­tu ja jot­ka sen takia toimi­vat huonosti.

Sovitel­tu työt­tömyyspäivära­ha. Tämä oli tarkoitet­tu alun­te­perin tilapäisek­si tuek­si, mut­ta nyt sitä voi nos­taa vaik­ka koko ikän­sä. Jos suh­teet työ­nan­ta­jaan ovat huonot, tuen määrä putoaa hitaasti, mut­ta jos työ­nan­ta­ja, lähin­nä kaup­pias, on mukana juones­sa, hän palkkaa asianomaisen välil­lä kokoaikatyöhön nos­taak­seen sovitel­lun päivära­han entiselle tasolleen, jol­loin tuki jatkuu saman­su­u­ruise­na ikuis­es­ti. Sovitel­lus­sa päivära­has­sa on kak­si haitallista kat­toa työn­te­olle. Kukaan ei saa tehdä yli nelipäiväistä työvi­ikkoa ja mon­en osalta mak­sim­i­työai­ka on alle 20 tun­tia viikos­sa – enem­män saa tehdä, mut­ta euroakaan ei siitä ansaitse. Viisipäiväi­nen työvi­ikko voi jopa alen­taa ansioi­ta nelipäiväiseen verrattuna.

Työkyvyt­tömyy­seläke. Tässä on vielä rajum­mat ansain­taka­tot kaikil­la muil­la kuin näkö­vam­maisil­la. Tämä pitäisi muut­taa vam­maistuek­si, jos­sa ei kiel­let­täisi urhea­ta työn­tekoa vam­mas­ta huoli­mat­ta – ei se näkö­vam­maisil­lakaan suo­ranaisi­in vääryyk­si­in ole johtanut.

Osaeläke. Tämä tuli osa-aikaeläk­keen tilalle. Ajatuk­se­na oli, että voisi siir­tyä työ­markki­noil­ta jäähdyt­te­ly­palkan kaut­ta eläk­keelle. Jär­jestelmä on eläke­jär­jestelmän kannal­ta kus­tan­nus­neu­traali, mut­ta verot­ta­ja jää kyl­lä tap­pi­olle. Eri syistä jär­jestelmä ei ole toimin­ut niin kuin ajatelti­in. Se ei ole nos­tanut vaan pikem­minkin laskenut eläk­keelle siirtymisikää.

Asum­is­tu­ki. Jos asum­is­menot ovat kiin­teät, asum­is­tu­ki o selvä negati­ivisen tuloveron muo­to ja sel­l­aise­na hyvä mata­la­palkkatu­ki, mut­ta sill on, tai ainakin usko­taan ole­van, negati­ivi­nen vaiku­tus. asun­tomarkki­noi­hin. Ainakin se merk­it­see, ettei kan­na­ta ostaa omis­tusasun­toa, vaik­ka voisi. Asum­is­tu­keen tuli vuon­na 2015 300 euron suo­jao­su­us ansio­tu­loille. Olin esit­tänyt tätä yhdessä Juhana Var­ti­aisen kanssa val­tioneu­vos­ton kanslialle tekemässämme selvi­tyk­sessä Lisää mata­la­palkkatyötä! Mei­dän ajatuk­semme oli, että se voisi olla erään­lainen köy­hän maan mata­la­palkkatu­ki, joka kohdis­tu­isi lähin­nä kasvukeskuk­si­in, jos­sa asumisen kalleus tekee mata­lalakkaisen työn vas­taan­ot­tamis­es­ta kannattamatonta.

Yleinen matalapalkkatuki

Koko tämä sotku pitäisi kor­va­ta yleisel­lä ja automaat­tisel­la mata­la­palkkat­uel­la. Esitän sel­l­aisek­si katkaistua negati­ivista tuloveroa, eli veroast­eikon jatkamista jonkin ver­ran nol­la ala­puolelle. Lop­ullise­na päämääränä min­ul­la on kuitenkin yleinen, joskin niuk­ka perustulo.

Esi­tyk­seni voi tul­la kalli­ik­si, mut­ta niin tulee myös jatkami­nen kohti kas­vavaa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Lisäk­si se voi kaataa lib­er­aalin demokra­t­ian, kun kelka­s­ta pudon­nei­ta alkaa olla aivan liikaa.

Paljonko mata­la­palkkatu­ki mak­saa riip­puu työn hin­ta­jous­tos­ta. Ole­tan, että hin­ta­jous­to on kohta­laisen suuri, jol­loin esi­tyk­seni ei mak­sa paljon mut­ta ei voi tietää ellei kokeile.

Täy­dessä perus­tu­los­sa olisi kolme voit­tavaa ryh­mää. Ilman sitä perus­tu­lo ei tulisi nykyjär­jestelmään näh­den kovinkaan kalliiksi.

• Opiske­li­jat, sil­lä he ovat ain­oa ryh­mä, joka saa nyt pienem­pää tulon­si­ir­toa kuin mitä real­isti­nen perus­tu­lo olisi;
• ”Kotirou­vat”
• Pääo­mat­u­loil­la elävät.

Jos opiske­li­jat alka­isi­vat saa­da opiske­li­japalkkaa perus­tu­lon muo­dos­sa, saat­taisi nous­ta esille aja­tus lukukausi­mak­su­ista. Kahdelle muun ryh­män kohdal­la perus­tu­loon mah­dol­lis­es­ti liitet­tävä ehto olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä sulk­isi rahahanat.